Salolaisyritys kehitti Olympiastadionin penkkejä varten uuden materiaalin – ”Se kopioidaan joka tapauksessa, mutta meidän pitää olla nopeita”

0
Jättiremontin yhteydessä uusittavien penkkien asennustöiden projektijohtajana toimii Seppo Korhonen (vas.) Piiroiselta. Piiroisen toimitusjohtaja Risto Piiroinen ja projektipäällikkö Jukka Lallo Helsingin kaupungilta ovat tyytyväisiä A-katsomon uudistuneeseen ilmeeseen.

Työmaaparakit kohoavat kuin kerrostalot Helsingin Olympiastadionin edustalla. Kylmä tuuli vihmoo vettä ja saa nostamaan kauluksia ylös. Parakkijonon päädyssä työmiehet puhuvat talvikamppeiden esiin ottamisesta.

Toimitusjohtaja Risto Piiroinen ja projektijohtaja Seppo Korhonen Piiroiselta ovat vetäneet turvaliivit päälle ja metallikärkiset kengät jalkaan. Ilman suojavarusteita stadionille ei ole asiaa.

– Jos ei ole hanskoja, voi tulla sakot, sanoo projektipäällikkö Jukka Lallo Helsingin kaupungilta ja opastaa vieraat työmaatoimiston varustehuoneeseen.

Helsingin Olympiastadionin jättimäinen peruskorjaus aloitettiin vuonna 2016.

Kesällä 2017 alkoi salolaisittain mielenkiintoinen osuus, kun projektissa ryhdyttiin valmistelemaan penkkihankintaa. Se päädyttiin tekemään innovaatiokumppanuusmenettelyllä. Pitkän sanan takana piili pitkä prosessi.

Piiroinen lähti kolmen muun toimittajan rinnalle mukaan kisaan, vaikka se tarkoitti usean henkilön työpanoksen sitomista projektiin ilman lupausta tilauksesta.

Hankinnan lähtökohtana oli pyrkimys säilyttää stadionin vanhojen pitkien monipaikkaisten rimapenkkien ilme ja yhdistää ulkonäkö uusiin helppohoitoisempiin, paloturvallisiin ja ylös taittuviin yksittäisistuimiin.

Kokonaan muovista valmistetut istuimet rajattiin pois, koska Museoviraston mukaan muoviset penkit eivät olisi soveltuneet rakennussuojelulain piirissä olevalle stadionille. Myös täyspuiset penkit karsiutuivat matkan varrella, koska ne olisivat olleet valtavan painavat ja vaatineet paljon huoltoa.

– Tämä oli meille ensimmäinen kohde, jossa vaatimukset olivat niin kovat, että vanhat materiaalit eivät kelvanneet, sanoo Risto Piiroinen.

Innovaatiokumppanuusmenettelyn edetessä Piiroinen päätyi kehittämään kokonaan uuden komposiittimateriaalin. Seoksesta 25 prosenttia on lämpökäsiteltyä mäntyä, jonka lisäksi mukana on muovia ja muita aineita. Piiroisen tavoitteena on, että uusi säänkestävä ja helppohoitoinen materiaali innostaisi myös muita mahdollisia asiakkaita.

– Se kopioidaan joka tapauksessa, mutta meidän pitää olla nopeita, sanoo Risto Piiroinen.

Helsingin Olympiastadion valmistui vuonna 1938 vuoden 1940 olympiakisoja varten. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Tämän vuoden tammikuussa, 70-vuotisjuhlavuoden alussa, Piiroiselta lähetettiin julkisuuteen tiedote: yritys toimittaisi Helsingin olympiastadionille 36 200 uutta istuinta.

– Tämän luokan kertakauppaa emme ole ennen tehneet. Ylivoimaisesti suurin, sanoo Risto Piiroinen.

Tilaajaa edustava Jukka Lallo on tyytyväinen siihen, että kauppa jäi Suomeen.

– Emme voineet asettaa kotimaisuutta ehdoksi, mutta olisihan se ollut lähes epäisänmaallista laittaa kansallisstadionille muuta, sanoo Lallo.

– Olen ylpeä siitä, että penkkien kotimaisuusaste on varsin korkea ja ne tulevat suomalaiselta tehtaalta.

Penkeissä riittää tekemistä koko Piiroisen juhlavuodeksi ja ylikin. Komposiittirimat valaa alihankkija, mutta metalliosat ja niiden pintakäsittely tehdään Salossa. Samoin kokoonpano tehdään omalla tehtaalla, ja penkit kuljettaa Helsinkiin salolainen kuljetusliike.

Ensimmäiset penkkirivit asennettiin A-katsomoon elokuussa. Se on paras ja lipuiltaan kallein katsomo maalisuoran puolella stadionia. A-katsomossa penkit ovat hieman leveämpiä, 50–60-senttisiä paikasta riippuen.

Tällä hetkellä noin 7 000 istuinta on asennettu, ja työt ovat edenneet sivukatsomoihin. Niissä penkit ovat 46 senttiä leveitä.

