Monet seudun nuohoojat jatkavat lähes tulkoon entiseen tapaan

0
Kaikki asiakkaat eivät ole noteeranneet muutosta millään tavalla. Esimerkiksi somerolainen Pertti Mikkonen kävi kuluneella viikolla nuohoamassa kohteen, josta häntä on tavattu pyytää tekemään työ. Niin toimittiin nytkin. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Nuohousalan vapauttaminen kilpailulle tämän vuoden puolella ei toistaiseksi ole suuremmin näkynyt nuohouskäytännöissä Salon seudulla. Osa kyselee ja vertailee hintoja, mutta etenkin pitkäaikaiset asiakkaat ovat toivoneet vanhojen käytäntöjen jatkuvan, selviää muutamalle nuohoojalle tehdyssä soittokierroksessa.

Hintoja on ainakin paikoin tarkistettu siten, että aiemmin laskuissa näkyneet sentit on pyöristetty ylöspäin euroon.

Muutos on myös näkynyt siinä, että ihmiset ovat olleet epätietoisia ja soitelleet paljon asian vuoksi.

– Puhelinliikenne on ollut suunnaton ja epätietoisuus on ollut suunnaton, kuvailee somerolainen nuohooja Pertti Mikkonen.

Tosin kaikki eivät ole kiinnittäneet asiaan lainkaan huomiota. Esimerkiksi somerolainen Karoliina Laukamo tilasi Mikkosen nuohoamaan talon tulisijat, kuten hän on ennenkin tehnyt.

Mikkonen toimii myös Varsinais-Suomen nuohoojia edustavan Nuohoojien Yhdistys -86 ry:n puheenjohtajana ja tuntee ”kenttäänsä” laajemminkin. Mikkosen käsityksen mukaan Varsinais-Suomessa toimitaan muuallakin pitkälti samoin kuin Somerolla eli nuohotaan entiseen tapaan järjestämällä nuohous saman ajoreitin varrelle samalle päivälle.

Näin ei tule turhia ajomatkoja ja hinnat pysyvät kurissa.

– En ole kuullut, että hinnat olisivat lähteneet nousuun, Mikkonen sanoo.

Hän kertoo pitäneensä hinnat entisellään. Jotkut kuitenkin ovat kysyneet hintoja. Mikkonen sanoo, että he ovat olleet Uudenmaan puolella asuvia, mutta Somerolla mökkeileviä.

Hän naurahtaa, että pian samat hintoja kyselleet pyysivät häntä hoitamaan työn.

Seudun äärilaidalla saaristossa nuohoava kemiönsaarelainen Harri Kimilä on huomannut Mikkosen tavoin, että ihmiset ovat epätietoisia. Hän tosin sanoo, että on itse myöhässä siitä rytmistä, jota on tavannut noudattaa.

Kimilä toimii myös kuten ennenkin eli pyrkii saamaan nuohottavat kohteet saman reitin varrelle. Hän liikkuu paljon veneellä, missä polttoainekulut ovat ihan eri luokkaa kuin autossa, joten yhtä kaukana sijaitsevaa mökkiä ei kannattaisi lähteä nuohoamaan erikseen.

– Pystyn laskuttamaan matkakustannuksia, joten ihmiset ymmärtävät asian, hän muotoilee.

Matkakulut näkyvät hänen mukaansa nyt keskimäärin kymmenen euron nousuna laskussa.

Kimilä on huomannut, että saarissa, joissa toimii joku yhteinen toimikunta tai yhdistys, vapaa-ajan asukkaat tilaavat myös nuohoojan kimpassa.

Hän sanoo, että kimppatilaus onnistuu, vaikka olisikin pitänyt nuohousväliä suurimman sallitun eli kolme vuotta, sillä tiheämpäänkin vapaa-ajan asunnon tulisijat saa nuohota.

Kemiönsaaren toinen nuohooja Markus Österås kiteyttää muutoksen näin:

– En ole nähnyt mitään muutoksia.

– Samat ihmiset ja talot tarvitsevat palvelun, jota tarjoan heille ja kaikki sanovat, että hieno juttu.

Österås sanoo monen toivoneen, että hän toimisi entiseen tapaan. Hintoja ovat hänen mukaansa kyselleet mökkiläiset.

– Olen sanonut heille, että se on melkein sama kuin ennenkin.

