Suomen kunnat voidaan jakaa raskaaseen ja kevyeen sarjaan

0
Kunta- ja omistajaohjausministeri Sirpa Paatero puhui perjantaina Salon työväentalolla.

Onko järkevää, että kaikilla kunnilla on koosta riippumatta samat oikeudet ja velvollisuudet? Maan hallitus selvittää parhaillaan, salliiko Suomen perustuslaki, että eri kunnilla on erilaisia tehtäviä.

Kunta-asioista hallituksesta vastaava ministeri Sirpa Paatero (sd.) ei vielä ota kantaa kuntien mahdolliseen eriyttämiseen.

– Ei minulla, SDP:llä tai hallituksella ole linjausta siitä, eriytetäänkö kuntia, mutta mahdollisuudet pitää selvittää, sanoo kunta- ja omistajaohjausministeri Paatero.

Vuoden loppuun mennessä valmistuvan selvityksen nimi on: yhtenäiskunnasta erilaistuviin kuntiin – perustuslain reunaehdot kuntien tehtävien eriytymiselle.

Suomessa on vahva kunnallinen itsehallinto, ja hyvinvointipalvelujen järjestäminen on kuntien vastuulla. Todellisuudessa kuntien mahdollisuudet ja palvelujen laatu ja määrä ovat hyvin erilaisia.

– Kunnat ovat vain näennäisesti samanlaisia, joten pitäisikö ero tehdä viralliseksi, Paatero pohtii.

Kuntien etujärjestö Kuntaliitto on samalla asialla Antti Rinteen (sd.) hallituksen kanssa. Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen sanoi syyskuussa Kuntamarkkinoilla, että tulevaisuudessa kaikilla kunnilla ei voi enää ole samoja lakisääteisiä tehtäviä.

Kuntien erilaisista mahdollisuuksista ja tavoitteista puhuttiin paljon viime hallituskaudella sote- ja maakuntauudistuksen takia. Esimerkiksi Helsinki ja muut suurimmat kaupungit halusivat itselleen tehtäviä, jotka suunnitelmien mukaan piti siirtää maakuntahallinnolle.

Sote- ja maakuntauudistusta ei saatu valmiiksi ennen hallituskauden loppua.

Nyt on käynnissä uusi valmistelu.

– Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelu aloitettiin kesällä, mutta viime hallituskaudesta otettiin oppia, eikä sille ole asetettu päivämäärää, sanoo Paatero Salon Seudun Sanomille.

Kuntien toiminnalle ja taloudelle on iso asia, jos ja kun sote-palvelut siirtyvät aikanaan maakunnille. Kuntien budjeteissa ei perinteisesti ole osattu varautua varsinkaan erikoissairaanhoidon menojen kasvuun.

Tarve hillitä menoja ei katoa, vaikka palvelujen järjestäjä vaihtuu.

– Hallinnoi sosiaali- ja terveydenhuoltoa mikä tahansa organisaatio, se ei kestä neljän prosentin vuosittaista kustannusten nousua, sanoo Paatero.

Hän vieraili perjantaina Salossa ja Somerolla.

Perustuslain rajoja mittaava selvitys ei ole ainoa, jonka on määrä valmistua vielä tänä vuonna. Tekeillä on myös kuntien tilannekuva.

– Siinä arvioidaan muutakin kuin talouslukuja, myös elinvoimaisuutta ja tulevaisuuden näkymiä ja riskejä.

– Iso kuva on, että meillä isoja, menestyviä kaupunkiseutuja ja väestöä menettäviä pieniä paikkakuntia. Mutta on myös pienempiä elinvoimaisia kaupunkeja ja kuntia. Haluamme tarkempaa analyysiä siitä, mistä paikkakuntien väliset erot johtuvat.

Hallitus kannustaa kuntia myös vapaaehtoisiin liitoksiin.

Jätä kommentti