Uusi opiskelijaruokasuositus on Salossa jo arkipäivää

0
Liina Leikkoselle (vas.), Antti Reimanille ja Aino Alarannalle maistuu kouluruoka. Erityiskiitosta saavat monipuoliset kasvisruokavaihtoehdot. Kuvat: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Uusi opiskelijaruokasuositus ei ainakaan tässä vaiheessa tuo uutta Salon kaupungin ruokapalveluihin. Suosituksen tavoitteet ovat jo pitkälti arkipäivää.

Perniön yhteiskoulun valmistuskeittiön vastaava kokki Raila Marin-Suominen esittelee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen aikaisempaa julkaisua, Syödään ja opitaan yhdessä. Hyväksi havaittua opusta noudatetaan päivittäin.

– Joka päivä on kasvisruokavaihtoehto. Sen menekki riippuu siitä, mitä toinen ruoka on, Marin-Suominen sanoo.

Keskiviikkona tarjolla oli uunikirjolohta ja kasvisvaihtoehtona kasvispihvejä bataatista ja juureksista. Linjastolla oli myös porkkana-punajuuriraastetta, kermaviilikastiketta ja keitinperunoita. Tiistailta tähteeksi jääneet perunat oli paistettu lohkoina ja kasviksista oli tehty kasvisgratiinia.

Kasvisruoista suosituimpia ovat kastikkeet ja sosekeitot. Ja mitä värikkäämpää, sitä paremmin se maistuu.

Kaikista ruoista yliveto ovat lihapullat ja makkararuoat, mutta myös erilaiset puurot ovat tykättyjä.

– Kasvisruoan kulutus nousee joka luokalla. Lukiolaiset syövät sitä enemmän kuin yläkoululaiset. Tällä hetkellä ei ole yhtään vegaania, mutta meillä on valmiudet valmistaa täysvegaaniruokaa.

Toiveita keittiö saa jonkun verran. Ne ovat pieniä ja helppo toteuttaa, kuten mausteet tai salaatinkastikkeet.

Hävikkiä tarkkaillaan säännöllisesti. Joka toinen kuukausi punnitaan lautasilta biojäteastiaan päätyvä jäte. Kuukausitasolla biojätteeseen menevän ruoan arvo on noin 830 euroa.

– Se ei ole päivää kohti iso, mutta kun määrä kertaantuu, rahalla saisi aika paljon esimerkiksi lihapullia, Marin-Suominen konkretisoi.

Lautashävikistä on puhuttu myös opettajien kanssa, jotka edelleen puhuvat oppilaille. Hävikkiä voidaan vähentää yksinkertaisella neuvolla.

– Otetaan sen verran kuin syödään ja jos on nälkä, otetaan lisää.

Keittiössä ruoan menekkiä seurataan jatkuvasti. Kuuden viikon kiertävässä listassa samaa ruokaa valmistetaan sen mukaan, paljonko sitä on kulunut kuusi viikkoa aikaisemmin.

Hävikin torjumisessa uutta on tähderuoan myyminen henkilökunnalle ja oppilaille edullisesti.

– Kaikkea tehdään, että ruokaa jäisi todella vähän. Yleisesti on käsitys, että kouluruokaa jää kauheasti, mutta ei sitä jää, Marin-Suominen sanoo.

Kouluruokaa kehuvat kilvan lukiolaiset Liina Leikkonen, Antti Reiman ja Aino Alaranta .

– En ole kasvissyöjä, mutta suosin kasvisruokaa. Koulussa ovat tosi hyvät kasvisvaihtoehdot, ne ovat kahdessa vuodessa laajentuneet ja parantuneet, kasvispihvejä lautaselleen valinnut Liina sanoo.

Antilla on broileria, joka on kalaton vaihtoehto kirjolohelle.

– Syön myös kasvisruokaa, varsinkin linssipihvit ovat hyviä, hän kertoo.

Ainon lautasella on kalaa ja perunaa ja raasteita.

– Valitsen, mistä itse tykkään. Tosi hyvät kasvisruoat, eikä ole erikoisia, joita ei voi syödä.

Kaikkien lautaset tyhjenevät ripeästi.

– Kotona on opetettu, että lautanen syödään tyhjäksi. Valitettavasti välillä ruokaa menee biojäteastiaan, kun arvioi nälän liian suureksi, Liina ja Aino myöntävät.

Nuorten mielestä ruokailun yhteisöllisyys toteutuu yhteiskoulussa hyvin. Pieni porukka istuu yhdessä ruokailussa ja vaihtaa kuulumisia. Antilla on kokemusta myös Salon lukiosta.

– Siellä on enemmän ihmisiä, eikä isossa pöydässä synny samanlaista keskustelua.

Lukioihin ja ammattioppilaitoksiin halutaan kasvisvaihtoehto joka päivä



Lukioihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin on valmistunut oma ruokasuositus. Se korostaa terveyttä, kestäviä ruokavalintoja ja ruokailun yhteisöllisyyttä. Oppilaitoksia kehotetaan tarjoamaan kasvisruokaa päivittäin ja kiinnittämään huomio ruokahävikkiin.

– Kuntien ruokapalvelut ovat uusien haasteiden edessä. Suosituksessa on otettu huomioon yleiset trendit ja haluttu, että suomalaiset ottavat ruokavalioonsa enemmän kasviksia, hedelmiä ja marjoja, suositusryhmän puheenjohtajan, opetusneuvos Marjaana Manninen Opetushallituksesta sanoo.

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan, Opetushallituksen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisema suositus on laatuaan ensimmäinen.

Kasvisruokavaihtoehdon yleisyydestä oppilaitoksissa ei ministeriössä ole kokonaistietoa. Tiedetään vain, että kasvisruoan tarjonta on lisääntynyt ja että oppilailla on halu syödä sitä. Kiinnostus kasvisruokaa kohtaan kasvaa selvästi yläkoulusta alkaen.

Mitään eläinperäisiä raaka-aineita sisältävä vegaaninen ruokavalio on kasvisruokavaliota astetta vaativampi. Manninen sanoo, että se edellyttää vastuuta ja ruokalistojen kehittämistä.

– Proteiinin saannin turvaaminen on työläämpää ja vaatii tottumusta uusiin elintarvikkeisiin.

Kasvisprotetiinivaihtoehtojen määrä on kasvava ja tarjolla on entistä enemmän kotimaisia vaihtoehtoja, kuten härkäpaputuotteita.

Mannisen mielestä opiskelijaruokasuositus ei merkitse ruokapalveluissa suurta työsarkaa, mutta se lisää tasa-arvoisuutta.

– Suositus on konkreettinen työväline, jota kentällä on odotettu. Ruokailu on keskeinen tekijä hyvinvoinnin edistämisessä.

Suurin tarve suositukselle on toisen asteen ammatillisessa opetuksessa, joissa tilanne on muuttunut sen jälkeen, kun työssäoppimista on lisätty. Opiskelijoiden ruokailua on hoidettu ateriarahalla, mutta se ei kata työpaikka-aterian hintaa.

Mannisen mukaan uuteen suosituksessa on tarjolla joitain ratkaisuja.

Jätä kommentti