Someron kaupunginjohtaja: Tilojen tehokas käyttö tukee Kirkonmäen koulun säilyttämistä kyläkoulujen sijasta

30
Someron keskustassa on tällä hetkellä kaksi alakoulua. Kirkonmäen koulussa (kuvassa) on noin 140 ja Joensuun koulussa noin 300 oppilasta. Kuva: SSs-arkisto/Kirsi-Maarit Venetpalo

Someron kaupunginjohtaja Sami Suikkanen ei halua toistaiseksi ottaa kantaa siihen, koska ja missä järjestyksessä Someron pitäisi sulkea alakouluja. Suikkanen sanoo tilojen tehokkaan käytön puoltavan kuitenkin keskustassa sijaitsevan Kirkonmäen koulun säilyttämistä, mikäli joku konsultin lakkautuslistalle joutuneista kouluista säilytetään.

– Tällöin selvittäisiin tulevaisuudessa vähemmillä investoinneilla. Keskustassa sijaitsevat koulut voivat käyttää osittain samoja tiloja, kun taas kyläkouluilla esimerkiksi teknisen työn tiloihin ja varusteisiin pitää investoida erikseen, Suikkanen huomauttaa.

Suikkanen korostaa, että keskustassa sijaitsevassa noin 300 oppilaan Joensuun koulussa on hyvät teknisen työn tilat ja keskustassa on myös paljon liikuntatiloja.

– Tämä tilanne ei ole mitenkään Oinasjärven ja Pitkäjärven koulujen vika. Luottamushenkilöt ratkaisevat arvokysymykset, itse puhun nimenomaan taloudellisesti toimivimmasta ratkaisusta.

Konsultti on esittänyt keskustassa sijaitsevan Kirkonmäen sekä Pitkäjärven ja Oinasjärven kyläkoulujen sulkemista muutaman vuoden kuluttua. Tässä mallissa jäljelle jäisi alakouluista vain Joensuun koulu.

Kyläkoulujen säilyttämistä on perusteltu muun muassa sillä, että niiden avulla Somerolle on mahdollista houkutella uusia asukkaita.

– Tärkeintä uusien asukkaiden kannalta on se, että tarjottavat palvelut ovat edelleen hyvät. Täytyy muistaa, että nykymuodossa meillä ei ole varaa jatkaa, Suikkanen sanoo.

Suikkanen toteaa tuoreen väestöennusteen osoittavan sen, että kouluille pitää tehdä jotakin.

– Emme voi paeta sitä tosiasiaa, että lasten ja nuorten määrä vähenee selvästi. Tehotonta toimintaa, jos tähän ei reagoida kouluja vähentämällä.

Someron päättäjät ottavat kouluihin kantaa ensi vuonna oppimisympäristöselvityksen valmistuttua.

Someron kaupunginjohtaja Sami Suikkanen haluaa, että kaupunki vähentää nopeasti kiinteistöjensä määrää. Someron kaupungin suorassa omistuksessa on iso määrä kiinteistöjä, joissa on yhteensä lähes 58 000 neliötä tilaa.

Suikkasen mukaan lähtökohta on se, että ensimmäiset myyntilistalle tulevat rakennukset saadaan myytyä jo ensi vuonna. Myytäviä rakennuksia selvitetään parasta aikaa.

– Tekninen toimi saa tänä syksynä valmiiksi kiinteistöstrategian, jossa selvitetään rakennusten käyttöä ja kustannuksia. Samalla otetaan kantaa siihen, mistä voitaisiin luopua. Kun strategia on valmis, pitää sitä lähteä toteuttamaan välittömästi, Suikkanen korostaa.

Suikkanen painottaa, että tilaselvitys koskee kaikkia kaupungin omistamia tiloja ja eri hallinnonaloja.

– Koulukiinteistöt ovat olleet paljon esillä, mutta ne ovat vain yksi osa tulevaa keskustelua.

Ensimmäiseksi myyntilistalle on tulossa urheilukentän vieressä sijaitseva Solu. Noin 800 neliön rakennus tehtiin kuusi vuotta sitten lukion väliaikaiseksi tilaksi, tällä hetkellä siellä on muun muassa bändien harjoitustilat ja Somero-opiston kudontaluokka.

