Lounavoiman jätevoimalassa aloitettiin kattilan asennustyöt

2

Salon suurimmalla rakennustyömaalla, Lounavoima Oy:n jätevoimalassa Korvenmäen jätekeskuksessa, käy kirkkaana syyspäivänä kova kuhina.

Neljäsataa metriä pitkällä tontilla seisoo useita erilaisia nostureita. Korkein niistä syöttää teräspalkkeja rakennuksen sisuksiin, jossa saksalaisen Steinmüller Babcock Environment GmbH:n asentajat kasaavat runkoa arinakattilalle.

Toinen suuri nosturi siirtää rekan lavalta elementtejä rakennukselle, johon tulee savukaasujen käsittelylaitteisto.

Pienempien nostureiden koreissa keikkuu työmiehiä eri työvaiheissaan. Kaikkiaan työmaalla on nyt seitsemisenkymmentä rakentajaa.

Tontin toisella puolella tehdään vielä maanrakennustöitä. Vierailukeskuksen perustustyöt ovat käynnissä.

Jätevoimalan uumenissa rakennetaan parhaillaan teräsrunkoa arinakattilalle. Kattilan toimittaa saksalainen Steinmüller Babcock Environment GmbH.

Muutaman sadan metrin päässä, Metsäjaanun teollisuusalueen puolella, erottuu kaivanto, johon lasketaan keskustan suuntaan johtavaa kaukolämmön runkolinjaa.

– Työt on vaiheistettu niin, että edellisen vaiheen pitäisi ehtiä aina seuraavan alta pois. Toistaiseksi on mennyt hyvin. Työmaa on pysynyt aikataulussa ja kustannusarviossa, kokonaisuutta näpeissään pitävä projektipäällikkö Janne Huovinen Lounavoimasta kertoo.

Jätevoimalan mitat alkavat tarkentua sitä mukaa, kun rakennus saavuttaa harjakorkeutensa.

Bunkkerirakennus on jo noussut harjaansa, ja sen katto yltää noin 35 metrin korkeuteen.

Myös 22 metriä korkea turbiinisali on jo harjassaan. Sen katossa on suuri aukko, jonka kautta sähköä tuottava turbiini- ja generaattoriyksikkö lasketaan paikoilleen ensi kesänä. Yksikön alle rakennetaan 150–200 tonnia painava betonipöytä, joka lepää jousien varassa.

Jätevoimalan korkein kohta, kahdeksankerroksinen porrastorni, yltää 38 metrin korkeuteen. Kattilahallin katto nousee valmistuessaan vielä pari metriä sitä korkeammalle.

Valmiissa jätevoimalassa korkein kohta on piippu. Se nousee 70 metrin korkeuteen.

Jätevoimalan arinakattilan runkoa kootaan vasemmalla näkyvistä teräspalkeista. Punaisella värjätyistä osista hitsataan kattilan tulipesän seinälohkoja.

Työmaan pääurakoitsijan Fira Oy:n rakennustöiden edetessä jätevoimalassa alkavat myös laiteasennukset.

Saksalainen kattilatoimittaja Steinmüller Babcock Environment GmbH aloitti oman urakkansa lokakuun alussa. Yrityksellä on nyt työmaalla 25 asentajaa, ja Saksasta on tulossa lähiaikoina kymmenkunta lisää.

Steinmüller rakentaa parhaillaan kattilan teräsrunkoa. Kattilan tulipesän seiniä hitsataan suuriksi lohkoiksi työmaan kentällä teltoissa säältä suojattuna.

Tulipesän osat nostetaan paikoilleen nosturilla, ja asennus jatkuu rakennuksen sisällä. Lopuksi kattilahalli katetaan.

– Katto pitäisi saada kiinni tammikuussa. Kattilan ja laitteiden asennukset jatkuvat sisätiloissa, ja laitoksen käyttöönottoon päästään ensi syksynä, Janne Huovinen suunnittelee.

Projektipäällikkö Janne Huovinen esittelee jätevoimalan yläpihalla purkuaukkoja, joiden kautta jäteautot aikanaan kippaavat lastinsa bunkkeriin. Itse purku tapahtuu 28 metriä pitkässä vastaanottohallissa, joka rakennetaan myöhemmin.

Kahmaritoimittaja Konecranes Finland Oy aloittaa oman urakkansa ensi viikolla. Kahmari on suuri siltanosturi, joka nostaa poltettavaa jätettä bunkkerista syöttösuppiloon, joka vie jätettä edelleen arinalle.

Jäteautot kippaavat kuormansa bunkkeriin neljän lastausaukon kautta. Purkupaikalle rakennetaan työmaan edetessä vielä 28 metriä pitkä vastaanottohalli suurine ovineen, joten autojen purku tapahtuu kokonaan sisätiloissa.

