Kyläkoulututkija toivoo sävyjä mustavalkoiseen keskusteluun

6
Sami Tantarimäen mukaan Suomessa asetetaan usein vastakkain kaupunki ja maaseutu. Hän muistuttaa, että maassa on yli 300 kuntaa ja hyvin erilaisia kaupunkeja ja kuntia.

Kyläkoulututkija ja filosofian tohtori Sami Tantarimäki toivoo lisää sävyjä mustavalkoiseen koulukeskusteluun, joka on hänen mukaansa samansuuntaista ympäri Suomea.

Salon kyläkouluseminaarissa puhunut Tantarimäki muistutti, että koulukeskustelua on käyty suuresta maaltamuutosta eli 1960-luvulta asti aika samanlaisena. Trendi on ollut, että pieniä kouluja putoaa pois, ja oppilaita keskitetään suurempiin yksiköihin.

Kehityksen tuloksena Suomessa on 60 kuntaa, joissa on jäljellä yksi koulu. 26 kunnassa on jäljellä enää koulu ja kauppa, ei muita palveluita.

– Palveluverkko harvenee koko ajan. Palvelut tukevat toinen toisiaan, ja koulun myötä kyliltä katoaa myös muita palveluita. Maaseudulla tämä vaikutus on merkittävämpää kuin keskuksissa, Tantarimäki muistutti.

Tutkijan mukaan nykyinen trendi Suomessa on, että väki vähenee ja keskittyy suuriin keskuksiin. Samalla lapsimäärä pienenee. Hänen mukaansa ennuste ei kuitenkaan ole koko totuus, eikä ainakaan totuus koko Suomesta.

– Kun tietynlaista mantraa hoetaan, se alkaa toteuttaa itseään. Se mitä ei kerrota, on, että talous kasvaa epävarmuudesta huolimatta ja esimerkiksi työntekijäpula jäytää Suomea eri puolilla. Kainuussakin on avoimia työpaikkoja, ja 2000-luvun alussa häviäjäksi tuomittu Lappi on nyt kasvuvoittoaluetta, hän muistutti.

Suomen yli 300 kuntaan mahtuu monenlaisia alueita. Tutkijan mukaan kuntia ei saisi ajaa samaan muottiin. Silti kunnat tekevät itse ratkaisuja, jotka tasapäistävät joukkoa.

Koulupäätöksissä mennään hänen mielestään raha edellä. Kunnat vannovat avoimuuden, osallistavuuden ja paremman valmistelun nimiin, mutta kaikki eivät noudata tavoitteitaan.

– Säästölaskelmat ovat aina laskijan näköisiä. Iso koulu tai pieni koulu, aivan samat sanat paremmuudesta tai erilaisuuden ymmärtämisestä voidaan liittää kumpaankin. Kyse on valinnoista. Nykyisellä linjalla on vain mahdollisuuksia menetettäväksi, Sami Tantarimäki sanoi.

Tantarimäki kehui Salon tavoitetta ryhtyä älykaupungiksi. Samalla positiivisella otteella kaupunki voisi hänestä kehittää erilaisista oppimisympäristöistä valttikortteja, jotka erottaisivat kaupungin muista.

– Jotta Salo on älykäs kaupunki, mukana on oltava keskustan lisäksi myös älykkäitä keskuksia ja kyliä.

Tantarimäki toivoi kunnilta myös halukkuutta suunnitella kouluista monitoimikeskuksia, joissa olisi muita palveluita.

– Uusien yksiköiden suunnittelussa otetaan herkästi huomioon palveluita kokoavat, tilavaihtoehtoja kokeilevat ja kumppanuuksiin perustuvat ratkaisut. Miten samaa tapaa voitaisiin noudattaa keskustojen ulkopuolella vanhoissa yksiköissä, hän kysyi.

Pia Setälä: Salon ennusteet ovat musertavia

Lasten ja nuorten palvelujen johtaja Pia Setälä muistutti kyläkouluseminaarissa, että Salon väestöennusteet näyttävät ”musertavilta”.

Lapsimäärä on laskenut Salossa vuodesta 2010 alkaen, ja lasku jatkuu. Viime vuonna syntyneitä oli 332, tänä vuonna syyskuun puoliväliin mennessä 232. Hyvinä vuosina koulutaipaleensa aloitti noin viisisataa lasta vuosittain.

