Iskelmäikoni Markku Aro aloitti eilen elämänsä ensimmäisen konserttisalikiertueen. Se juhlistaa sekä viime vuonna täyteen tullutta 50-vuotista taiteilijanuraa että helmikuussa vietettävää 70-vuotissyntymäpäivää. Saloon Aro saapuu marraskuun puolivälissä.

Markku Aro syntyi Mouhijärvellä, jossa oli hänen isänpuoleinen mummolansa. Aro varttui Tampereella ja Nokialla. Hän sanoo imeneensä musiikkia jo äidinmaidosta.

– Äiti hyräili jatkuvasti ajan iskelmiä ja enoni soittivat mandoliinia. Musiikki on aina tuntunut hyvältä.

Ihan pienenä Markku Aro tosin aikoi papiksi, koska virka vaikutti hienolta. Opiskelusta hän ei järin piitannut. Paul Ankaa ja Robertino Loretia ihaillut Aro sai ennen teini-ikää kitaran ja pian perusti bändin.

– Bändimme soitti lähinnä Ankaa ja The Beatlesia. Pääsimme esiintymään koulun bileissä ja joissain häissäkin, joten piti opetella myös tangoja ja valsseja.

Tarkka sävelkorva harjaantui entisestään, kun poika kuunteli englantilaisia kitarabändejä ja kirjasi ylös sointuja bändiään varten.

Markku Aro on tehnyt muita töitä vain pari vuotta, kun oli nuorena muurari-isänsä kanssa samoilla rakennustyömailla raudoittajan apulaisena. Nokialla vuonna 1967 järjestetty iskelmälaulukilpailu viitoitti Aron tulevaisuuden: hän vei voiton, jonka seurauksena manageri Tauno ”Tappi” Suojanen järjesti nuoren miehen Musiikki-Fazerin tuotantopäällikkö Toivo Kärjen puheille.

– Topi määräsi minut laulutunneille ja sanoi, että ”sulle laitetaan sitten kaksiosainen nimi” erotukseksi Kirkan, Kristianin ja Dannyn artistinimistä.

Levy-yhtiössä työskennellyt iskelmäsanoittaja Tuula Valkama alkoi selata Helsingin puhelinluetteloa ja heti A-kirjaimen kohdalta löytyi jämäkästi Markkuun sopinut Aro. Mies on kuitenkin pitänyt oman sukunimensä Puputti virallisena nimenään.

Markku Aro muutti asumaan Helsinkiin kummitätinsä luokse Nordenskiöldinkadulle ja kävi ooppera- ja iskelmälaulaja Ture Aran opissa, sillä luontaisiakin lahjoja pitää koulia.

– Tein työtä ääneni eteen. Laulaminen on kovaa hommaa.

Aro alkoi keikkailla eri bändien solistina ja pääsi kesäksi 1968 Kristiina Hautalan kiertueelle.

– Teimme ainakin 40 keikkaa sinä kesänä ja sain paljon kokemusta. Oli selvää, että tälle alalle päädyn ja sitä halusinkin.

Kärki tarjosi Aron ensimmäiseksi levytykseksi Juha Vainion kääntämää Engelbert Humperdinckin kappaletta Käyn uudelleen eiliseen.

– Se oli niin hieno biisi, että hihkuin onnesta, kun pääsin laulamaan sen. Levy ilmestyi marraskuussa ja oli listaykkösenä tammi–helmikuun.

Aamuun on aikaa mä valvon vain. Varjot käy huoneessain. Menneet mun rintaani ahdistaa, en niiltä rauhaa saa.

Ura otti tulta saman tien. Aron oli ostettava bändikamat ja perustettava ammattibändi. Vuonna 1971 hänet valittiin edustamaan Suomea Euroviisuihin yhdessä Anja ja Anneli Koiviston kanssa. Rauno Lehtisen säveltämä ja sanoittama Tie uuteen päivään sijoittui Dublinissa peräti kahdeksanneksi.

– Se oli aikamoinen kokemus. Olin vasta 21-vuotias.

Markku Aro toukokuussa 1973 Helsingissä. Kuva: Lehtikuva/Ari Ojala

Hitit seurasivat toisiaan: Hyvännäköinen, Moskiitto, Jestas sentään, Oma kultasein, Anna kaikkien kukkien kukkia, Etsin kunnes löydän sun, Pois sun vien, Kun sä vierelläin sateessa oot, Loit elämälle pohjaa, Keskiyön aikaan, Ollaan lähekkäin, Hunajaisin huulin ja Mun suothan tulla vierees sun.

