Synkkenevä talous veti Someron valtuuston vakavaksi

0
Someron päättäjien on otettava lähikuukausien aikana kantaa alakoulujen määrään. Konsultti on esittänyt muun muassa keskustassa sijaitsevan Kirkonmäen koulun sulkemista. Koulussa on noin 130 oppilasta. KUVA: SSS/KIRSI-MAARIT VENETPALO

Talouslukujen synkkeneminen veti ilmeet vakavaksi Someron kaupunginvaltuustossa. Yksi jos toinenkin valtuutettu yhtyi kaupunginjohtaja Sami Suikkasen vaatimukseen, että korjausliikkeitä tarvitaan. Suikkanen muistutti, että Somerolla on erinomaiset palvelut mutta kysyi heti perään, onko niihin enää varaa.

– Ei ole, vastasi Suikkanen itse ja korosti talouden korjaamisen edellyttävän rakenteellisia muutoksia.

Suikkanen painotti talousnäkymien vaikeuttavan ensi vuoden talousarvion tekemistä. Samalla hän heitti pallon jo lautakunnille.

– Toivon, että lautakunnissa pohditaan arvovalintoja eli mietitään nyt oikeasti sitä, missä palveluita voidaan mitoittaa uudelleen.

SDP:n Riitta Lehtinen yhtyi Suikkasen huoleen. Viimeisen viiden vuoden talouslukuja katsellut Lehtinen totesi, että kaupunki tienaa menoihin nähden liian vähän.

– Vuodesta 2013 verotulot ja valtionosuudet ovat pysyneet suunnilleen samalla tasolla, mutta toimintamenot ovat nousseet 12 prosenttia eli noin 54 miljoonasta vajaaseen 62 miljoonaan euroon.

Lehtinen nosti esiin myös naapurin eli Salon tilanteen:

– Salossa tulossa on 10–15 miljoonan euron alijäämä ja siellä on jo aloiteltu vaikka mitä toimenpiteitä. Salon alijäämä asukasta kohden on kuitenkin vain puolet siitä, mitä Somerolle on tulossa. Pidot eivät parane, kun väki vähenee.

Tasaisella vauhdilla Someron kaupungin alijäämä näyttäisi nykylukujen valossa vuoden lopussa noin 3,5 miljoonaa euroa. Suikkanen ei halua kuitenkaan vielä puhua luvuista.

– Verotulojen kirjauksiin liittyy niin paljon epävarmuutta, että ennustaminen on mahdotonta.

Suikkanen peräänkuulutti valtuustossa kiinteistöjen tehokkaampaa käyttöä ja malttia investointeihin.

– Jos investoinnit pystytään kutistamaan noin 3,5 miljoonaan euroon vuodessa, emme velkaantuisi kohtuuttomasti. Ylijäämäisiä tilinpäätöksiä on silti vaikea saada.

Teknisen lautakunnan puheenjohtaja Juha Salo (kesk.) muistutti, että nykyisten kiinteistöjen korjaaminen ja kunnossapito edellyttää vuodessa jo noin kahden miljoonan euron investointeja.

– Pysyvää kolmen miljoonan euron vuositasoa ei voida saavuttaa ilman, että korjausvelka räjähtää käsiin. Vanha kiinteistömassa vaatii korjauksia ennen kuin uutta tehdään, Salo korosti.

Someron kaupungin menot nousivat alkuvuoden aikana viime vuodesta yli kolmella prosentilla. Suurimmassa kasvussa ovat olleet lastensuojelun menot. Siellä nousu on ollut puolentoista vuoden aikana 800 000 euroa. Perusturvajohtaja Taru Nordlund sanoi, että kulujen laskua ei ole nähtävissä.

– Päinvastoin. Ennaltaehkäisevän työn lisäämisellä on kuitenkin pyritty siihen, että 5–10 vuoden kuluttua ei tulisi uusia piikkejä, Nordlund totesi.

Kouluselvitykselle kaivattiin vauhtia


Someron päättäjiä odottaa lähikuukausina iso päätös, kun luottamushenkilöiden pitää ottaa kantaa tulevaan kouluverkkoon.

Koulupuolen tuleviin päätöksiin viitattiin jo useammassa valtuuston puheenvuorossa. Koulujen olemassaolo liittyy keskeisesti myös kaupunginjohtaja Sami Suikkasen usein peräänkuuluttamaan kiinteistöjen tehokkaaseen käyttöön.

Ulkopuolinen konsultti esitti viime keväänä Kirkonmäen, Pitkäjärven ja Oinasjärven koulujen sulkemista. Someron kaupunki on nyt tekemässä konsultin esityksen jatkoksi laajempaa oppimisympäristöselvitystä.

Valtuutetut ovat saamassa selvityksen puntaroitavakseen seminaariinsa ensi keväänä, mutta moni päättäjä kaipasi selvityksen nopeuttamista.

– Tekninen toimi ei pysty tekemään tärkeää kiinteistöohjelmaa, ellei sillä ole tietoa hallintokuntien tilatarpeista. Selvityksen tekemistä pitäisi nopeuttaa, kokoomuksen Jutta Varjus korosti.

Sivistysjohtaja Minna Mäkelä-Rönnholm sanoi, että suunnitellusta aikataulusta pidetään kiinni.

– Selvityksen teossa aiotaan kuulla koulujen henkilöstöä, huoltajia ja oppilaita ja kuntalaisille järjestetään yleisiä keskustelutilaisuuksia. Näen tämän laajan kuulemisen ja erilaisten vaihtoehtojen todellisen tarkastelemisen niin tärkeänä, että oppimisympäristöselvityksen tekemiseen kannattaa varata riittävästi aikaa, Mäkelä-Rönnholm korosti.

Jätä kommentti