Jätevoimalan rakennustyömaan vahvuus kasvaa Janne Huovisen mukaan asteittain työn edetessä. Vuodenvaihteessa työmaalla tekee töitä jo arviolta sata miestä. Laiteasennusten edetessä asentajien määrä kasvaa, ja ensi kesän lopulla työmaalla pitäisi olla enimmillään 200–300 miestä töissä.

– Enimmillään väkeä on ensi kesän jälkeen. Silloin tehdään yhtä aikaa viimeisiä laiteasennuksia ja kojeistuksia, kaapelointia ja aloitetaan laitoksen käyttöönottoa. Loppusyksystä siirrytään koekäyttövaiheeseen, hän kertoo.

Ensimmäiset jätekuormat voimalaan on tarkoitus tuoda ensi vuoden marraskuussa. Laitosta koekäytetään talven aikana, ja se tuottaa lämpöä Salon kaukolämpöverkostoon tammikuusta 2021 alkaen.

Jätevoimalan rakentaminen maksaa 112 miljoonaa euroa.

Kaukolämmön runkolinjaa rakennetaan parhaillaan Metsäjaanun teollisuusalueella kohti keskustaa.

Kaukolämpölinja etenee Metsäjaanussa

Lounavoiman jätevoimala tuottaa valmistuttuaan sähköä valtakunnanverkkoon ja lämpöä Salon kaukolämpöverkostoon.

Lämmön siirtämiseksi Korvenmäestä on rakennettava 6,5 kilometriä pitkä kaukolämmön runkolinja Salon keskustaan. Samaan kaivantoon asennetaan laitoksen tarvitsemat vesi- ja viemärijohdot sekä sähkökaapeli.

Rakennustyö aloitettiin jätevoimalan päästä, jotta kaukolämpölinjat saatiin nopeasti pois voimalatyömaan tieltä. Nyt runkolinjaa on rakennettu jo useiden satojen metrien matkalle, ja työmaa etenee Metsäjaanun teollisuusalueella kohti keskustaa.

– Valmista kaukolämpölinjaa lämmitetään pienellä kattilalla, koska kaukolämpölinja peitetään lämpimänä. Jos se asennettaisiin kylmänä, linja laajenisi myöhemmin lämmityksen takia ja voisi nousta jopa maan pinnalle, projektipäällikkö Janne Huovinen kertoo.

Lähiaikoina, mahdollisesti jo ensi viikolla kaukolämpölinjaa aletaan rakentaa Karjaskylänkadulta kohti Korvenmäkeä. Tuolloin työmaa saattaa aiheuttaa alueella liikennejärjestelyitä.

Keväällä 2020 urakka jatkuu kohti Salon keskustaa ja torin kulmaa, jossa uusi runkolinja yhtyy nykyiseen kaukolämpöverkkoon.

– Tavoitteena on, että pääsisimme sieltä pois ennen kesätorien alkua, Janne Huovinen sanoo.

Kaukolämmön runkolinjan urakoi turkulainen Kuntec Oy.

Muurlalainen

Tuohan on kärkihanke ainakin kustannuksiltaan. Eikös kaupunki ottanut lainaa ja pankkiirina lainasi sen eteenpäin jätteenpolttolaitokselle. Toivotaan parasta sillä summa on suuri. Lisäksi Kaukolämpö maksaa siirtoputket kuusi miljoonaa. On siinä Kaukolämmön vuotuisella liikevaihdolla ja miinustuotolla maksamista. Kustannukset varmaan peitetään porttimaksuilla ja sähköstä saatavilla taksoilla. Kaukolämmön liikevaihto oli 2018 12.473.830 euroa ja tilikauden tappio 330.339,37. Tarvitaan taikuri että noilla määrillä maksetaan miljoonavelat.

Jerppu

Taitaa olla myöhäistä enää estää tätä suurvirhettä syntymästä. Keksin äkkiä aika monta syytä, miksi tätä laitosta ei olisi pitänyt koskaan alkaa rakentamaan: – Jätteet ovat raaka-ainetta. Ne pitää saada kierrätettyä, koska suuri osa niistä on uusiutumattomia tai hyvin hitaasti uusiutuvia luonnonvaroja, joita ei ihmisen aikamittakaavassa koskaan saada takaisin, kun ne kerran poltetaan taivaan tuuliin. – Jätteenpoltto aiheuttaa merkittävät kasvihuonekaasupäästöt ja siinä ohella raskasmetalleja ja muita haitallisia kemikaaleja päätyy hengitysilmaamme. – Jätteiden kuljetus Turun seudulta Saloon aiheuttaa sekin täysin turhia päästöjä. Jos jätevoimala oli pakko rakentaa, se olisi tietenkin pitänyt rakentaa sinne, missä suurin osa jätteestä syntyy, eli Turkuun. Mutta Turkuhan… Lue lisää »