Kun yritys tekee sijoittumispäätöksen, puntarissa on monta tekijää. Saloon rakentuu parhaillaan sähköautojen akkuja kokoava tehdas, joka voisi olla myös muualla.

 

SIJAINTI

Salo kisasi ulkomaiden kanssa

Kun Valmet Automotivessa ryhdyttiin viime vuonna pohtimaan uuden akkutehtaan sijaintia, listalla oli paikkakuntia Keski- ja Itä-Euroopasta sekä Salo.

– Salo oli selvästi paras vaihtoehto Suomessa, sanoo Valmet Automotiven EV Systems -liiketoimintalinjan johtaja Jyrki Nurmi.

Jyrki Nurmi. Arkistokuva Timo Jakonen.

Nurmi oli Valmet Automotiven pääneuvottelija, kun uuden tehtaan sijaintia pohdittiin. Nykyisin hän työskentelee Salossa 2–4 päivää viikoittain.

Usein yritykset laajentavat toimintaansa siellä, missä ne jo ovat: halleihin rakennetaan lisää tilaa, ja väkeä palkataan. Sama tukiorganisaatio ottaa hoitaakseen kasvun myötä tulevat uudet työntekijät ja tilat.

Valmet Automotivella on kaikkiaan 12 toimipaikkaa Suomessa, Saksassa, Espanjassa ja Puolassa. Pääkonttori sijaitsee Uudenkaupungin Autotehtaankadulla.

– Oli selvää, ettei akkutehdasta tehdä Uuteenkaupunkiin. Siellä ei ollut sopivia tiloja, emmekä halunneet rakentaa kokonaan uutta tilaa. Asiaan vaikutti myös työvoiman saatavuus, joka on hyvin tärkeää, sanoo Nurmi.

Tämän vuoden tammikuussa Uudenkaupungin työttömyysaste oli 5,7 prosenttia. Salossa se oli 11,4 prosenttia.

Yhtiössä pohdittiin kuitenkin sitä, miten talossa jo olevan henkilöstön tietotaitoa pystyttäisiin käyttämään ilman sijoittumista samaan osoitteeseen.

– Salon etu oli se, että se on kohtalaisen lähellä Uuttakaupunkia.

 

TOIMITILAT

”Yritykset eivät tule, pitää olla idea”

Uutta akkutehdasta rakennetaan parhaillaan tuotantovalmiuteen Nokian vanhalla kampusalueella, joka kantaa nykyisin nimeä Salo IoT Campus. Akkutehtaan tila rakennettiin aikanaan kännykkätehtaan tarpeisiin.

Valmet Automotiven Jyrki Nurmi kertoo, että yritys halusi nimenomaan valmiin tilan. Ilmankosteudelle ja lämpötilalle oli tarkat vaatimukset.

– Tiloja, jotka olisivat sopineet akkutuotantoon, ei ollut hirveästi tiedossa. Salossa olevan toimitilan sopivuus ratkaisi sen, että Salo pääsi jatkokierrokselle.

Salo IoT Campus oli markkinoinut tilojaan innolla. Kiinteistöyhtiön toimitusjohtaja Jukka Vakula sanoo, että kiinteistöjen markkinoinnilla on ylipäätään ratkaiseva rooli yritysten sijoittumispäätöksissä.

– Aika usein puhutaan siinä muodossa, että jokin yritys ”tulee Saloon”. Ei se mene niin. Jos tämän kokoluokan toimija soittaisi tyhjästä ja sanoisi, että tulemme sinne, se olisi lottovoitto. Proaktiviisuuden ja myynnin pitää olla ykkösasia. Pitää olla oma idea ja kyky toteuttaa se, sanoo Vakula.

Toimitusjohtaja Jukka Vakula teki vuokrasopimuksen Valmet Automotiven kanssa. Arkistokuva: Ari-Matti Ruuska.

Tällä kertaa toteutukseen toi haastetta se, ettei tila ollut neuvotteluiden alkaessa vapaana. Merikaaressa nimittäin toimi jo Cencorp Automation Oy, joka oli vastikään remontoinut sinne upouudet tuotantotilat. Cencorpin piti väistyä kampuksen sisällä toisiin tiloihin.

– Cencorp oli myötämielinen siirtosuunnitelmalle ja hengessä mukana. Muutostyöt saatiin tehtyä aikataulussa, sanoo Vakula.

Osaltaan muuttohaluja vauhditti varmasti se, että Cencorpin omistajat ovat osaomistajina myös kampuksen kiinteistöyhtiössä.

 

TYÖVOIMA

Kolme kertaa enemmän hakijoita kuin työpaikkoja

Salon uuteen akkutehtaaseen haettiin työntekijöitä viime kesänä. Paikkoja oli tarjolla 300, ja hakemuksia saapui 1 100.

Työvoiman hyvä saatavuus oli toistuvasti esillä, kun akkutehtaan sijoittumisesta neuvoteltiin. Salon kaupungin elinkeinoyhtiöstä Yrityssalosta mukana oli yritysneuvoja Jouko Urmas. Hänen roolinaan on kertoa esimerkiksi rekrytointikoulutuksen mahdollisuuksista yrityksille, jotka harkitsevat toiminnan aloittamista Salossa.

Nyt neuvottelukumppanina oli toimija, jolla oli paljon kokemusta rekrytoinneista.

– Ei Valmet Automotiven HR:lle (human resources) voi esittää isoja yllätyksiä, mutta pienempien yritysten kanssa se on vähän erilaista.

