Yli 50-vuotias kerrostalo saa uudet hissit

3
Isännöitsijä Matti Laakso esittelee toista jo porraskäytävään asennettua hissiä Oskarinkadun asunto-osakeyhtiö Esterissä.

Betoni väistyy, kun timanttisahalla tehdään tilaa hisseille. Vanhoista yli 50-vuotiaista portaista leikataan lohkareita hissikuilua varten. Sotkuisin urakka on Salon Oskarinkadulla loppusuoralla, sillä kohta asunto-osakeyhtiö Esterin neljästä porraskuilusta viimeisinkin on saanut osakseen kovakouraisen nuorennusleikkauksen.

Nelirappuisen asunto-osakeyhtiön kahdessa portaassa näkee jo, miksi kalliiseen ja ajoittain kovaääniseen remonttiin on ryhdytty.

– Tänne mahtuu myös rollaattori ja pyörätuoli. Vanhaan taloon tulee uusia mukavuuksia, uutta Koneen hissiä esittelevä isännöitsijä Matti Laakso sanoo.

Yli kolmenkymmenen osakkaan asunto-osakeyhtiö Esteri on saamassa kaikki jälkiasennetut hissit toimintakuntoon ennen joulunpyhiä. Urakka alkoi heinä-elokuussa. Viimeistelyt tehdään tammikuun puolella.

– Näitä on tehty moniin keskustan kerrostaloihin. Se on tarkoituksenmukaista, kun asukkaat ikääntyvät, Laakso sanoo ja nimeää useammankin keskustan talon, joihin on jälkikäteen asennettu hissit.

– Pitkässä juoksussa uudet hissit vanhassa talossa nostavat asuntojen arvoa, Laakso sanoo.

Esterissä hissikuilut mahtuvat porraskäytävien keskelle. Porraskäytävät kapenevat, mutta tilaa jää turvamitoitukset täyttävä mitta.

– Se testattiin käytännössä: kolmen hengen ambulanssiporukka kävi portaat läpi, yksi matkusti paareilla. Hyvin mahtui, Laakso sanoo.

Asunto-osakeyhtiö Esterin kiinteistö valmistui yli 50 vuotta sitten, vuonna 1967. Se on ollut yksi tuhansista kolmi-nelikerroksisista hissittömistä kerrostaloista Suomessa. Hissittömissä kerrostaloissa asuu Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n mukaan yli puoli miljoonaa suomalaista, joista liki viidennes on yli 65-vuotiaita.

– Osa asukkaista on muuttanut tänne heti talon valmistuttua. Toisilla alkaa rappusissa kulkeminen olla huonoa. Investointina tämä on aika raju, ja rassaahan remonttikin asukkaita. Mutta jos talosta ei pidetä huolta, eihän sen arvokaan säily, asunto-osakeyhtiön puheenjohtaja Matti Lempa sanoo.

Ilman valtion eli ARA:n tukea ei hissejä olisi Oskarinkadullekaan tullut:

– Ei millään taloyhtiöllä olisi varaa laittaa hisseihin yksinään liki 800 000 euroa. Nyt asunto-osakeyhtiön osuudeksi jäi 350 000 euroa, Lempa sanoo.

ARA tukee vanhojen kerrostalojen jälkiasennushissien rakentamista ennallistamistoimenpiteet eli pintaremontit mukaan lukien 45 prosentilla kokonaiskustannuksista.

Lisäksi toistakymmentä kaupunkia myöntää hissien jälkiasentamiseen lisäavustuksia 5–15 prosenttia kuluista.

Esterissä päätös hisseistä oli lopulta aika selvä: 80 prosenttia osakkaista puolsi hissien asentamista. Lempa toteaa, että vaikka kuukausimaksut kasvoivatkin, kyse on samalla sijoituksesta.

– Saadaan lisää viihtyisyyttä ja asukkaat voivat asua kotonaan pidempään. Investointi tuo myös arvonnousua, sijoitetun rahan saa kyllä takaisin.

Lempan mukaan hissit ovat iäkkäämmille vuokralaisille kynnyskysymys:

– Kun hain itse taloon vuokralaista, sain seitsemän puhelua. Kaikkien ensimmäinen kysymys oli, onko talossa hissi. Kun ei ollut, puhelu päättyi yleensä siihen.

ARAn mukaan hissit antavat omaan kotiin asumisvuosia lisää kuudesta kahdeksaan. Ympäristöministeriön Esteetön Suomi 2017 -hankkeessa asetettiin kunnianhimoinen tavoite, että Suomessa rakennettaisiin vuosittain 500 kappaletta jälkiasennettuja hissejä. Tavoitteeseen ei päästy: vuonna 2016 koko maassa myönnettiin 247 hissiavustusta.

Saloon ARA on myöntänyt vuoden 2003 jälkeen 24 hissiavustusta, viimeisten kolmen vuoden aikana neljä.

Esterin neljä hissiä toimittaa suomalainen hissijätti Kone. Hissien jälkiasennus vaatii aina tapauskohtaista suunnittelua.

– Portaiden sahaaminen on helpoin ratkaisu. Joissain taloissa joudutaan siirtämään portaita seinän ulkopuolelle, mikä on kalliimpi vaihtoehto, Koneen edustajana ja työnjohtajana Esterin projektissa toimiva Jarmo Rantanen sanoo.

– Onhan hisseistä hyötyä. Monet iäkkäät myyvät omakotitalonsa ja muuttavat keskustoihin, mutta vain hissillisiin taloihin, Rantanen sanoo.

3
Jätä kommentti

2 Comment threads
1 Thread replies
0 Followers
 
Most reacted comment
Hottest comment thread
3 Comment authors
Arvokasta lystiä on

On siinä hissillä hintaa.

Miksi hissiä ei rakenneta ulokkeisena, jolloin kustannukset ovat tuntuvasti halvemmat. Niin tehdään yleensä aina tällaisissä tilanteissa. Lisäksi rakentamiseen menee huomattavasti vähemmän aikaa.

Portaiden kavennus on myös turvallisuusriski. Entä kun huoneistoista pitää päästä nopeasti ulos? Esimerkiksi tulipalotilanteissa kapeat portaat ovat jopa vaaralliset, kun ihmismassa vyöryy ulos, koska hissiähän ei saa käyttää palohälytystilanteissa.

Miten käy mahdollisesti asunnon myyntitilanteissa, kun taloyhtiöllä on järjettömästi velkaa, mikä nostaa myös hoitovastikkeita jo melkein kohtuuttomiksi.

Tuskin ostaja haluaa ostaa asuntoa, jossa vastikkeet pyörivät pilvissä.

MDI

Jotta hissihankkeeseen saisi julkista rahaa, pitää hissin oven olla samassa tasossa asuinhuoneistojen ovien kanssa. Eli kuvan rappuun ei ulkoinen hissiputki onnistu koska hissin ovi tulisi puolikerrokseen tai sitten rakennetaan myös koko portaikko uusiksi. Kuvan ratkaisu on kyllä hankala käytössä, jäljelle jäävä rappu on kapea ja hankaloittaa huonekalujen ym. kantamista, paaripotilaiden kuljetusta jne.

Epäilijä

Hissi, toimiva pesutupa sekä hyvä sauna olisi haaveissa. Vaan löytyykö niitä kaikkia samasta taloyhtiöstä?
Varsinkin yksin asuvalle taloyhtiön pesutupa on ihan riittävä.