Ennusteissa ei ole Setälän mukaan huomioitu mahdollisia olosuhteiden muutosta, esimerkiksi tunnin junaa tai uuden teollisuuden saamista Saloon.

Ennusteiden mukaan Salo harmaantuu lähivuosina voimakkaasti. Samaan aikaan lasten määrä putoaa noin viidenneksellä. Oppilasmäärät laskevat käytännössä kaikilla alueilla.

– Jos meillä on samat koulut, ja oppilasmäärät laskevat, kustannukset oppilasta kohti ovat huomattavasti nykyistä suuremmat, Setälä muistutti.

Pia Setälän mukaan Salon oppilasmäärät laskevat lähivuosina joka puolilla kaupunkia.

Hän huomautti myös, että valtionosuus kattaa kouluista vain 57 prosenttia. Lopun maksaa kunta.

– Jos oppilasmäärä vähenee ja valtionosuudet vähenevät, ei pystytä pyörittämään samaa toimintaa samalla rahalla. Rahaa on siis saatava jostain lisää.

Salossa tehdään parhaillaan oppimisympäristöselvitystä, joka koskee kouluja, päiväkoteja ja nuorisopalveluita. Pia Setälä ei avannut kyläkouluseminaarissa selvityksen sisältöä, koska työ on kesken.

Hän sanoi kuitenkin toivovansa, että Saloon saataisiin kestävä palveluverkko, jottei koulujen kohtalosta tarvitsisi puhua joka toinen vuosi.

Kehitetään muitakin alueita

Miksiköhän tuo syntyvyys laskee? Salo teki virheen, kun päästi synnytysairaalan ja lastenosaston Turkuun. Lisäksi Salo-lisän poistaminen.

Jos joku perhettä perustava miettii muuttamista, niin Paimiokin houkuttaa paremmin, koska mitä Salossa on enää lapsiperheille?

Uhka kyläkoulujen lopettamisesta, palvelut siirtyvät reuna-alueilta pois ja varsinkin näille alueille olisi tulijoita, mutta kun kaikki vaan siirretään keakustaan. Salo on muutakin kuin Helsingintie-Turuntie.

Kuntalainen K.

Kunhan nyt saataisiin edes toimivat kyläyhdistykset joka kylään, jossa vielä on koulu.

Salossa on näemmä muodostunut kulttuuriksi toimintatapa, jossa kylä tai asia, joka pitää suurinta ääntä itsestään, saa tahtonsa läpi. Eli pienemmät reuna-alueet jäävät aina vilttiketjuun.

Hajattelija

Ei puolityhjien kyläkoulujen ylläpitäminenkään halpaa ole. Niihin tarvitsee kuljettaa joka päivä ruoka, ja niitä tarvitsee myös siivota päivittäin. Lisäksi tarvitaan vettä, sähköä, puhelin- ja tietoliikenneyhteydet sekä säännöllistä kiinteistön hoitoa.

Kun kaikki kulut lasketaan yhteen, oletan, että oppilaiden kuljettaminen suurempiin yksiköihin tulee kaupungille kyläkoulun ylläpitoa halvemmaksi.

Urpo

Toivottavasti päättäjät osavat laskea ja ottaa muutkin vaikutukset huomioon, ettei tarvitse olettaa. Näin ainakin tapahtui Paukkulassa ja Märyssä. Virkamiesten esityksissä valitettavasti tahtoo painottua vaihtoehdot, joissa keskittäminen näyttäytyy kannattavimmalta. Olihan Paukkulan 800 000 euron säästölaskelmakin vailla pohjaa. Ääntä siis on pidettävä, jotta vaihtoehdot saisivat arvoisensa käsittelyn.

Änkyrä

Probleemina ovat koulujen sijasta kylät. Alueellamme ei ole yhtään kylää, jossa olisi saatu lisää asukkaita. Vaikka kylä itsessään kiinnostaisi, ei tontteja ole myynnissä.

Ikääntyvä väki muuttaa kerrostaloon Salon keskustaan, kun kylässä ei ole esimerkiksi rivitaloasuntoja tarjolla.

Maija

On rivariasuntoja myynnissä. Niissä vaan on pelkkä sähkölämmitys.
Ei asuntovelan lisäksi mieltä lämmitä jos raha valuu verkkoyhtiöiden pohjattomaan kitaan.
Kerrostaloissa on aika monessa jo kaukolämpö. Ei ole ihan niin arvaamattomia asumiskuluja.