Aliide Truu on joutunut kokemaan julmuutta, mutta pakottanut itsensä selviytymään. Keinot ovat syöneet häntä, mutta nainen ei anna periksi elämän edessä.

Aliide Truu puhuu myös silloin, kun hän on hiljaa: kasvot kertovat ajatuksista ja tunteista. Todellisuudessa kasvot ovat somerolaisen harrastajanäyttelijä Merja Koivaaran. Nainen tekee parhaillaan elämänsä toistaiseksi suurinta ja vaikuttavinta roolia Tapio Väntsin Salon Teatteriin ohjaaman Puhdistuksen pääroolissa.

– En ole ollut Salon Teatterin lavalla aikoihin. Viimeksi näyttelin Muistojeni leikkilaatikossa kaudella 2008–2009.

Koivaara oli yli kymmenen vuotta poissa Salon Teatterilta toisen rakkaan harrastuksensa takia. 13 vuotta Suomen Radioamatööriliiton hallituksessa ja kuusi vuotta sen puheenjohtajana veivät melko tarkkaan hänen vapaa-aikansa.

– Pääsin hommasta eroon, kun sääntöjen mukaan vuodet tulivat täyteen, Koivaara nauraa ja sanoo ajatelleensa heti silloin, että haluaa takaisin Saloon näyttelemään.

Naista ei pidellyt enää mikään, kun hän kuuli, että teatteriin tehdään Sofi Oksasen draama Viron lähihistoriasta. Puhdistus oli tehnyt Koivaaraan suuren vaikutuksen, kun hän oli lukenut kirjan sen ilmestyttyä vuonna 2008.

– Ihailin voimakastahtoista Aliidea. Huomasin, että hän on selviytyjä. Hän oli myös uhri, mutta ei suostunut uhriutumaan. Näytelmä kertoo naisten sortamisesta, mutta myös yhden kansakunnan selviytymistarinan, hän korostaa.

– Aliidella oli vaikeaa, kun ensin piti yrittää kääntyä kommunistiksi ja kun oli Viron itsenäistyttyä kommunisti, häntä kivitettiin taas. Naiset kärsivät aina oli kyseessä sitten kansannousu, vallankaappaus tai luonnonmullistus.

Koivaaralla oli eestiläisiä radioamatöörituttuja jo 1970-luvulla. Hän vieraili maassa Neuvostovallan aikaan, tiesi maan tilanteen ja kansalaisten halun itsenäistyä.

Koivaara kokee saavansa Aliiden lihaksi näyttämöllä, koska on imenyt itseensä tämän ajatukset.

– Niitä valotettiin kirjassa hyvin. Tiedän, millaisia tunteita vahva ihminen kantaa, hän sanoo.

– Nautin, kun kirjassa Aliide tappoi ne saakelin kusipäät. Olin pettynyt, kun käsikirjoituksessa oli toisin enkä saanut listiä niitä, jotka olivat tappaneet, raiskanneet ja muutenkin kiduttaneet huoria.

Merja Koivaaran Aliide Truu antaa Aki-Matti Kallion mafioson meuhkata Salon Teatterin parhaillaan esittämässä näytelmässä Puhdistus. Kuva: Salon teatteri/Mikko Pääkkönen

Merja Koivaara muistaa olleensa pienenä ujo ja hiljainen. Veri veti kuitenkin näyttämölle jo kansakoulussa ja 12-vuotiaana hän osallistui Somerolla kansalaisopiston näytelmäkurssille Osmo Rekolaisen ohjauksessa.

– Lukiossa näytteleminen jäi enkä uskonut 17-vuotiaana, kun kaveri sanoi, että ”susta tulisi hyvä näyttelijä”. Eihän sitä maalla pidetty minään oikeana ammattina.

Koivaara meni kauppaoppilaitokseen hankkimaan kunnon ammattia, mutta otti näyttelijän keinot käyttöön aina tarvittaessa.

