”Tunnin juna ei olisi Turulle tunnin juna, mutta Salolle olisi” – Salossa keskusteltiin jälleen raidehankkeesta

5
Turkulainen emeritusprofessori Hannu Katajamäki korostaa ajatusta kehityskäytävästä. Se tarkoittaa, että nopea liikenneyhteys tuottaa reitin varrelle useita kasvumahdollisuuksia eikä hyödytä vain päätepisteitä.

Keskusteluun Tunnin junasta saatiin tiistaina uutta näkökulmaa, kun Salon Kasvuinfra ry järjesti aiheesta yleisötilaisuuden.

Alustajina toimivat aluetieteen emeritusprofessori Hannu Katajamäki ja raideliikenteen asiantuntija, konsultti Antero Alku. Molemmat saapuivat tilaisuuteen junalla: Katajamäki kotikaupungistaan Turusta ja Alku kotikaupungistaan Helsingistä.

– Käytän paljon junaa. Minulla ei ole autoa, sanoo Katajamäki.

Illan avannut Hannu Katajamäki korostaa ajatusta kehityskäytävästä.

Kehityskäytävä-termillä viitataan siihen, että liikenneväylän varrelle muodostuu alueita, jotka hyötyvät nopeasta yhteydestä.

– Tunnin juna -ratahanke olisi valtavan kallis, joten sen pitäisi olla myös kehityskäytävän tavoin hyödyllinen, sanoo Katajamäki.

Jotta uusi ratayhteys toimisi kehityskäytävänä, reitin varrella pitäisi olla Katajamäen mielestä suunniteltua enemmän asemapaikkoja.

– Näin kehitys jakaantuisi tasaisemmin, eivätkä esimerkiksi asuntojen hinnat nousisi jossain pilviin. Käytävä tasaisi kasvua.

Katajamäki ei tyrmää ajatusta Tunnin junasta, muttei hän koe sitä myöskään välttämättömäksi.

– Tähän liittyy niin paljon erilaisia puolia. Minusta pitäisi puhua enemmän esimerkiksi junamatkan filosofiasta. Itse olen sitä mieltä, että kahden tunnin matka-aika on työnteon kannalta aika lailla ihanne. Se ei ole liian lyhyt työntekoon. Kahdessa tunnissa kirjoitan kolumnin, tunnissa vain kolumnin luonnoksen. Tähän liittyy tietysti ajatus, että matkustusaika voidaan liittää työaikaan.

Onko matka-ajalla ratkaiseva merkitys?

Antero Alku arvioi, että tunti todella on monelle rajapyykki. Aika, jonka voi laittaa kahdesti päivässä matkaan. Viittauksia tuntiin löytyy hänen mukaansa jo ajalta ennen raiteita tai autoja.

– Historiallisestikin kaupunkien kokoa on määrittänyt se, miten pitkälle ihminen ehtii kävellä tunnissa.

Tunnin juna nivoisi Turun, Helsingin ja näiden väliin jäävät kaupungit miltei tunnin matka-ajan sisään. Tällainen ”maailman kutistuminen” olisi Antero Alkun mielestä merkityksellistä.

– Talous- ja työssäkäyntialue laajenisi, mikä on oleellista. Ihmiset saisivat esimerkiksi asuinpaikan suhteen enemmän valinnanvaraa.

Vaikka Tunnin juna -hankenimi on kerännyt paljon kritiikkiä, Alku muistuttaa sen olevan Salon kannalta varsin osuva.

Suunnitelmien mukaan uuden radan nopein Turun ja Helsingin välinen matka kestäisi yhden tunnin ja 13 minuuttia. Tällainen juna pysähtyisi vain Turun ja Helsingin asemilla. Toiseksi nopein yhteys pysähtyisi myös Salossa, ja matka-aika Salosta Helsinkiin olisi 57 minuuttia.

– Se ei olisi Turulle tunnin juna, mutta Salolle olisi.

