Kylmää kyytiä tavoitteille

0
Valtiovarainministeriön ylijohtaja Mikko Spolander esitteli ministeriön uuden katsauksen lukuja.

Hallituksen työllisyystavoite uhkaa jäädä haaveeksi. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan talouskasvu hidastuu enemmän kuin vielä kesällä arvioitiin.
Ennusteessa arvioidaan Suomen julkisen alijäämän kasvavan lähivuosina. Samalla myös julkinen velka kääntyy 2020-luvun alkuvuosina uudelleen kasvuun.

Suomen talous kasvaa valtiovarainministeriön ennusteen mukaan tänä vuonna 1,5 prosenttia, ja lähivuosina kasvu hidastuu yhden prosentin tuntumaan. Vielä kesäkuussa ministeriö arvioi tämän vuoden kasvuksi 1,6 ja ensi vuoden 1,2 prosenttia.
Muutos ei ole suuri, mutta antaa huolestuttavan viestin. Taantumaa ministeriö ei ennusta, mutta talouden epävarmuus on suuri.
Pahimmat riskit ovat kauppakiistojen syveneminen ja Britannian sopimukseton EU-ero, jonka todennäköisyys on viime viikkojen aikana kasvanut.

Hiipuva talouskasvu ei riitä hyvinvointivaltion tarpeisiin. Talouskasvun hidastuminen, väestön ikääntyminen ja pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallituksen tekemät menolisäykset uhkaavat johtaa Suomen julkisen talouden velkaantumisen kasvuun.
Ennusteen mukaan Suomen julkinen talous on vuonna 2023 noin 3,7 miljardia euroa alijäämäinen, jos uusia toimia ei tehdä.
Hallitusohjelman menolisäykset on tarkoitus kattaa työllisyyttä lisäämällä. Tavoitteena on nostaa Suomen työllisyysaste 75 prosenttiin vaalikauden lopussa, mutta valtiovarainministeriön ennusteen mukaan työllisyys on nousemassa vain 73,1 prosenttiin.
Viennin arvioidaan hidastuvan voimakkaasti jo tämän vuoden aikana Euroopan heikentyneiden vientinäkymien vuoksi. Suomen talouskasvua pitää yllä lähivuosina kotimainen kysyntä.

Jos tavoite työllisyysasteen noususta karkaa käsistä, hallituksen on vaikea toteuttaa sovittuja menolisäyksiä.
Julkisen talouden alijäämä uhkaa kasvaa lähivuosina. Myös julkinen velka kääntyy uudelleen kasvuun.
Signaalit antava aihetta huoleen. Suomen julkinen talous ei ole kestävällä pohjalla.

Jätä kommentti