– Salossa asuessamme olin SPR:n ensiapuryhmässä ja esitin usein harjoituksissa potilasta: jos hoito ei ollut oikeaa, aloin palella, mennä tajuttomaksi ja jos minut onnettomuuden uhrina jätettiin vahtimatta, lähdin hortoilemaan.

Lopulta Merja Koivaara päätyi Salon Teatteriin. Hän oli 1990-luvulla mukana lukuisissa näytelmissä kuten Kun on tunteet, Saranat ja sardiinit, Syysuhri, Liika viisas, Haapoja, Rahalla saa, Syysuhri, Rakas pappimme ja Kylpylä Elämän Lähde. Niitä ohjasivat Tarja Saikkosen lisäksi Petri Lairikko, Mikko Kouki ja Jarmo Hämeranta.

– Ennen Puhdistusta paras suoritukseni oli mielestäni Unto Monosen äidin Helenan rooli Satumaa -näytelmässä vuonna 2003.

Koivaara oli useamman vuoden myös Salon Teatterin puheenjohtajana.

– Salon Teatteri on henkinen kotini. Kesäteatteria on ihan kiva tehdä, mutta se on täysin eri asia kuin puoliammattilaisteatteri.

– Haluan vain näytellä! Jos pystyn esittämään Aliidea, pystyn melkein mihin vaan, miettii pari vuotta sitten eläkkeelle jäänyt Merja Koivaara. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Puhdistuksen ensi-ilta oli syyskuun lopulla ja viimeinen näytös on 9. marraskuuta. Salon teatteri ei ole saanut esittää näytelmää täysille katsomoille, koska moni pelkää aihetta kirjan ja etenkin elokuvaversion antamien kokemusten perusteella. Merja Koivaaran tytärkin ilmoitti jättävänsä näytelmän väliin, koska pelkää ahdistuvansa siitä.

– Ei se ole ahdistava, se on puhdistava, näyttelijä huudahtaa.

Salon Teatterin toteutuksessa raakuuksilla ei mässäillä, vaan onnistutaan välittämään katsojille niiden kauhut toisin. Koivaara muistuttaa, että näytelmässä käsiteltäviä asioita tapahtuu maailmassa edelleen koko ajan eikä niiltä pidä sulkea silmiään.

– Teatterin tehtävä on herättää kaikenlaisia tunteita ja ajatuksia. Ei sen tarvitse julistaa, mutta sen pitäisi saada yleisö kokemaan erilaisia asioita ja miettimään. Viihdyttämistä on myös ajatusten ja tunteiden herättäminen; ei pelkkä naurattaminen. Mitään teatterin tyylilajia ei pidä tehdä puolivillaisesti.

Näyttämöllä Koivaara sulkee muun maailman pois mielestään.

– Katsomoa ei saa ruveta miettimään oli siellä tuttuja tai ei.

Aina edes ammattiteatterissa ei näe Salon Teatterin Puhdistuksen naisten tasoista eläytymistä. Koivaaran kanssa lavalla nähdään nuorena Aliidena Sonja Leino ja Zarana Anni Salomaa.

Koivaara tietää, että raskasta roolia tehdessään itsestään on huolehdittava: on ulkoiltava ja ajateltava iloisia ajatuksia. Siitä huolimatta hän ei ole välttynyt painajaisilta. Yhtenä yönä hän huusi suoraa huutoa äitiä ja toisena oli varma, että mafioso käy kimppuun, kun poika kosketti olkapäähän herättääkseen kuorsannutta äitiään.

Koivaara kehuu pitkää valmistautumisaikaa, runsasta harjoittelua ja ohjaajan työskentelytapaa.

– Lavastus oli valmis jo kesälomien jälkeen. Työrauha oli hienoa ja ohjaus huolellista. Jos joku kohta ei kantanut, ohjaaja karsi sen. Väntsillä on loistava psykologinen silmä ja hän aina yritti muistuttaa, että tämä on vain leikkiä.

Puhdistuksen teko on ollut niin kokonaisvaltaista, että Koivaara on alkanut pelätä näytäntökauden päättymistä. Masennus voi iskeä, ellei seuraavaa projektia ole odottamassa.

