Veturitallin uusi kello heittää häränpyllyä

0
Salossa varttunut ja nykyisin Helsingissä asuva taiteilija Taneli Rautiainen kokee, että Salosta on puuttunut vanha viisarikello. Nyt sellainen löytyy hänen Salo Kello -teoksestaan. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Taidemuseo Veturitallin Ystävät ry juhli torstaina 20-vuotista historiaansa.

Merkkipäivän kunniaksi yhdistys lahjoitti Veturitallille Salo Kello -nimisen teoksen, jonka on tehnyt salolaislähtöinen kuvataiteilija Taneli Rautiainen.

Salo Kello on Veturitallin punatiilisessä tornissa. Se näyttää ensisilmäyksellä varsin tavalliselta kellolta, mutta aikaa siitä ei kannata tarkistaa. Villisti liikkuvat viisarit kulkevat eteen- ja taaksepäin, tasatahdissa ja peilikuvina. Välillä tulee suvantovaihe, välillä viisarit kulkevat kuin pikakelauksella.

– Kahden viisarin välillä on jonkinlainen draama, sanoo Rautiainen. Hän on käsitellyt aiemminkin töissään aikaa, ja ympyrän muoto on mukana monissa taiteilijan teoksissa.

Vaikka aika onkin teoksen lähtökohta, työn tilanneen ystäväyhdistyksen tasavuotispäivä ei ollut taiteilijan mielessä ideointivaiheessa.

– Vasta jälkikäteen tajusin, että kellotaulun ja juhlavuoden välillä on yhteys.

Veturitallin ystäväyhdistyksen puheenjohtaja Taru Koskinen on koonnut yhdistyksen vaiheista historiikin. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Suomen ammatillisten museoiden yhteydessä toimii yhteensä 55 ystäväyhdistystä. Maan vanhin ystäväyhdistys perustettiin vuonna 1919 Ateneumin taidemuseon tukemiseksi.

Veturitalli sai oman ystäväyhdistyksensä miltei heti perustamisensa jälkeen: yhdistys on vuoden nuorempi kuin museo. Nykyisin yhdistyksellä on yli 300 jäsentä.

– Monet yhdistykset ovat nykyään kuolemaisillaan, mutta meillä jäsenmäärä ei ole laskenut, sanoo yhdistyksen puheenjohtaja Taru Koskinen.

Veturitallin ystävillä on monenlaista toimintaa. Jäsenet esimerkiksi auttavat museota näyttelyiden valmisteluissa, toimivat oppaina ja keskustelukumppaneina museokävijöille sekä käyvät yhdessä taidepainotteisilla matkoilla. Yhdistys on myös muun muassa kustantanut maahanmuuttajille ja koululaisille taidetyöpajoja sekä hankkinut teoksia Veturitallin kokoelmaan.

Kaikki Veturitallin ystävien toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen.

– Itse olen sellainen kulttuurin jokapaikanhöylä. Musiikki, kuvataide ja kaikki taide kiinnostaa, sanoo Taru Koskinen. Hän kokee, että salolainen kulttuuri elää tällä hetkellä hyvää vaihetta. Yhdeksi esimerkiksi hän mainitsee uudehkon kulttuuritoimijoiden yhteistyöverkoston Kulttuurikumppanit, jossa Veturitallin ystävätkin on mukana.

– Meillä on paljon aktiivisia kolmannen sektorin toimijoita, ja yhteistyö on tiivistynyt viime aikoina.

Veturitallin ystävät haluavat huomioida Salon moninaisen taidekentän myös juhlavuoden luentosarjallaan.

– Luennot ovat kädenojennus kaikille salolaisille, eivätkä kaikki luennot käsittele kuvataidetta.

Taidemuseo Veturitallin näkökulmasta yhdistys toimii hyvin.

– Täällä on aktiivinen ystäväyhdistys. Eivät kaikki toimi niin aktiivisesti kuin Salossa, sanoo Salon museopalveluiden esimies, taidemuseon johtaja Susanna Luojus. Hän arvioi, että isossa ystäväjoukossa on paljon potentiaalia.

– Voisimme hyödyntää joukkoa enemmän oman toimintamme kehittämisessä ja pallotella ideoita. Ystävät voisivat olla museolle testiporukka, kun mietimme kehittämisen suuntaa. Museo tarvitsee yhteisöllisyyttä, ja ystäväyhdistys on kuin museon perheyhteisö.

 

Veturitallin ystävien juhlavuoden luentosarja tarjoaa kolme näkökulmaa kulttuuriin

Heidi Grahn: Salolaisia taiteilijoita. Luennolla käydään lävitse salolaisen taiteen historiaa. Torstaina 31.10. klo 18.

Eikka Alatalo: Sirkus on taidetta – myös Salossa! Alatalo kertoo omasta tiestään sirkustaiteilijaksi ja sirkuksen näkymistä Salossa. Keskiviikko 20.11. klo 18.

Susanna Luojus: Museomullistus. Amos Rexistä Saloon siirtynyt Luojus kertoo Amos Rexin syntyprosessista ja ensivaiheista. Torstai 12.12. klo 18.

Kellon koneisto on nähtävillä Veturitallin tornin sisäpuolella. Taneli Rautiaista on auttanut teknisessä toteutuksessa Eetu Huhtala. Kuva: SSS/Minna Määttänen