Ensimmäiset ulkomaalaiset insinööriopiskelijat aloittivat opinnot Salossa

0
Turun ammattikorkeakoulun koulutus- ja tutkimuspäällikkö Tero Reunanen (vas), Edunationin neuvonantaja Peter Vesterbacka ja Turun ammattikorkeakoulun toimitusjohtaja Vesa Taatila tervehtivät uusia insinööriopiskelijoita Vinayak Chaturvedia, Dhruv Vermaa, Vikas Singhia, Elisha Baniya ja Shreya Jainia.

Ensimmäiset ulkomaalaiset kyberturvallisuuden insinööriopiskelijat ovat vihdoin aloittaneet opintonsa Salossa.

Turun ammattikorkeakoulun ulkomaalaisille opiskelijoille suunnatun insinöörikoulutuksen piti käynnistyä jo vuoden alussa. Koulutuksen aloittaminen viivästyi opiskelijoiden maahantulo-ongelmien takia.

Saloon on tähän mennessä saapunut kahdeksan opiskelijaa ja he ovat päässeet aloittamaan opintonsa. Parinkymmenen muun opiskelijaksi hyväksytyn hakemukset ovat Migrin käsittelyssä.

Kyberturvallisuuden insinöörikoulutuksen osallistujat on rekrytoitu ulkomailta, lähinnä Aasiasta. Salossa olevat opiskelijat ovat pääosin Intiasta.

Turun ammattikorkeakoulun koulutus- ja tutkimuspäällikön Tero Reunasen mukaan kansainvälisten ICT-opiskelijoiden määrä kasvaa ensi vuonna merkittävästi.

– Odotamme, että vuoden 2020 aikana opiskelunsa aloittaa sata uutta opiskelijaa. Viiden vuoden päästä meillä pitäisi olla jo tuhat opiskelijaa, hän sanoo.

Keväällä aloittavan uuden ryhmän haku on jo päättynyt. Keväällä starttaa puolestaan haku syksyllä 2020 aloittavaan ryhmään.

Turun ammattikorkeakoulu ja Salon kaupunki toteuttavat opiskelijoiden rekrytointia yhteistyössä koulutusvientiyritys Edunationin kanssa. Insinöörikoulutus toteutetaan Salo IoT Campuksella. Opiskelija maksaa opinnoistaan liki 12 000 euron lukuvuosimaksun.

Koulutukseen haluavien opiskelijoiden lupaprosessi takkusi aluksi pahoin. Maahanmuuttoviraston selvitystyö vei selvästi oletettua pidempään. Lopulta vain yksi liki 30:sta hakijasta sai oleskeluluvan (SSS 15.8.).

Opiskelijan täytyy oleskeluluvan saadakseen maksaa mahdollinen lukukausimaksu sekä osoittaa, että hänellä on riittävä toimeentulo Suomessa asumista varten.

– Hakemusten käsittelyajat Migrissä ovat ihan omaa luokkaansa. Yritysmaailmassa näin huonosti toimiville prosesseille olisi jo tehty jotain, jyrähtää Edunationin neuvonantaja Peter Vesterbacka .

Pahimmassa tapauksessa opiskelijat joutuivat odottamaan päätöstä yli puoli vuotta.

– Näin ei saa olla. Tämä antaa huonoa kuvaa Suomesta ja heikentää koulutusviennin mahdollisuuksia, Vesterbacka painottaa.

Salo IoT Campuksen toimitusjohtaja Jukka Vakula (vas.), Salon kaupunginjohtaja Lauri Inna, Edunationin neuvonantaja Peter Vesterbacka, Turun ammattikorkeakoulun toimitusjohtaja Vesa Taatila ja Turun ammattikorkeakoulun koulutus- ja tutkimuspäällikkö Tero Reunanen kertoivat maanantaina ulkomaalaisten insinöörikoulutuksen kuulumisista.

Vesterbackan mukaan Suomen laadukkaalle korkeakoulutukselle olisi liki rajaton kysyntä.

– Suomen koulutuksen taso on maailman parasta ja maantieteellinen sijainti Aasiaan nähden erinomainen. Ongelmana on kuitenkin se, että nykyinen järjestelmämme on kylmän sodan ajalta ja hylkii ulkoa tulevia, hän sanoo viitaten Suomen opiskelulupaprosessin monimutkaisuuteen.