Alkuaikoina Markku Arolla oli keikoilla mukanaan kitara, mutta hän luopui siitä pian, koska soittaminen verotti tulkintaa. Aro on nimenomaan laulaja ja tulkitsija. Hänen repertoaariinsa kuuluu niin käännöskappaleita kuin mittatilaustyönä hänelle tehtyjä lauluja. Niitä sävelsivät muun muassa Toivo Kärki ja Veikko Samuli .

Arolle suomennettiin kappaleita sellaisilta bändeiltä ja artisteilta kuin The Rubettes, Smokie, Demis Roussos, Roy Orbison, Barry White ja Neil Sedaka . Tekstejä tekivät Juha Vainion lisäksi etenkin Tuula Valkama, Chrisse Johansson ja Vexi Salmi . Monet lauluista Aro löysi kuunnellessaan Radio Luxembourgia.

– Se ei koskaan pysynyt kunnolla paikoillaan! Autossa kanava kuului parhaiten ja keikkamatkoilla kuuntelinkin sitä usein.

Kuin untuvaa pinta ois sun vartalon, mut jäntevältä tuntuvaa se joka kaarteessaan vain silti niin on.

Markku Aro iloitsee siitä, että 60- ja 70-luvun hitit elävät edelleen ja harmittelee, ettei nykyään sävelletä yhtä hyviä biisejä kuin ennen.

– Eikä vanhan liiton musiikki saa radiosoittoa juuri ollenkaan! Mutta me vedetään livenä niille, jotka haluavat sitä kuunnella.

Ja yleisöhän haluaa.

– Menneenä kesänä olemme tehneet Dieselin kanssa enemmän keikkaa kuin kolmeen viime vuoteen. Tämän ikäiselle hepulle melkein 150 keikkaa vuodessa on aika paljon.

Keikoilla Aro on aina laulanut myös englanniksi esimerkiksi Wilson Pickettin soul-biisejä ja Tom Jonesia.

Tanssi-illan aikana Aro esittää nelisenkymmentä kappaletta. Uran alkuvuosina levytetty Hyvännäköinen on suosikkibiisi, jota ilman vedetään tuskin yhtään keikkaa. Markku Aro muistaa hyvin sen levytyksen ja kesäillan ajelun Nokialta Helsingin studiolle.

Kun luotiin tyttö tuo pinnalle maan, niin seisoi enkeli mallina kai. Kuin kultaahan on hiuksensa vaan ja silmiin hän värin taivaalta sai.

– Olin ihastunut yhteen mimmiin ja fiilikset oli hyvät. Lauluun ei tarvinnut hakea tunnetta: kaksi ottoa ja biisi oli levyllä.

Markku Aro laulaa rakkaudesta. Se on myös ainoa ulkomusiikillinen asia, jonka takia laulaja on päätynyt suurempiin otsikoihin. Hurmurin avioeroista, naimisiinmenoista ja parantumattomasta romanttisuudesta on riittänyt raportoitavaa. Neljättä kertaa naimisissa olevalla Markku Arolla on kolme poikaa ja tytär sekä kaksi lastenlasta.

Oo, mikä nainen, hän on satumainen ja niin erilainen. Ei varmaan löydy toista hänen vertaistaan.

Markku Aro kotikaupungissaan Nokialla lokakuussa 2019. Kuva: SSS/Minna Filppu

Pääkaupunkiseudulla 35 vuotta asunut Markku Aro muutti takaisin Nokialle 2000-luvun alussa voidakseen auttaa ikääntyneitä vanhempiaan. Aro toteaa, että Nokialta on helpompi singahdella keikoille kuin Helsingistä, jossa etenkin kehäteiden ruuhkat tuskastuttivat. Aro aikoo ajella keikoille vielä pitkään, sillä suosio kantaa, ääni on kunnossa, intoa riittää ja viihdyttäjän taidot ovat tallessa.

– Sisäänrakennettu musiikin palo on kova. Saa nähdä, ehdinkö lopettaa koskaan. Lopetan sitten, kun yleisö ei enää välitä tai itsellä ei ole kivaa.

Aroa työllistävät nykyään etupäässä tanssilavat ja laivat; jonkin verran myös ravintolat. Meneillään olevalla konserttisalikiertueella Markku Aron pääsevät näkemään nekin, jotka eivät käy lavoilla tai laivoilla.

