Alle 10 000 euron keräys onnistuu pelkällä ilmoituksella

0
Airi Pelttari on ollut ainakin parikymmentä vuotta mukana SPR:n Salon osaston toiminnassa ja osallistunut myös lipaskeräyksiin.

Ensi maaliskuussa tulee voimaa uusi rahankeräyslaki, ja sen myötä rahankeräysluvan hakuprosessi helpottuu huomattavasti nykyisestä. Laki tuo mukanaan mahdollisuuden järjestää uutena pienkeräys, joka hoituu pelkästään poliisilaitokselle tehtävällä ilmoituksella.

– Uutta lakia valmisteltaessa havaittiin, että noin puolet nykyisistä rahankeräyksistä Suomessa ovat alle 10 000 euron keräyksiä, joihin pienkeräys sopii, sanoo neuvotteleva virkamies Elina Rydman sisäministeriöstä.

Rydmanin mukaan pienkeräykset ovat euromääräisesti ja ajallisesti rajoitettuja. Laki helpottaa näin pienimuotoisia määräaikaisia keräyksiä. Yksittäisestä keräyksestä riittää ilmoitus poliisilaitokselle.

– Ajatuksena on, että laki palvelee rahankeräyksen järjestäjien tarpeita nykyistä paremmin.

Kerääjänä esimerkiksi paikallisyhdistys voi keräystavoitteista riippuen valita itse menettelyn, järjestääkö se pienkeräyksen ja tekee siitä kertailmoituksen vai hakeeko toistaiseksi voimassa olevaa jatkuvaa lupaa. Rydman tarkentaa, että pienkeräystä ei voi valita keräystavaksi, jos on tarkoitus kerätä enemmän kuin 10 000 euroa tai kauemmin kuin kolme kuukautta.

Vaihtoehtona pienkeräykselle on jatkuva, toistaiseksi voimassaoleva rahankeräyslupa. Sen on tarkoitus keventää rahankeräysten lupamenettelyä. Sitä haetaan Poliisihallitukselta, joka myöntää tällä hetkellä koko maan ja laajemman kuin yhden poliisilaitoksen alueen kattavat keräysluvat. Uuden lain mukaan jatkuvan luvan haltijan on tehtävä vuosittain ilmoitus keräysten järjestämisestä Poliisihallitukselle. Ilmoituksessa on annettava selvitys keräystuotosta ja tuoton käyttämisestä.

Keräysluvat ovat tällä hetkellä määräaikaisia, ja maksimissaan ne ovat viisi vuotta voimassa.

Rydmanin mukaan nykyinen lupamenettelykäytäntö on koettu raskaaksi.

Jatkuva lupien hakeminen aiheuttaa myös ruuhkaa Poliisihallinnossa lupien käsittelyssä. Se arvioi heinäkuussa rahankeräysten lupien käsittelyajan olevan 1–3 kuukautta.

– Ruuhkia voi olla aika ajoin. Lupakäsittelyyn vaadittava aika vaihtelee. Yksittäisten lupien käsittely vie oman aikansa, jos on vaikka puutteellisia hakemuksia, sanoo Rydman.

Rahankeräysluvan myöntäminen edellyttää jatkossakin, että varat kerätään yleishyödylliseen tarkoitukseen. Keräyksen järjestäjän tulee pääsääntöisesti olla yleishyödyllinen yhdistys tai säätiö,

– Yksityishenkilö ei voi keräystä järjestää. Uutta on kuitenkin se, että rekisteröimätön, vähintään kolmen henkilön ryhmä voi järjestää pienkeräyksen. Tällainen voi olla vaikka kaupunginosatoimikunta tai muu aktiivinen rekisteröimätön ryhmä. Uusi laki mahdollistaa myös naapuriavun, Rydman sanoo.

Suuria, jatkuvia rahankeräysten järjestäjiä ovat valtakunnassa esimerkiksi Unicef, SPR, MML, luonnonsuojelujärjestöt ja Kirkon Ulkomaanapu.

– Jatkossa he voivat saada jatkuvasti voimassa olevan luvan, kun hakevat sitä ensimmäisen kerran. Poliisihallituksen arpajaishallinto vastaa jatkuvasti voimassa olevista luvista, sanoo sisäministeriön neuvotteleva virkamies Jukka Tukia .

– Rahankeräys helpottuu, sanoo Tukia, jonka mukaan Suomen vanha lainsäädäntö osoittautui varsin tiukaksi myös kansainvälisen vertailun perusteella.

Keräyksissä on Tukian mukaan suojattava lahjoittajan luottamusta.

– Lain tarkoitus on estää epärehellinen toiminta ja purkaa ruuhkia, joita uusien hakemusten jatkuva tekeminen aiheuttaa, sanoo Tukia.

Rydmanin mukaan uusi laki on saanut hyvää palautetta järjestöiltä ja myös eduskunnasta, joka on lain jo hyväksynyt. Rahankeräyslain uudistamista valmisteltiin jo kauan ennen edellistä hallituskautta ja norminpurkutalkoita.

SPR:n Salon paikallisosasto on luopunut lipaskeräyksistä



SPR:n Salon osaston lipaskeräys oli aiemmin paikallisissa apteekeissa, mutta niistä on jouduttu luopumaan. SPR:n Salon osaston keräysjohtaja Kalevi Johansson sanoo, että keräysluvan hakumenettely on liian byrokraattinen, mutta myös maksullinen.

– Joka vuosi piti hakea lupaa ja se maksoi noin 50 euroa. Luvan sai puoleksi vuodeksi tai vuodeksi, kertoo Johansson.

Tosin pariin vuoteen SPR:n paikallisosasto ei ole enää lupia hakenut omiin keräyksiin, kun apteekeissakin keräystuotto oli niin huonoa. Apteekeissa ei ollut tilaa keräyslippaille, sanoo Johansson. Lipaskeräysten tuotto meni paikalliseen hyvään.

– Paikallisia ihmisiä autettiin ruoka-avulla ja pidettiin omia koulutuksia, kertoo Johansson.

Johansson tuumaa, että tuskin enää tulee lupaa haettuakaan omaan keräykseen.

– Tuottokin oli vain muutamia euroja, mitä saatiin. Lipaskerääjiäkin on vaikea enää saada, sanoo Johansson.

Nälkäpäivän valtakunnalliseen keräykseen luvat hoitaa SPR:n keskustoimisto.

– Samoin, jos tulee joku suuri katastrofi maailmalla, jolloin kerätään rahaa.

Maaliskuussa voimaan tulevan uuden rahankeräyslain tuoma muutos pienkeräyksen kertailmoituksesta ei Johanssonia houkuta.

– Ei me haeta sellaisia, sanoo Johansson, vaan varoja kerätään paketointipalvelulla joulun aikaan.