Myös Alku korostaa sitä, ettei ratahanke olisi mielekäs vain Turun ja Helsingin tarpeiden täyttäjänä.

– Emme saa aluetaloudellista hyötyä, jos radan päissä on vain kaksi palloa. Hyödyt tulevat käytävästä.

 

Kasvuinfra kasvaa

Salon Kasvuinfra ry:n tilaisuus keräsi tiistaina kaupungintalolle noin kolmekymmentä kiinnostunutta.

Itse yhdistyksen toiminta on lähtenyt puheenjohtaja Mika Nummenpalon mukaan paljon suuremmin numeroin liikkeelle.

– Yhdistyksellä on nyt noin 270 jäsentä, ja koko ajan tulee lisää, sanoo Nummenpalo.

– Se on mielestäni aika hyvin, kun olemme vasta kaksi kuukautta toimineet.

Yhdistys määrittelee tehtäväkseen edistää Salon kasvuun tarvittavaa infrastruktuuria. Tähän se pyrkii kokoamalla yhteen kehittämisestä ja vaikuttamisesta kiinnostuneita jäseniä Salon seudulta ja laajemminkin.

Yhdistyksen asialistalla on tällä hetkellä Tunnin junan lisäksi muun muassa Märynummen tuulivoima, sisäilmaongelmat ja kaavoitus.

5
Jätä kommentti

1 Comment threads
4 Thread replies
0 Followers
 
Most reacted comment
Hottest comment thread
4 Comment authors
Juna

Hienoa, että yhdistys toi puhumaan henkilöitä jotka kehuivat hanketta. Epäilin yhdistyksen aikeita, mutta keskustelu onkin näemmä ollut positiivista hankkeen suhteen. Ilmankin siis tullaan toimeen, mutta kuitenkin se on merkityksellinen ja hyödyllinen hanke. Kustannuksista ei juuri ole kommenttia, mutta se onkin eri vaihe se. Hyötynäkökulmia ei kannata sivuuttaa.

Tämä oli paras kommentti Antero Alun suusta ”– Se ei olisi Turulle tunnin juna, mutta Salolle olisi.”. Painakaapa mieleen.

Ex-noksu

Niin, tunnissa se juna on Salon kohdalla matkalla Turkuun eikä pysähdy. Juu, painetaan mieleen.

Juna

Osa kyllä pysähtyy, älä huoli. 57 minuuttia on matka-aika Helsinki-Salo-välillä. Hieno juttu.

GT-Laisto

Seurasin netistä heikkotasoista lähetystä. Olin varsin yllättynyt esitelmöitsijöiden näkemyksellisyydestä. Etenkin Antero Alku oli mies paikallaan. Hän jos kuka, näyttää tietävän, mitä nykyaikainen raideliikenne tarkoittaa. Se tarkoittaa lähes ainoastaan myönteistä kehitystä. Ja etenkin, mitä enemmän Turku-Helsinki- välillä on asemia. Piihoville aseman siirtoa haikailleet saivat kuulla idean mielettömyyden. Hiukan jäi tunne, että Salon Kasvuinfra ry. ei ollut osannut aavistaa, kuinka fiksut luennoitsijat he olivatkaan kutsuneet paikalle. Lukkarinmäen kohtalokaan ei ole ainutlaatuista ja on muistettava, että radan valmistuttua, tunneli katetaan ja se maisemoituu ajan myötä.

Eero

Salo alkaa olla sen verran periferiaa ja kuihtuva kaupunki, että kannattaisi ottaa kaikki murut vastaan, joita Helsingin ja Turun kehittymisen pöydältä tipahtelee. Hattu kouraan ja pyytämään, että Turku ja Helsinki päästää Salon saman pöydän ääreen.

Turha itkeä lukkarinmäestä tai missä ja milloin juna pysähtyy. Jos tunnin junan vastustaminen ei lopu, saadaan kohta peittää ja maisemoida koko Salo.