Salo pystyi vielä muutama vuosi sitten houkuttelemaan yrityksiä myös valtion kustantamalla investointituella, jota myönnettiin äkillisen rakennemuutosalueen statuksen perustella. Nykyisin statusta ei ole, mutta Valmet Automotive saa valtiolta EU:n erityistukialueen mahdollistaman kahden miljoonan euron tuen.

Valmet Automotive ei ole kertonut investoinnin kokonaisarvoa, mutta se liikkunee kymmenissä miljoonissa euroissa. Onko rekrytointi-, koulutus- ja muilla tukitoimilla merkitystä näin isossa investoinnissa?

– On. Ne vaikuttavat kokonaiskustannukseen, sanoo Valmet Automotiven Jyrki Nurmi.

 

HENKI JA TAHTOTILA

Onko neuvottelupöydässä helppo olla?

Maantiede, logistiikka, toimitilat ja työvoiman saatavuus ovat keskiössä aina, kun yritykset pohtivat sijoittumispäätöksiä. Näiden päälle tulee liuta muita muuttujia, joita on vaikeampi vakioida. Kyse on esimerkiksi siitä, sujuuko osapuolten vuoropuhelu.

Valmet Automotiven ja Salon tapauksessa neuvottelupöydässä oli yrityksen ja toimitilojen tarjoajan lisäksi Salon kaupunki.

– Prosessi oli luonteeltaan pitkä. Ensimmäisen vinkin asiasta sain henkilökohtaisten verkostojen kautta, sanoo Salon kaupunginjohtaja Lauri Inna.

Salon kaupunginjohtaja Lauri Inna Valmet Automotiven akkutehtaan edustalla. Arkistokuva: Minna Määttänen.

Ensimmäiset yhteiset tapaamiset pidettiin keväällä 2018. Inna sanoo saaneensa heti sen käsityksen, että Saloa pidettiin aidosti kiinnostavana. Hän sanoo hengen olleen hyvä.

– Valmet Automotive oli erinomainen neuvottelukumppani. Sukset olivat samaan suuntaan, ja luottamus oli täydellinen.

Myös Valmet Automotiven puolella pöytää istunut Jyrki Nurmi kehuu ilmapiiriä.

– Salossa oli huippuhenki, ja neuvottelupöytään oli helppo tulla. Meidät selvästi haluttiin Saloon.

Vaikka asiat sujuivat hyvässä yhteishengessä, kaupunki jännitti ratkaisua pitkään.

– Tiesimme, että olimme kilpailutilanteessa muiden kohteiden kanssa. Jopa kahdesti ajattelin prosessin aikana, että tämä meni nyt sivu suun, sanoo Inna.

 

ASIAKKAAN MIELIPIDE

Salo kelpasi myös akkutehtaan asiakkaalle

”Meillä oli asiakas, joka tarvitsi apua. Selvitimme, missä se helpoiten onnistuisi. Se paikka oli Salo. Olimme hyvin lähellä perustaa tehtaan Saksaan, mutta Salossa asiat järjestyivät nopeammin.” Näin totesi Valmet Automotiven saksalainen toimitusjohtaja Olaf Bongwald viime kesäkuussa Helsingin Sanomien haastattelussa.

Olaf Bongwald.

Kun alihankintaa tekevä yritys pystyttää toimintaa asiakastaan varten, asiakkaan tarpeilla on iso rooli päätöksenteossa.

– Sopimusvalmistajat neuvottelevat tilaratkaisuista kahteen suuntaan. Se on kovaa neuvottelua, arvioi Salo IoT Campuksen toimitusjohtaja Jukka Vakula.

Valmet Automotive ei ole ainakaan toistaiseksi kertonut julkisesti, mille autotehtaalle Salossa tehdään akkupaketteja. Valmistajasta riippumatta autoala käy parhaillaan läpi isoa murrosta, ja kilpajuoksu sähköautojen kehitystyössä on kovaa.

– Tilanne on usein se, että kun saamme asiakkaan, aikataulu on tiukka, sanoo Valmet Automotiven Jyrki Nurmi.

Asiakkaalla voi myös olla vaatimuksia, joita sopimusvalmistajan on syytä kuunnella herkällä korvalla.

– Saattaa olla, että asiakas haluaa, että tuotanto on 30 kilometrin säteellä heidän tehtaastaan.

Salon kohdalla asiakkaalla ei ollut sijoittumisvaatimuksia, sanoo Nurmi.

– Kävimme asian asiakkaan kanssa läpi, ja Salo sai heiltä hyväksynnän.

 

Rekryexpo-tapahtuma Turun messukeskuksessa 20.11.2019 kello 10–17. 

Lisää juttuja yrityksistä ja maakunnan työllisyydestä Rekryexpo-liitteessä

Julkaisemme laajan katsauksen Varsinais-Suomen työpaikkoihin ja erityisesti it-alan osaajapulaan liittyvistä aiheista Rekryexpo-liitteessä. Printtiliitteen lisäksi luettavaa löytyy myös Rekryexpon laajennetusta digilehdestä. Löydät laajennetun digilehden verkkosivujemme kautta. Päälehden jälkeen luettavissa on laajennettu Rekryexpo-digilehti.

Tässä aiheita, jotka löydät vain Rekryexpon digiversiosta:

  • Palkkatuki toimii yrityksissä huomattavasti paremmin kuin julkisella sektorilla
  • Bottikuiskaajat opettavat tekoälyä työttömyysturva-asioissa
  • Somerolainen Laukamo: Maailman meno koskettaa kotimaan yrityksiä
  • Tietoturva, verkkoturva, kyberturva
  • Turkulainen ohjelmistotalo: Jalat maassa, tuote pilvessä

 

Lue koko sisältö digilehden perässä olevasta laajennetusta Rekryexpo-liitteestä.

Jätä kommentti