– Olen käsityöläisen poika ja tiedän, että tekijä tunnetaan työnsä jäljestä. Sen mukaan häntä myös arvostetaan.

Aro tekee juhlakiertuettaan levollisin mielin.

– Saan esittää musiikkia, josta tykkään. Ohjelmisto sisältää etupäässä hittejä ja muutaman yllätyksen, joita yleisö on harvemmin kuullut.

Hunajaisin huulin, sokeroiduin suin elämän sait maistumaan. Mä sille antauduin.

Markku Aro toteaa saaneensa iän myötä lisää tunnustusta. Siitä kertoo muun muassa parin vuoden takainen Iskelmä-Finlandia. Suomalaisen viihdetaiteen ammattilaisten tunnustuspalkintoa on jaettu vuodesta 2001.

– Arvostan sitä suuresti, mutta kansan luottamus on suurin palkinto.

Kuten aamuisin päivä ja yö suutelevat toisiaan, me jossain kohdataan.

Työn vastapainoksi ja kunnon ylläpitämiseksi Markku Aro harrastaa paljon liikuntaa. Rakkain harrastuksista on golf: kodin eteinen on pelikaudella täynnä mailoja ja olohuoneeseen on levitetty kapea vihreä matto puttailua varten.

Kursivoidut tekstit ovat otteita Markku Aron levyttämistä kappaleista.

Markku Aron 70-vuotiasjuhlakiertue alkoi eilen Joensuusta ja päättyy Tampere-talolle 15.12. Salon Teatteri Provinssissa kiertue pysähtyy 15.11. ja Turun konserttitalo on vuorossa 14.12.

Ura alkoi alle parikymppisenä

Markku Aro (oik. Puputti) syntyi Mouhijärvellä 3.2.1950.
Asuu Nokialla vaimonsa Satu Haapasillan kanssa.
Neljä lasta aiemmista avioliitoista. Kahden lapsenlapsen pappa.
Harrastaa golfia, kuntosalia, sauvakävelyä, hiihtoa ja ulkoilua.
Ajaa työnsä takia 100 000 kilometriä vuodessa.
Laulanut lukuisia hittejä lähtien vuoden 1968 ensilevytyksestä Käyn uudelleen eiliseen.
Edusti Suomea Euroviisuissa yhdessä Koivistolaisten kanssa vuonna 1971 kappaleella Tie uuteen päivään, jonka sijoitus oli 8:s.
Eteni useita kertoja Syksyn Sävelen finaaliin ja Euroviisukarsintoihin. Syksyn Sävelessä kolmen parhaan joukkoon sijoittuivat Vain eteenpäin vuonna 1971, Oo, mikä nainen 1972 ja Kyyneleet sielun puhdistaa 1989.
Levyttänyt lähes 30 albumia, joista vuonna 1976 julkaistu Etsin kunnes löydän sun myi kultaa. Viimeisin levy on vuonna 2013 ilmestynyt Anna tulta.
Palkittiin Iskelmä-Finlandialla vuonna 2017.
Motto: Hiljaa hiihtäen tulee kaunis latu.

Toimittaja Minna Filppu.

TOIMITTAJAN KOMMENTTI:

Seija ja Markku

Markku Aro on ensimmäinen mies, johon muistan olleeni ihastunut. Alle kouluikäisenä istuin lumoutuneena mustavalkotelevision ääressä ihailemassa hänen kaunista lauluaan, hurmaavaa, nenään asti ulottuvaa hymyään ja vetoavaa katsettaan. Myös pitkät, upeasti lainehtineet hiukset sykähdyttivät.

Naapurustossamme asui minua kymmenkunta vuotta vanhempi Kaupin Seija, joka kävi noihin aikoihin ottamassa itselleen silloin niin muodikkaat hurly-curly -kiharat. Vanha naapuri muistaa yhä, miten pikku-Minna oli huokaissut hänen kampaajalta tullessaan, että ”Seija näyttää aivan Markku Arolta.”

Sen jälkeen Seija ei enää koskaan ottanut kiharoita, vaikka luultavasti kampaus sopi teinitytölle vähintään yhtä hyvin kuin parikymppiselle laulajaidolille.

– Menneenä kesänä olemme tehneet Dieselin kanssa enemmän keikkaa kuin kolmeen viime vuoteen. Tämän ikäiselle hepulle melkein 150 keikkaa vuodessa on aika paljon, Markku Aro toteaa. Kuva: SSS/Minna Filppu

Jätä kommentti