– Voinko enää tehdä mitään näin hienoa? Totta kai. Haluan nyt enemmän kuin ennen ja onneksi eläkkeelle jäätyäni voin keskittyä näyttelemiseen, toteaa yli 30 vuotta Salon kauppakamariosaston toimistoa hoitanut nainen.

Koivaara huomauttaa, että esimerkiksi Niskavuoren Heta on häneltä vielä tekemättä. Hän haluaa myös laulaa ja tanssia eli kehittää niitä osa-alueita, jotka ovat jääneet vähemmälle huomiolle.

– Olen voimakkaiden tunteiden esittäjä, mutta minusta irtoaa helposti myös komiikkaa.

Koivaaraa ärsyttää, että edelleenkin näytelmät kirjoitetaan etupäässä miehille.

– Miehillä on aina enemmän rooleja kuin naisilla ja useimmiten myös pääosa. Sirkku Peltola on lähtenyt tekemään erilaisia näytelmäkäsikirjoituksia: Suomenhevosen mummuakin olisi hauska esittää.

Puhdistus Salon Teatterissa tänään kello 15 ja huomenna kello 17. Esitykset 9. marraskuuta saakka keskiviikkoisin, perjantaisin, lauantaisin ja sunnuntaisin.

NÄYTTÄMÖLLÄ YLI 25 VUOTTA

Merja Koivaara

Harrastajanäyttelijä on syntynyt Somerolla.

Naimisissa, kaksi aikuista lasta ja kolme lastenlasta.

Kirjoitti ylioppilaaksi Someron lukiosta ja valmistui Salon kauppaoppilaitoksesta.

Teki työuransa taloushallinnon tehtävissä.

Toiminut pitkään Salon Teatterin näyttelijänä ja kesäteatteria Havuharjulla pyörittävän Someron Tupanäyttämön taiteellisena johtajana vuodesta 1993.

Näytellyt useissa kesäteattereissa, ohjannut 15 kesäteatterinäytelmää ja luotsannut runoryhmiä.

Motto: Joka päivä pitää elää, sillä se ei tule uusintana.

Merja Koivaara (oik.) esitti Salon Teatterin farssissa Rahalla saa yksityisyrittäjäksi ryhtynyttä ex-pankkivirkailijaa vuonna 2000. Lavalla olivat myös Edith Viitanen ja Urpo Heinonen. Kuva: SSS-arkisto
Merja Koivaaran (oik.) hahmolla oli mikrosiru niskassaan, kun hän kävi rauhallisen asiakkaan (Paula Lehtinen) kimppuun Salon Teatterin komediassa Kylpylä Elämän Lähde vuonna 2004. Kuva: SSS-arkisto/Paula Heinonen
Merja Koivaara (vas.) ja Marja Ruokonen tahtonaisina Salon Teatterin Tohvelisankarin rouvassa vuonna 2005. Kuva: TS-arkisto/Päivi Palm
Merja Koivaara sisäkkönä Salon Teatterin farssissa Saranat ja sardiinit vuonna 2006. Kuva: SSS-arkisto/Tapio Äyräväinen
Merja Koivaara 6-vuotiaana tyttönä perniöläisen Kirakan kesäteatterin näytelmässä Rikos ja rakkaus vuonna 2008. Koivaaralla oli myös toinen rooli Marsipaani Räikkösen äitinä, Kuva: SSS-arkisto/Mari Areva
Merja Koivaara Paavo Väyrysenä Someron Tupanäyttämön näytelmässä Kekkonen kesällä 2017. Kuva: SSS-arkisto/Päivi Malin-Perho
Merja Koivaaran (vas.) Aliide Truu ottaa hoiviinsa kovia kokeneen Zaran, jota rikolliset etsivät. Salon Teatterin Puhdistuksessa Zaraa näyttelee Anni Salomaa. Kuva: Salon teatteri/Mikko Pääkkönen

Jätä kommentti