Vapaus valita

0
Kenenkään ei koulussa tarvitse osallistua uskonnollisiin tilaisuuksiin, mutta käytännössä harva oppilas jää niistä pois.

Valtaosa Suomen peruskoululaisista käy kirkossa muutaman kerran lukuvuoden aikana. Useimpien koulujen työsuunnitelmiin kuuluu erilaisia evankelisluterilaisittain sävyttyneitä tilaisuuksia.
Ne liittyvät yleensä perinteisiin juhliin kuten pääsiäiseen, päättäjäisiin, itsenäisyyspäivään ja jouluun. Monet koulut käyvät kirkossa myös syyskauden alussa.
Kirkkoon kuulumattomien tai muihin uskontokuntiin kuuluvien lasten ei tarvitse osallistua näihin tilaisuuksiin, mutta sama valinnanoikeus koskee myös kirkon jäseniä.
Salon seudulla valtaosa lapsista osallistuu, vaikkei olisi evankelisluterilaisen kirkon jäsen.

Seurakunnat tarjoavat kouluille tilaisuudet, jotka pidetään kirkoissa. Jotkut koulut ovat solmineet sopimuksia muustakin yhteistyöstä.
Esimerkiksi Martinkosken seurakunnan ja Kosken ja Marttilan koulujen sopimus sisältää kirkossa järjestettävien juhlien lisäksi seurakunnan osallistumisesta oppilashuoltoon. Välitunnilla tarjottava keskusteluapu ei ole uskonnollista kasvatusta.

Opetushallitus kehottaa kouluja järjestämään mahdollisuuksien mukaan vaihtoehtoista toimintaa uskonnollisten tilaisuuksien aikana.
Joissain kouluissa ohjeita tulkitaan tiukemmin kuin toisissa.
Harvoilla pienillä kouluilla on resursseja toteuttaa ylimääräisiä juhlallisuuksia yksittäisille oppilaille. On ymmärrettävää, että pienissä kouluissa ei ole mahdollista järjestää useita erilaisia tilaisuuksia niin, että kaikkien perheiden toiveet ja odotukset voitaisiin täyttää.

Pelkästään yleissivistyksen kannalta jokaisen koululaisen on hyvä nähdä kaikenlaista suomalaiseen yhteiskuntaan olennaisesti liittyvää toimintaa.
Erilaisiin tapoihin tutustumalla lapsi oppii, että ihmiset ovat erilaisia ja uskovat eri asioihin.
Tärkeintä on aito vapaus valita, osallistuako vaiko ei. Ei se, että jokainen saa juuri itselleen mieluisaa ohjelmaa.