EU-kansanäänestyksestä 25 vuotta – Kuusjoella ja Kiikalassa oltiin vankasti jäsenyyttä vastaan

0

25 vuotta sitten suomalaiset ottivat kansanäänestyksessä kantaa EU-jäsenyyteen. Esko Ahon (kesk.) johtama hallitus oli neuvotellut liittymissopimuksen, ja kansalta kysyttiin, voidaanko se hyväksyä.
Äänestys oli neuvoa antava, mutta sen tulosta pidettiin moraalisesti sitovana.
Kolme neljäsosaa suomalaisista äänesti, ja äänestäneistä 57 prosenttia kannatti sopimuksen hyväksymistä.

Salon seutu jakautui syksyn äänestyksessä kahtia niin kuin koko Suomi. Vahvimmin jäsenyyttä kannatettiin Salossa. Vastustus taas oli suurinta pienissä, vahvasti keskustalaisissa maalaiskunnissa.
Salossa 67 prosenttia äänestäjistä kannatti sopimusta. EU-vastaisimpia oltiin Marttilassa. Siellä 71 prosenttia äänestäjistä antoi ei-äänen. Lähes yhtä vähän unionista tykättiin Kuusjoella, Koskella ja Kiikalassa.

Jos Euroopan unioniin olisi liitytty äänestyksen jälkeen kunnittain, nykyisen Salon alueelta jäseniä olisivat Salon lisäksi Halikko, Perniö, Muurla ja Särkisalo.
EU:n ulkopuolelle olisivat tässä ajatusleikissä jääneet Kuusjoki, Pertteli, Kiikala, Suomusjärvi ja Kisko.
Nykyisen Salon rajojen sisällä kyllä- ja ei-äänet jakautuivat samalla tavalla kuin koko maassa. Jäsenyyttä kannatti 57 prosenttia ja vastusti 43 prosenttia äänestäjistä. Myös Varsinais-Suomen tulos oli samanlainen.

Äänestyspäivä oli sunnuntai 16. lokakuuta. Maanantaina Salon Seudun Sanomat kertoi, miten eri puolilla seutua oli äänestetty.
75-vuotisjuhlavuottaan viettäneen lehden pääkirjoituksessa todettiin, että EU-kysymys on jakanut kansan. Siksi oli tärkeää, että ”kansa taas löytää yhtenäisen linjan, jolla maamme viedään tyylikkäästi ja suomalaisin ehdoin Euroopan unioniin”.

Vaikka kansanäänestys jakoi kansaa, tulosta tulkittiin niin, että suomalaiset antoivat Euroopan unioniin liittymiselle vahvan tuen.
Pääministeri Aho, suurimman oppositiopuolueen SDP:n puheenjohtaja Paavo Lipponen ja presidentti Martti Ahtisaari pitivät tulosta poliittisesti ja moraalisesti sitovana.
Aho muistutti kuitenkin, että kansanedustajilla on perustuslain suoma oikeus äänestää omantuntonsa mukaan. Hän tiesi, mitä keskustan kannattajakunnan enemmistö ajatteli.
Pääministeri Aho oli pettynyt äänestysvilkkauteen. Valtakunnallinen äänestysprosentti oli 74, sama kuin Salossa.

EU-jäsenyyden käsittely eduskunnassa on suomalaisen parlamentarismin erikoisimpia episodeja. Paavo Väyrysen (kesk.) johdolla jäsenyyden vastustajat venyttivät keskustelua. He yrittivät siirtää eduskunnan ratkaisevaa äänestystä niin, että Ruotsin kansanäänestyksen tulos olisi tiedossa, kun eduskunta päättää Suomen jäsenyydestä.
Ruotsin kansanäänestys oli 13. marraskuuta. Tulos ei ollut niin selvä kuin Suomessa. Äänestäjistä 52 prosenttia kannatti jäsenyyttä.
Eduskunta päätti Suomen liittymisestä EU:hun 18. marraskuuta. Eduskunnan tietopalvelussa on laskettu, että EU-sopimusta käsiteltiin täysistunnoissa yhteensä 181,5 tuntia.
Eduskunta nimitti myös ensimmäiset suomalaisjäsenet Euroopan parlamenttiin. Heihin kuului halikkolainen Timo Järvilahti (kesk.).
Suomen ensimmäinen komissaari oli Erkki Liikanen (sd.).
Vaaleilla suomalaiset mepit valittiin ensimmäisen kerran syksyllä 1996.

Vuonna 1994 EU:n jäsenyydestä järjestettiin Suomen ja Ruotsin lisäksi kansanäänestykset Itävallassa ja Norjassa. Suomi, Ruotsi ja Itävalta liittyivät EU:hun, Norja ei.

Kansanäänestys 1994

EU-jäsenyyden kannatus nyky-Salon alueella

Salo 67 %
Särkisalo 64 %
Muurla 56 %
Halikko 53 %
Perniö 52 %
Pertteli 47 %
Suomusjärvi 44 %
Kisko 43 %
Kiikala 33 %
Kuusjoki 30 %

Muut seudun kunnat

Somero 38 %
Koski 31 %
Marttila 29 %
Paimio 55 %
Sauvo 47 %
Kemiö 44 %
Västanfjärd 49 %
Dragsfjärd 53 %

Enemmän hyötyjä kuin haittoja

Euroopan unioni merkitsee suomalaisten enemmistölle vapaata liikkuvuutta Euroopassa sekä vapautta asua, opiskella ja tehdä töitä toisissa Euroopan maissa, selviää Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan tutkimuksesta.
Suomalaisten mielestä EU:hun liittyy huomattavasti enemmän hyötyjä kuin haittoja, ja asenteet Euroopan unioniin ja rahaliittoon ovat nyt myönteisimmät koko jäsenyytemme aikana, toteaa tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto Evan tiedotteessa.
Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan vapauden jälkeen toiseksi merkityksellisin asia EU-jäsenyydessä suomalaisille on vakaus, jota tarjoavat yhteinen valuutta euro, varmuus kuulumisesta länsimaiden joukkoon ja suuremman yhteisön tarjoama turvallisuus.
Euroopan unioniin liittyy myös kielteisiä tai ainakin arveluttavia puolia. Puolta suomalaisia huolettaa muiden EU-maiden tukeminen, kansallisen itsemääräämisoikeuden kaventuminen ja hallitsematon maahanmuutto.
Tulokset perustuvat runsaan 2 000 henkilön antamiin vastauksiin.