– Urheilukentän uusi katsomo tulee hieman taaemmaksi kuin nykyinen katsomo. Solua ei siten voi jättää paikalleen. Jo aiemmin on todettu, että rakennuksen siirto tulisi kalliiksi, joten ainoa vaihtoehto on myynti, Suikkanen sanoo.

Väliaikaistilan lämmitys- ja muut käyttökulut ovat noin 60 000 vuodessa.

Kaupunki omistaa myös yritysten käytössä olevia tiloja. Näistä suurimpia ovat Salontien varren teollisuushalli, Kuivamaidon kiinteistö ja pienyritystalona toimiva Nuppulinna. Näistä uusin on vuonna 2013 rakennettu teollisuushalli. Kuivamaidon tilat on tehty 1950- ja 1960-luvuilla ja Nuppulinnan vuonna 1948.

– Kuivamaidon tiloissa on melko hyvin vuokralaisia, mutta kiinteistön ylläpito on kaupungille kallista, Suikkanen toteaa.

Osa Kuivamaidon tiloista on kaupungin tytäryhtiöiden eli Someron Lämmön ja Someron Vesihuollon omistuksessa. Suoraan kaupungin omistuksessa on noin 2 700 neliötä tilaa.

–  Kuivamaidon kiinteistö on samassa lämpöverkossa läheisten kiinteistöjen kanssa, mikä vaikeuttaa sen myyntiä, Suikkanen kertoo.

Suikkanen korostaa, että kaupunki ottaa ajoissa yhteyttä yrityksiin, jos näiden vuokraamia tiloja on tulossa myyntilistalle.

Muualta muuttanut

Somerniemi on kohtuullisen matkan päässä pääkaupunkiseudulta. Jos uusia asukkaita halutaan, luulisi että sinne kannattaisi jättää koulu.

Kustannustehokkuus

Kirkonmäen koulu on järkevää säilyttää ja remontoida.
Kun kirkonmäen koululle rakennetaan samassa yhteydessä lisätilaa voidaan oppilaat jatkossa jakaa joensuun koulun kanssa.
Pitkäjärven ja Oinasjärven koulut sekä päiväkodit ovat vanhoja rakennuksia joiden ylläpito kustannukset ovat suuret siksi niiden lopettaminen on järkevää.
Ratkaisut pitää tehdä nopealla aikataululla jotta voidaan lähteä investointeihin.

Harkintaa

Vähän on nyt paniikin makua ilmassa. Vuosikausia Someron kaupunki teki suuria ylijäämiä, nyt yksi alijäämäinen tulos takana ja heti ollaan laittamassa elinvoimaiset koulut kiinni.

Kustannustehokkaalle tiedoksi: eiköhän tuo Kirkonmäen koulu ole vähintään yhtä vanha rakennus kuin Oinasjärven ja Pitkäjärven koulut.
Pakko myös ihmetellä, että koulut kiinni laittamallako aiotaan saada väkiluku nousuun.

Luulo ei tiedon värtti

Harkintaa. Kirkonmäen koulun remontoinnilla saadaan myös ylläpitokustannukset pienemmäksi, sitä luullakseni kustannustehokkuus tarkoitti. Koulun perusteellinen peruskorjaus on hyvinkin järkevää sekä lisätilojen rakennus myös sen yhteydessä.

Kaksi pientä kyläkoulua ovat oppilasta ja henkilöä kohden kaikista kalleimpia, eikä niissä ole opetus tasa-arvoista. Esimerkiksi Pitkäjärveltä puuttuu liikuntasali.

Tuntuu hullulta investoida kyläkouluihin, joiden oppilasmäärät putoavat vuosi vuodelta. Lisäksi opetushenkilöstöä on oltava aina useampia työturvallisuuden vuoksi ja myös muuta henkilökuntaa.

Tietoa

Kyläkoulujen oppilasmäärät eivät ole laskeneet vuosi vuodelta. Näin ei ole tapahtunut, ja ennusteiden mukaan tilanne säilyy niin Oinasjärvellä kuin Pitkäjärvellä hyvänä.

Oinasjärvellä ennakoitiin joku aika sitten laskua, mutta muuttoliike paikkasi tilanteen ennen kuin sitä ehti syntyä. Nämä lapsiperheet muuttivat alueelle nimenomaan koulun takia.

Henkilökunnan määrä on se, minkä oppilaiden määrä edellyttää.

