Oikorata puhutti ja kiinnosti Salossa auditorion täydeltä

4
Salon lukion auditoriossa järjestetty tilaisuus kiinnosti yleisöä. Paikalla oli noin 250 henkeä.

Espoo-Salo-oikoradasta torstai-iltana järjestetty yleisötilaisuus kiinnosti salolaisia.

Salon lukion auditorion istumapaikat olivat täynnä viimeistä penkkiä myöten, eivätkä kaikki mahtuneet edes istumaan. Järjestäjä arvioi paikalla olleen noin 250 henkeä.

Yleisötilaisuus alkoi valmiilla esityksillä, minkä jälkeen yleisöllä oli mahdollisuus esittää kysymyksiä. Tilaisuudessa pääsi myös tutustumaan oikorasta tehtyihin karttoihin yhdessä suunnittelijoiden kanssa.

Väylän edustajien ja oikorata-konsulttien esitykset sekä kaupunginjohtaja Innan, kaupunkikehitysjohtaja Mika Mannerveden ja Varsinais-Suomen liiton edunvalvontajohtaja Janne Virtasen puheenvuorot kirvoittivat paljon kysymyksiä ja mielipiteitä. Tilaisuus venyi aikataulusta reilusti.

Tiina Viitasen mielestä ratahanke on vanhanaikainen.

Tilaisuuteen osallistunut Juhani Karhumäki on huolissaan Salon itäisistä osista, jota halkovat nyt E18-moottoritie, 110-tie, kiskontie ja pian myös oikorata.

– Tämä on kohtuutonta luonnon kannalta, hän sanoi.

Karhumäki ihmetteli myös, että mistä radalle saadaan tarpeeksi käyttäjiä.

– Tampereen takana on koko Suomi, mutta Turun takana Ruotsi, hän lohkaisi.

Tiina Viitanen puolestaan pitää koko ratahanketta vanhanaikaisena.

– Nyt jo ihmiset tekevät paljon töitä ihan muualla kuin työpaikalla. Tulevaisuudessa ei enää liikuta fyysisesti samalla tavalla kuin nykyään. Esimerkiksi datan siirto, automaatio ja niin edelleen ovat tulevaisuutta, hän sanoi.

Marja-Leena Andelmin kysyi muun muassa radan kannattavuudesta, josta hän oli huolissaan. Myös Tapani Takio pitää rataa taloudellisesti kannattamattomana.

– Radan tarpeet lähtevät Helsingin tarpeista. Suurin osa matkustajista tulee Helsingin lähiliikenteestä ja Lohjalta, hän totesi ja sai yleisöltä aplodit puheenvuoronsa jälkeen.

Antti Olkinuora puolestaan halusi tietää summan, joka tulee Salolle maksettavaksi oikoradasta.

– Salo tulee varaamaan investointiosaan varoja tulevina vuosina, mutta summa on auki, Inna vastasi.

Juhani Karhumäki pitää uutta junarataa kohtuuttomana luonnon kannalta.

Kaupunginjohtaja Inna sanoo huomanneensa, että ratahanketta kritisoidaan kuntalaisten taholta välillä kiivaastikin.

– Vanhojen päätösten kyseenlaistamisen sijasta pitäisi katsoa kohti lupaavampaa tulevaisuutta, hän painottaa.

Innan mukaan kaupungin on tähdättävä parempaan tulevaisuuteen muun muassa tekemällä ratahanketta edistäviä päätöksiä.

– Jo kuntalain ensimmäinen pykälä velvoittaa meitä. Meillä on velvollisuus ja vastuu olla kehittämässä ympäristöä, jossa elämme.

– Olisi hullunkurista, jos Salo ei olisi edistämässä näin tärkeää hanketta, hän jatkaa.

Inna sanoo katsovansa pitkälle tulevaisuuteen.

–Saavutettavuus täytyy osata nähdä Salon vahvuutena.

Varsinais-Suomen liiton edunvalvontajohtaja Janne Virtanen on tyytyväinen, että ratahanketta on edistetty laajalla rintamalla.

– Toivon, että rakentamaan päästään seuraavan kymmenen vuoden sisällä, eikä tulevina vuosikymmeninä. Se on selvää, että rakentamispäätöstä haetaan Rinteen hallitukselta.

Väylävirastoston apulaisjohtaja Jussi Lindberg sanoo ratahankkeen yleissuunnitelman etenevän aikataulussa.

Apulaisjohtaja Jussi Lindberg Väylävirastosta kertoo ratahankkeen etenevän aikataulussa.

– Nyt ollaan yleissuunnitelmavaiheessa, joka on hyvällä mallilla. Suunnitelma on tarkoitus saada hyväksytyksi ensi vuoden lopulla, hän sanoo.

Oikoradan tekniset ratkaisut on tehty ja suunnitelmaluonnokset ovat valmiina.

– Vaikutusarvioinnit ovat puolestaan valmistumassa ja luontoselvitykset pääosin valmiina, sanoo Lohja–Suomusjärvi-välin projektipäällikkö Kari Fagerholm .

Fagerholmin mukaan oikoradan vaikutusalueen ihmiset on haluttu ottaa mukaan radan suunnitteluun mahdollisimman tehokkaasti.

– Esimerkiksi Suomusjärven Kekkosentien ratkaisu laitettiin uusiksi palautteen perusteella, hän kertoo esimerkin.

WSP Finland Oy:n ympäristöasiantuntija Karoliina Saarniaho puolestaan kertoi muun muassa radan meluhaitoista.

– Salon alueelle tulee kaikkiaan noin 19 kilometriä rakennettua melutorjuntaa eli meluseiniä, kaiteita ja valleja.