Projektijohtaja Seppo Korhonen ajaa kerran viikossa Salosta stadionille katsomaan, että työt sujuvat suunnitellusti. Töissä on seitsemän henkilöstövuokrausfirman kautta palkattua asentajaa.

– Kokonaan valmista on viimeistään ensi vuoden huhtikuussa, Korhonen kertoo.

Kaikkiaan yli 260 miljoonaa euroa maksava peruskorjaus työllistää tällä hetkellä yli 500 rakentajaa. Valmista on määrä olla ensi kesäksi.

Uudet penkit ovat ylöstaittuvia. Asennustöissä Janagha Khanjari.

– Istuinurakka on tässä kokonaisuudessa pieni, sanoo Jukka Lallo. Hän arvioi, että katsojakokemuksen kannalta penkkiurakka on kuitenkin yksi oleellisimmista – wc-tilojen rinnalla.

Piiroiselle urakan merkitys on valtava. Se tuo töitä tällä hetkellä, ja antaa lupauksen myös tulevasta.

– Saamme tästä todella hienon referenssikohteen. Tänne on hyvä tuoda asiakkaita, sanoo Risto Piiroinen. Hän seisoo stadionin vasta-asennetun tekonurmikentän reunalla ja nostaa katseensa A-katsomoa kohden.

– Eikö olekin hieno?

 

70-vuotias Piiroinen laajentaa sisältä ulos

Arvo Piiroinen perusti niklausverstaan vuonna 1949. Yrityksen nykyinen toimitusjohtaja, Arvo Piiroisen poika Risto Piiroinen on ollut mukana yrityksen toiminnassa pikkupojasta asti.

Toiminta alkoi Kirkkokatu 16:n verstaassa.

– Siellä olimme kolme veljestä kumihanskat kädessä. Pinnoitettavat tuotteet upotettiin altaasta toiseen, kertoo Risto Piiroinen.

Piiroisen sisarusparvessa oli kaikkiaan viisi lasta. Nykyisin Risto Piiroinen on ainoa, joka työskentelee yrityksessä. Yrityksen omistus jakaantuu kolmen sisaruksen kesken: mukana ovat Risto Piiroisen siskot Katriina Kaivonen ja Leena Häkkinen.

Tehdaskadulle Piiroinen muutti vuonna 1964. Yritys kasvoi vauhdilla, ja 70-luvulla Tehdaskadun toiselle puolelle nousi uusi halli.

Tulevaisuudenusko oli vahva.

– Ostimme silloin Englannista uuden tuotantolinjan, joka maksoi enemmän kuin koko vuoden liikevaihto oli, sanoo Piiroinen ja nauraa päälle. Hän muistelee, ettei asiaa aivan pelkästään pankin kanssa saatu hoidettua.

– Toimittaja auttoi sen rahoittamisessa.

Vuosien varrella Piiroisella on pinnoitettu ja valmistettu monenlaisia tuotteita: televisioiden osia, antenneja, myymäläkalusteita, rullakoita. 1990-luvun alussa mukaan tulivat omat kalustetuotteet.

Piiroisen tuoleilla istutaan esimerkiksi Japanissa Fuji Speedwayn Formula 1 -radan lehdistötiloissa, Helsingin uudessa lastensairaalassa, Viron kansallismuseossa Tartossa ja Guinness Breweryn panimolla Dublinissa.

Vientikauppa oli aluksi ja on edelleen Risto Piiroisen mukaan vaativaa ja oikukasta.

– Oppirahoja on maksettu, hän toteaa.

– Maailma on kuitenkin koko ajan ollut mahdollisuuksia täynnä. Riippuu yrityksen aktiivisuudesta, miten pysyy mukana.

Tänä päivänä Piiroinen on 110 ihmisen työpaikka, ja liikevaihtoa kertyy tällä tilikaudella noin 16 miljoonaa euroa. Luvut viittaavat kahden yrityksen kokonaisuuteen: Arvo Piiroinen Oy ja Metalli-Piiroinen Oy ovat aina olleet salolaisten mielissä yksi Piiroinen, ja arjen työssäkin yritysten toiminta nivoutuu yhteen.

Tuloksen suhteen Piiroisen 70 vuoteen mahtuu monenlaista. Juuri nyt suunta on jälleen ylöspäin.

– Vuonna 2008 alkanut lama vei kannattavuuden. Nyt olemme nousemassa siitä.

Olympiastadionin urakka innostaa 71-vuotiasta Risto Piiroista valtavasti. Hän ei ole aikeissa jäädä eläkkeelle vaan näkee urheilurakentamisessa paljon potentiaalia.

Yrityksen ensimmäinen ulkokatsomo valmistui Salon urheilupuistoon vuonna 2017. Vaikka takana oli jo monta vuosikymmentä jäähalleja, konserttisaleja ja suuria auditorioita pitkin maailmaa, ulkorakentaminen oli yritykselle uutta.

– Se oli hyvä, että pääsimme tekemään Salon katsomon. Sinne olemme vieneet vieraita katsomaan, ja tarjouksia on nytkin sisällä uusista kohteista. Salon katsomo on Olympiastadionin prototyyppi, vaikka se onkin eri materiaalista tehty.

Jätä kommentti