Aneriojärven luontopolulta näkyy taas järvi

1
Aneriojärven raivaustalkoissa pistivät riuskasti tuulemaan muun muassa kuvan etualalla häärivät Tarja ja Katri Pasanen. Kuvat: SSS/Marko Mattila

– Vihdoinkin joku tekee jotain. Olen ihmetellyt kauan, miksei tätä ole raivattu, totesi suomusjärveläinen Matti Pasanen lauantainaAneriojärven luontopolun maisemanhoitotalkoissa.

Kun Pasanen sai kuulla talkoista, heidän perheestään lähdettiin liikkeelle kolmen hengen voimin. Pasanen on ammatiltaan metsuri, joten raivaustalkoisiin lähteminen tuntui hänestä itsestään selvältä. Mukaan lähtivät myös vaimo Tarja ja tytär Katri Pasanen. Perhe asuu puolentoista kilometrin päässä luontopolulta.

– Täytyyhän sitä osallistua, että saadaan taas järvi näkyviin, Matti Pasanen summasi.

Pasanen myöntää yllättyneensä, että talkoisiin saatiin niin hyvä osanotto. Vaikka talkoolaiset saivat jo heti alussa sadetta niskaansa, heitä oli silti kymmenkunta.

Ilahtunut oli myös maiseman- ja luonnonhoidon asiantuntija Katri Salminen Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisista, joka oli talkoot järjestänyt.

– Oli suuri epäilys, että tänne ei tulisi ketään. Mutta kun laitoin ilmoituksen Suomusjärvi-Seuran Facebook-sivuille, se sai 30 tykkäystä. Ja talkoolaisia tuli sateesta huolimatta näin monta. Kyllä tämä osoittaa, että Suomusjärvellä on tätä kaivattu.

Aneriojärven luontopolku valmistui vuonna 2008, minkä jälkeen polun ympäristö on saanut kasvaa rauhassa. Kymmenessä vuodessa kasvustoa ehtii tulla hämmästyttävän paljon, joten nyt oli korkea aika tarttua toimeen.

Talkooporukka otti käsittelyyn luontopolun alkupään ja raivasi polunvartta 3–4 metrin leveydeltä. Lisäksi se avasi näkymiä polulta järvelle.

– Polku on aika umpeenkasvanut koko matkalta. Kyläläiset ovat toivoneet jo pitkään, että polkua lähdettäisiin kunnostamaan, Katri Salminen sanoo.

– Pitkospuita on kunnostettu välillä, mutta kasvustolle ei ole tehty mitään. Hidasteena on ollut, että Aneriojärvi kuuluu Natura 2000 -ohjelmaan. Tänä kesänä alueelle laadittiin Natura-esiarviointi, ja nyt saimme luvan ryhtyä kunnostustoimiin, hän kertoo.

Raivausta tehtiin alueella Salmisen laatiman suunnitelman mukaisesti.

– Talkoiden avulla ohjataan asukkaita pitämään alueesta huolta jatkossakin. He voivat ylläpitää aluetta raivaamalla kasvustoa vuosittain, mutta toimenpiteistä tulee tehdä aina Natura-ilmoitus ely-keskukselle hyvissä ajoin ennen työn aloittamista, Salminen kertoo.

Suomusjärveläisten haaveena on, että Aneriojärven luontopolun loppupäähän saataisiin laidunalue ja laiduntavia eläimiä. Ongelmana on kuitenkin se, että polun loppuosa on yhteisomistuksessa olevalla maa-alueella, jolla on noin 300 omistajaa.

– Yritämme, jos Salo lunastaisi maa-alueen. Silloin laidunalueen toteuttaminen olisi helpompaa, Salminen toteaa.

Avaimet maisemaan -hankkeen tuloksia näkyy eri puolilla Saloa

Aneriojärven maisemanhoitotalkoot olivat osa Ykkösakselin rahoittamaa Avaimet maisemaan -hanketta. Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten nelivuotinen hanke alkoi syksyllä 2015 ja päättyy tänä syksynä.

Hankkeen aikana on tehty maisemanhoitotoimia Salon seudulla monessa kohteessa. Niissä on huomioitu luonnon monimuotoisuuden edistäminen sekä matkailullinen näkökulma.

– Ideana oli, että hanke toimii alkuunpanijana ja kylien asukkaiden aktivoijana. Maisemanhoitoasioissa tulee usein byrokratia vastaan, ja silloin on helpompaa, jos asiaa vie eteenpäin hanke ja sitä varten palkattu työntekijä. Kun toiminta saadaan hankkeella alkuun, sen jälkeen asukkaat voivat itse jatkaa sitä, maiseman- ja luonnonhoidon asiantuntija Katri Salminen kuvailee.

Salminen on hankkeen aikana laatinut maisemanhoitosuunnitelman Teijon alueen ruukkikylille, Vaskiolle ja Hajalalle. Myös käytännön toimiin on jo ryhdytty.

Teijolla on tehty talkoilla Lemmenpolun alkuraivausta, ja Mathildedalissa on raivattu uimarannan ympäristöä. Myös Kirjakkalassa on suunniteltu tien reuna-alueiden raivausta, ja Vilniemessä on kaavailtu uimarannalle johtavan polun sekä uimarannan parkkipaikan tekemistä.

Vaskiolla on tehty talkoovoimin luontopolku, joka voitti Varsinais-Suomen Vuoden maisemateko -tittelin vuonna 2018. Hajalassa taas on raivattu talkoilla ja Salon kaupungin avustuksella kyläkoulun takametsää. Myös Viitannummella on pidetty raivaustalkoita ja avattu näkymää merelle.

Lisäksi Salminen on tehnyt pihasuunnitelman Tieksmäki-Metolan kyläyhdistyksen rantapaikkaan Lainerantaan.

1
Jätä kommentti

1 Comment threads
0 Thread replies
0 Followers
 
Most reacted comment
Hottest comment thread
1 Comment authors
Meemi

Eikös nykyaikana kaikki laiduntavat eläimet ole pahasta? Ainakin Helsingin yliopiston ruokalan ja Helsingin kaupungin mielestä.

Aika tekopyhää kieltää vanhuksilta naudanliha, kun Helsingin kaupunki itse pilaa Itämerta laskemalla viemärivesiä mereen.