Haittavaikutusten kannalta merkittäviä kohteita Salossa ovat Siitoonjärven alue, Suomusjärven kirkonkylä, Ahtiala ja Aneriojokilaakso, Hirsjärvi, Muurla sekä Lukkarinmäki.

Salon lisäksi Väylä järjestää vastaavanlaiset yleisötilaisuudet Lohjalla, Vihdissä, Kirkkonummella ja Espoossa. Salossa seuraava yleisötilaisuus on tarkoitus järjestää jo joulukuun alussa.

Katso video tilaisuudesta.

Vantaalla asuvien Markku Elolehdon ja Tarja Heiskasen metsää pilkotaan jo toistamiseen. Ensin metsää jäi moottoritien alle ja nyt junaradan. Pariskunnan vieressä Muurlasta kotoisin oleva Mikko Nikander.

Ensin riesana moottoritie ja nyt junarata

Vantaalla asuvat Markku Elolehto ja Tarja Heiskanen katsovat tarkkaan Väyläviraston karttaa. Espoo–Salo-oikoradan ratalinjaus kulkee pariskunnan Suomusjärven Siitoonjärvellä sijaitsevan kesämökin vierestä.

– Tuosta se menee. Keskeltä metsääni. Sinne jäävät tekemäni laavut ja vanhat tervahaudat. Metsä on minulle tärkeä, tykkään puuhastella siellä, amatöörimetsuriksi itseään kuvaileva Elolehto harmittelee.

Kesämökki on eläkkeellä olevalle pariskunnalle rakas ja siellä vietetään paljon aikaa.

– Vanhempani ostivat paikan vuonna 1956 eli toisessa polvessa siellä jo mökkeillään, Elolehto kertoo.

Pariskunta on menettänyt maata jo aikaisemmin. E18-moottoritie vei mennessään 1,7 hehtaaria metsää.

– Suurin harmi junaradasta on kuitenkin mielestäni melu, sanoo Heiskanen.

Reijo ja Niina Hannus ovat puolestaan huolissaan ratalinjauksen alle jäävästä rukoushuoneesta. Lukkarinmäellä sijaitseva tšasouna on ortodoksipariskunnalle tärkeä paikka.

– Ikävintä tässä on epätietoisuus, kun ei oikein tiedä, että mitä tulee tapahtumaan ja milloin. Kukaan ei sano suoraan, mitä tulee tapahtumaan, he sanovat.

Helena Virta (vas.), Reijo Hannus ja Niina Hannus olivat kiinnostuneita aseman seudun ja Lukkarinmäen linjauksesta.

4
Jätä kommentti

2 Comment threads
2 Thread replies
0 Followers
 
Most reacted comment
Hottest comment thread
3 Comment authors
Nimby

Salosta Turkuunkin päin menee moottoritie, vanha ykköstie, junarata. Samalla tavalla täällä on luontoa pilattu ja kaksoisraiteen myötä pilataan lisää ja taas joutuu samat ihmiset luopumaan maistaan tai jopa kodeistaan. Mut kun ihmiset ovat vaan huolissaan Lukkarinmäestä. Mutta kun ihmisiä asuu Salosta Turkuun ja Salosta Helsinkiin päin. Ai, niin! Mut kun maaseudulla asuvat eivät merkkaa mitään, heiltä voidaan viedä tuhkatkin pesästä! Pääasia että keskustassa asuvilla on kivaa..

Nimby2

Samaa tässä olen ajatellut. Takavuosina kun Kistolan asukkaat ja maanomistajat olivat linjauksesta huolissaan, en muista, että Lukkarinmäeltä olisi sympatiaääniä kuulunut.

Vasta nyt, kun ratalinjaus on sama kuin silloin, mutta alkaa muuttua todeksi, herätään.

No way

Mikä melu? Ei vanhassa radassakaan mitään meluvalleja ole. On taloja, joista näkee olohuoneesta junan. Pitäisikö alkaa täällä vanhan radan varressa asuvat vaatia meluvalleja. Pihalla kun on ei voi keskustella sen aikaa, kun juna menee ohi. Mutta enemmän moottoritie pitää meteliä ja rakennusvaiheessa, kun savipatjaan juntataan tuhansia betonipaaluja. Mutta muuten ei se rata niin kauhean äänekäs ole. Silti pistetään kymmeniä miljoonia meluvalleihin. Enemmän radasta on haittaa niille, joiden viljelysmaiden tai metsien läpi rata menee tai vieläkin pahempi, että koti menee alta. Valtion maksama lunastussumma ei mitenkään mieltä lämmitä, kun laskee ne eurot, mitkä esimerkiksi olisi saanut pellosta tulevaisuudessa. Lunastuksessa ei lasketa… Lue lisää »

Putolan pysäkiltä

Pellon hinta on ollut viime vuosina laskussa, joten lunastushinta voi olla yli markkinahinnan. Hankaloittaa toki viljelyä, jos lohkosta jää radan molemmin puolin peltomaata, mutta näissä tapauksissa on mahdollisuus tehdä maanvaihtoja naapurien kesken. Mitä tulee meluun, niin suoralla radalla junaa tuskin huomaa. Kävin juuri Helsingissä junalla, ja muun muassa Espoossa oli valmistumassa muutaman pientalon rypäs aivan radan viereen ilman meluvalleja. Muutenkin kaupunkiasutusta on koko matkan ennestään lähellä rataa, myös Salossa. Osa Lukkarinmäen ja Pappilanpellon asukkaista on tällä hetkellä hyvin lähellä rataa, enkä ole kenenkään kuullut vaativan radan siirtämistä. EU:n kriteerien mukaan mikään rataosuus ei ole Suomessa kannattava, mutta toivon mukaan rahoitusta… Lue lisää »