Esimerkiksi Uudessa-Seelannissa koulutusvienti on jo 3 miljardin euron bisnes. Suomessa vastaava luku on 2,7 miljoonaa. Vesterbacka näkee, että Suomeen olisi mahdollista tuoda ulkomailta lähivuosina jopa 150 000 maksavaa opiskelijaa.

– Australiassa koulutusvienti on raudan ja kivihiilen jälkeen jo kolmanneksi suurin ala, hän sanoo.

Koulutusviennin markkinat ovat Vesterbackan mukaan parhaillaan mielenkiintoisessa tilanteessa.

– Nyt olisi erittäin hyvä aika toimia. Ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä on pudonnut merkittävästi Yhdysvalloissa kauppasodan takia. Aasia on iso kohdealue, mutta parhaillaan myös Latinalaisesta Amerikasta lähdetään paljon ulkomaille opiskelemaan.

Ulkomaalaisista opiskelijoita toivotaan apua myös Suomen työvoimapulaan.

– Korkeakouluista valmistuu jo nyt liian vähän osaajia ja tilanne vain huonontuu ikäluokkien pienentyessä, Vesterbacka huomauttaa.

ICT-alalla työvoimapula on ollut todellinen ongelma jo vuosien ajan.

– ­Tekniikan osaajien puute on yritysten kasvun merkittävä hidaste Varsinais-Suomessa. Kansainväliset opiskelijat tuovat osaltaan helpotusta tähän ongelmaan, sanoo Turun ammattikorkeakoulun toimitusjohtaja Vesa Taatila .

Salo IoT Campuksen toimitusjohtaja Jukka Vakula toivoo, että opiskelijat jäisivät opintojen jälkeen Saloon.

– Autamme opiskelijoita löytämään harjoittelu- tai työpaikan kampukselta ja vastaavasti autamme yrityksiä löytämään osaajia kampuksen opiskelijoista. Meillä kaikki opiskelijoista yritysjohtajiin käyttävät samoja tiloja, mikä lisää yhteisöllisyyttä, hän sanoo.

”Isä ei tiennyt missä Suomi sijaitsee, mutta hän rohkaisi lähtemään”

Intialainen insinööriopiskelija Dhruv Verma , 18, on ollut Salossa reilut kaksi kuukautta. Intian pääkaupungin liepeiltä kotoisin oleva Verma on viihtynyt uudessa kotikaupungissaan erinomaisesti.

– Pidän kampuksesta ja kaupungista todella paljon, hän sanoo.

Suomeen ja Saloon hän päätyi sattumalta.

– En alunperin ajatellut tulevani Suomeen, mutta täältä löytyi sopiva koulutus. Lisäksi Salon Nokia-tausta kiinnosti, hän kertoo.

Verman vanhemmat halusivat poikansa lähtevän opiskelemaan ulkomaille. Suomi oli vanhemmille kuitenkin täysin tuntematon maa.

– Isä ei tiennyt missä Suomi sijaitsee, mutta hän rohkaisi lähtemään.

Verma tutustui tuleviin opiskelukavereihinsa jo etukäteen.

– Puhuimme puhelimessa ennen Saloon tuloa, hän kertoo.

Verman hakuprosessi sujui ilman ongelmia ja oleskelulupa heltisi kuukauden odotusajan jälkeen. Nepalilainen Elisha Baniya , 23, puolestaan odotti oleskelulupaa seitsemän kuukauden ajan.

– Odotusaika oli kamala. En tiennyt mikä oli ongelmana, Baniya sanoo.

Helpotus oli suuri, kun lupa vihdoin tuli ja Baniya pääsi Suomeen. Opiskelu ammattikorkeakoulussa sujuu hyvin.

– Opettajat ovat ystävällisiä. Toki kulttuurierot ovat aikamoisia. Täällä opettajia kutsutaan etunimellä, se ei ole missään nimessä mahdollista Nepalissa.

Baniya lähti ulkomaille opiskelemaan perheensä tuella. Rahallista tukea opiskeluihin hän saa myös aviomieheltään ja tämän vanhemmilta.

– Olen siitä hyvin kiitollinen, hän sanoo.