Soittokierros nuohoojille kertoi, että jos hintoja on nostettu, niin vähän. Pitkät välimatkat saattavat kuitenkin näkyä kilometrilaskuna.

Tämän takia nuohoojat kannustavatkin ihmisiä sopimaan yhteisen nuohouspäivän, jolloin kuluja saadaan tasattua.

Salossa ennen lakimuutosta pitkään piirinuohoojana toiminut Toni Vilén kertoo hyvän esimerkin.

– Viisi mökkiläistä sopi kanssani, että he vievät minut veneellä saareen. Laskutin vain ajomatkan Salosta, jolloin matkakuluja kertyi kymmenen euroa mökkiä kohden, hän kertoo.

Vilénillä vanhasta systeemistä on kokemusta aina 1980-luvun alkupuolelta asti. Kun uusi systeemi tuli, moni kysyi myös häneltä, jatkaako hän entiseen tapaan. Toisaalta kilpailukin näkyy Salossa.

Myös Vilén on pitänyt hinnat lähes ennallaan ja korottanut taksoja vain senteistä seuraavaan tasalukuun euroon.

Matkakulut kuitenkin hänkin velottaa, kun yksittäinen asiakas pyytää kauaksi. Näin hän toimi esimerkiksi Kemiönsaarelle ajaessaan.

Kilpailun on huomannut myös Kiskossa asuva nuohooja Kimmo Mäkilä , jolta on kysytty hintoja ja jota on pyydetty nuohoamaan yli entisten piirinuohousrajojen. Hintoja kysellään myös.

– Myös taloyhtiöt ovat alkaneet kilpailuttaa nuohousta, minultakin on pyydetty tarjouksia sähköpostilla, hän kertoo.

Toisaalta osa asiakkaista on toivonut, että hän jatkaisi entiseen tapaan.

– Minulle on ehdotettu jopa huoltosopimusta, hän sanoo.

Monen muun tapaan Mäkilä on muuttanut hintoja vain varovaisesti pyöristämällä entistä taksaa tasahintaan.

Uudistusta seurataan ja arvioidaan

Nuohousalan uudistusta seurataan ja arvioidaan Sisäministeriön asettaman seurantaryhmän voimin. Siinä on mukana nuohousalan ja kiinteistöalan edustajia sekä keskeiset viranomaiset.

Myös Finanssiala on mukana.

– Tarkoitus on selvittää, miten uudistus vaikuttaa muun muassa paloturvallisuuteen, kertoo Finanssialan johtava asiantuntija Petri Mero .

Mero ei näe nuohousalan uudistuksessa suuria muutoksia vanhaan.

– Ennenkin kiinteistön omistajan velvollisuus on ollut tilata nuohous.

– Nuohousvälit ovat entiset (yksi vuosi vakituisessa käytössä oleva ja kolme vuotta vapaa-ajan asunto).

– Nuohoojien ammattitutkintovaatimuksiin ei tullut muutoksia.

– Nuohoojilla on edelleen velvollisuus ilmoittaa vakavista puutteista sekä asiakkaalle että pelastuslaitokselle, Mero luettelee.

Uutta on kuitenkin alan vapauttaminen kilpailulle ja vanhoista piirinuohousjärjestelmistä luopuminen. Pelastuslaitoksilla ei ole enää velvollisuutta huolehtia nuohouspalveluista.

Seurantaryhmän tavoitteena on edistää nuohousuudistuksen toimeenpanoa sekä seurata ja arvioida muutosten vaikutuksia rakennusten paloturvallisuuteen ja nuohouspalveluihin. Valmista on määrä olla 2020 lopussa.

Uudistus on niin tuore, että muutoksesta ei ole kovin paljon kokemuksia lukuun ottamatta alueita, jotka vapauttivat alan kilpailulle omasta aloitteestaan jo aiemmin.

Nuohousalan Keskusliiton toimitusjohtaja Hannu Murtokare on kuitenkin kuullut, että asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä valinnan mahdollisuuteen.

– Pääsääntöisesti entiset piirinuohoojat ovat jatkaneet entisillä alueillaan ja omilla toimintamalleillaan, hän arvioi.

Nuohoojien kertomasta asiakkaiden epätietoisuudesta Murtokare toteaa, että uudistuksesta on pyritty tiedottamaan ja syksyllä on vielä tulossa kampanja, jossa korostetaan nuohouksen tärkeyttä.

Jätä kommentti