Järjellä ei tunteella

Mutta kuitenkin tilanne korjaantui hetkellisesti eikä jatkuvan muuttovirran varaan voi valitettavasti laskea. Somerolla Pajulan koulun tilannekkin korjaantui aikoinaan hetkellisesti kun alueelle saatiin houkuteltua lapsiperheitä. Kunnes lopulta se lopetettiin koska tilanne ei ollut jatkuva.
Väestö vanhenee ja syntyvyys on alimmillaan kuin aikoihin. On siis syytä olla realisteja kun mietitään kyläkoulujen ja päiväkotien tulevaisuutta.

Pidempi kehitys

Sellainen tarkennus, että Oinasjärven koulun oppilasmäärä oli 90-luvun alkupuolella paljon alhaisempi kuin tällä hetkellä. Muuttoliike ei ole siis hetken ilmiö eikä väkeä ole erikseen houkuteltu vippaskonsteilla. Moni Somernienelle muuttanut käy töissä pääkaupunkiseudulla, koska matka on vielä kohtuullinen. Ennustukset on siis ylitetty monta kertaa ja pitkään. Tosiasia kuitenkin on, että juuri Somerniemi on lähellä suurinta kasvualuetta.

Muuttovirtaa

Tuskinpa Oinasjärvelle Helsingin suunnasta sellaista muuttovirtaa tulee, mitä annetaan ymmärtää. Turhaa puhetta, että saataisiin se kyläkoulu säilymään.

Näyttöä on

90-luvulta saakka tullut niin, että koulun oppilasmäärä on koko ajan pysynyt hyvänä. Juuri pääkaupunkiseudulta ja lapsiperheitä. Mutta jos koulu on 20-30 kilometrin päässä, niin tuskin tulevat jatkossa.

Vain kuusi lukukautta

Joka tapauksessa yläasteelle siirtymisen yhteydessä koulumatka pitenee juurikin tuon 20-30 km, koska Oinasjärvellä ei ole yläastetta.

Ikä hieman eri ala- ja yläkoulussa

Aika iso ero kuitenkin sillä, onko lapsi 7- vai 13-vuotias vai oletko sitä mieltä, että ikä yhdentekevä asia. Lisäksi alakoulussa tulee vielä yleensä ylimääräisiä kuljetusten odotustunteja, joka pidentää päivää entisestään.

E.K

Pääkaupunkiseudulta ei enää tulla Somerniemelle saati Someron keskustaan asti asumaan. Työmatkoihin menee ajallisesti liian kauan, kun liikenne ei vedä pääkaupunkiseudun suunnalla.

Ope

Viimeisimmän ennusteen mukaan Somerniemellä oppilasmäärä putoaa syksyllä 37 oppilaaseen

Kiinni

37 oppilaan takia ei koulua kyllä ole mitään järkeä ylläpitää.

Rasite

37 oppilaan koulu ei ole enää kuin taloudellinen rasite kunnalle.

Faktoja

Kyseessä ennuste, jotka ovat olleet pitkään alakanttiin. Oppilaita on tällä hetkellä 46, kiitos uusien muuttajien.

Talouden ongelma

Ymmärrän toki että kyläkoulut halutaan säilyttää mutta kunnan talous sitä ei vaan kestä.
Somerolla joudutaan karsimaan paljon muitakin palveluita pakon edessä, ei ole kerta kaikkiaan vaihtoehtoja, vaikka olisihan se ihanteellista jos kaikki voitaisiin säilyttää.
Väestörakenteen muutos on tosi asia eikä sitä muuksi muuteta yks kaks.
Somerolla on tähän asti ollut erittäin hyvät palvelut moneen muuhun saman kokoiseen kuntaan verrattuna. Somerolla on hyvin hoidettu talous ja sitä sen halutaan olevan tulevaisuudessakin.

Jokainen koulu erilainen

Toivottavasti poliittisilla päättäjillä on Somerolla rohkeutta ja halua katsoa jokaisen koulun tilannetta omana yksikkönään erikseen eikä niputtaa kyläkouluja yhteen.

Tilojen kunto, koulumatkojen pituus ja alueen sijainti kasvukeskuksiin nähden pitää ottaa huomioon, jos päätöksiä halutaan tehdä kestävästi.

Jokainen koulu on erilainen. Toisten alueiden palveluiden kadehtiminen ja sulle-mulle -nurkkakuntainen ajattelu ohjaa valitettavan usein kunnissa eri alueiden kehittämistä.

Faktaa vai fiktiota?

Olisi mielenkiintoista tietää montako lapsiperhettä on esimerkiksi viitenä viimeisenä vuonna muuttanut Oinasjärvelle? Ja eriteltynä vuosittain? Sekä montako on tänä vuonna tähän mennessä muuttanut?
Koulun puolustajat kun tuntuvat puhuvan isoista muuttovirroista, päättäjät taas pienistä. Nyt olisi oiva tilaisuus lyödä ne faktat pöytään?
Muuttovirran täytyy olla melkoinen jotta se pelastaisi kyläkoulut lopetukselta.

Lapsiperheet

Pitkäjärven ja Oinasjärven kyläkoulujen lopetuksen lisäksi Oinas- ja Pitkäjärvellä toimivat päiväkodit on järkevää lopettaa samassa yhteydessä.
Päiväkoteja ei ole järkevää jättää jos koulut lopetetaan.
Päiväkoti-ikäisten lasten vanhenmille pitäisi suoda tässä yhteydessä mahdollisuus valita lapsen päiväkodiksi esim. työmatkan varrella sijaitseva päiväkoti. Vastaavasti Someron pitäisi tehdä yhteistyötä lähikuntien päiväkotien kanssa jolla helpotettasiin tuntuvasti lasten vanhempienkin arkea, etenkin kun Somerolla on syntyvyys laskussa.
Kouluiän saavuttaessa lapset voisi ohjata takaisin oman kunnan kouluihin. Toimenpiteellä myös kannustettaisiin lapsiperheitä pysymään Somerolla.

Koulujen ja päiväkotien lakkautukset on pakko tehdä nopealla aikataululla,jos halutaan pitää talous kurissa jatkossakin.

Äiti

Suuri osa Somerniemen vanhemmista käy pääkaupunkiseudulla työssä. Eli ensin 20 kilometriä viemään lasta hoitoon keskustaan ja sitten töiden jälkeen sama matka hakemaan pois. 80 kilometriä päivän aikana tätä ylimääräistä ajoa. Tämäkö on Someron kaupungin tervetuloa tänne asukkaaksi -toivotus? Eiköhän nimenomaan sitä pitäisi tukea eikä vaikeuttaa, että muualla työssäkäyvät voisivat asua Somerolla. Vieraalla kunnalla ei ole mitään velvollisuutta taata toisen kunnan lapsille päivähoitopaikkoja. Leppäkertun päiväkoti on koko ajan täynnä, ja vanhaan Rauhankallion ryhmäkodin tilaan ollaan tyytyväisiä. Ei siis ole tehotonta. Nyt on tullut vain joku hirmu vimma ajaa keskustan ulkopuolella olevia palveluita alas, ja varsinkin näköjään muut kuin alueen lasten vanhemmat… Lue lisää »

Nykyaikaan

Ei ole mitenkään mahdoton ajatus, sillä onhan somerolaisia vanhuksiakin hoitolaitoksissa muuallakin kuin Somerolla ja kunta maksaa näiden kuluja. Someron kaupunki on muistikuvani mukaan ostanut näitä paikkoja muista hoitolaitoksista.

Nyt on kyse asenteista ja halusta.

Varmasti toimii ja saadaan toimimaan, jos halutaan. Pitää opetella sopeutumaan ajan henkeen eikä elää siellä menneisyydessä.

Hyöty ja järki hoi

Kyllä ostaa kuten moni muukin kunta, koska omat vanhusten hoitopaikat eivät riitä. Säästöä sillä ei haeta eikä saada. Tuskin mikään kunta myy päivähoitoa halvemmalla kuin palveluiden tuottaminen maksaa, joten mitä hyötyä tästä järjestelystä mahtaisi olla. Ja mikä kunta mahtaisi sitoutua antamaan hoitopaikan vieraan kunnan lapselle pidemmäksi aikaa, kun oman kunnan lapsille on paikka annettava ja tilanteet vaihtuvat nopeasti. Yksityinen voisi tarjota, jos sellainen löytyy ja paikkoja on, mutta ei varmasti halvemmalla. Eli jäi epäselväksi kuka voittaisi, jos lapsilta ja perheiltä vietäisiin oman paikkakunnan täynnä oleva päiväkoti pois. Missä oikeasti se järki ja hyöty? Tulevaisuuteen katsomista ei ole epäselvät utopiat ja… Lue lisää »

Faktoja

Someron kaupunki joutuu investoimaan 12 000 euroa siihen, että tänä lukuvuonna voidaan Pitkäjärven kyläkoulussa järjestää edes jotenkin teknisen käsityön opetus. Lisäksi koululla ei ole liikuntasalia. Opetus on väistämättä eri arvoista verrattuna keskustan kouluihin. Pitkäjärven koulurakennus edellyttäisi melkoista rahallista satsausta, koska sinne pitäisi rakentaa uusia tiloja. Oinasjärven ja Pitkäjärven kouluissa ongelmana ovat myös koko ajan olleet nettiyhteydet, siellä kun ei ole kuitua eikä saatavissakaan toistaiseksi. Hitaat tietoliikenneyhteydet heikentävät tietoteknistä opetusta sekä oppimista. Lapset joutuvat väistämättä eriarvoiseen asemaan maassa, jossa kaikilla on oikeus olla yhdenvertaisia ja tasa-arvoisia. Jotta jatkossa voidaan turvata tasavertainen opetus kaikille Someron alueen lapsille, ei ole muuta vaihtoehtoa kuin… Lue lisää »

Valokuitu

Molemmilla kouluilla on kuituliittymä.

Kupari kaapeli?

Milloinkohan sinne on rakennettu se kuitu?
Kaapelointi on arvokasta, ei sitä ainakaan samassa yhteydessä ole lähiasukkaille tarjottu?
Hiukan epäilen että paikallinen puhelinyhtiö olisi ne kaapelit maahan lyönyt?

Tiedoksi päättäjille

Pitkäjärven koulun voi lyödä samantien kiinni puutteellisine tiloineen. Kymmenen kilometrin matka keskustaan on myös lyhyt siirto lapsille, eikä koulumatka kasva kohtuuttomasti. Turha miettiä uusia tiloja muutamalle kymmenelle oppilaalle. Lappu luukulle heti ensi syksynä.

Oinasjärvelle on tullut muutamia lapsia viimeisten vuosien aikana pääkaupunkiseudulta, mutta koska kylässä ei ole asuntoja, niin turha kovin isoa muuttoaaltoa on jatkossa odottaa. Lappu luukulle 2025.

Kirkonmäki tulee ehdottomasti säilyttää. Koulu rakennuksena tulee kestämään jopa pidempään kuin esim. Joensuun koulu, josta voi tulevaisuudessa odottaa sisäilmaongelmauutisia. Keskustassa täynnä olevan tyrnän hirsikoulun lopettaminen olisi silkkaa hulluutta. Osa vanhemmista haluaa myös ensisijaisesti lapsensa sinne, koska oppilasmäärä on vielä siedettävä.

Valokuitu

Joensuun koulussa oma rakennus 1-2-luokille ja omalla piha-alueella 120 oppilasta. Isojen puolella noin 200 oppilasta eli ei sekään iso ole.

Someron ongelma ovat pienet ikäluokat lähitulevaisuudessa. Peruskouluikäisten määrä laskee alle 700:n, niin heille kaikille löytyy istumapaikka Kiiruun koululta. Muutos on nopea.

Kuka korpeen muuttaisi

Mitä järkeä on lyödä kunnan rahaa kiinni johonkin korpimetsien kouluihin tai päiväkoteihin?
Ei sinne korpeen kukaan enää tänä päivänä muuttaa halua, halutaan keskustoihin palveluiden lähelle, lähelle kaikkea.
Korpimetsien asunnoillakaan ei tänä päivänä juurikaan enää edes arvoa ole eikä niitä kukaan osta.
Kehitys vie kaikki ja kaiken taajamiin joten korpien koulut ja päiväkodit kiinni ja säästetään pitkä penni.

MDI

Nyt on jo tiedossa punaviherhallituksen suunnitelma/lupaus liikennepäästöjen puolittamisesta vuoteen 2030 mennessä. Aalto-yliopiston proffan vetämä työryhmä ehdottaa bensiinin myyntiin myyntilupaa ja -kiintiöitä, eikä kokemukseni mukaan verotusta koskaan unohdeta. Dieselit kieltoon jne. eli paljonko tulee olemaan halukkaita korpeen muuttajia?