Jäähalliasiamies: Salon jäähallista saisi korjaamalla hyvän

0
Yksi Salon jäähallin ongelmista on parkkipaikkoihin nähden väärällä puolella hallia oleva sisäänkäynti.

Salon kaupunginvaltuuston maanantaisen budjettikokouksen taloudellisesti yksi suurimpia päätöksiä on Salon jäähallin peruskorjauksen tai uudisrakennuksen kohtalo.

Kaupunginjohtaja Lauri Inna esitti, että jäähallin suunnitteluun olisi varattu ensi vuodeksi 60 000 euroa ja rakentamiseen kolme miljoonaa euroa vuosina 2021–2022. Kaupunginhallitus äänesti viime viikon kokouksessaan, että hanketta lykätään vuodella. Näin suunnittelu alkaisi aikaisintaan vuonna 2021 ja rakennustyöt aikaisintaan vuonna 2022.

Vuonna 1987 rakennetun Salon jäähallin märkätiloissa on ollut useita vesivahinkoja ja hallin katto pitäisi uusia kiireellisesti. Hallin huoltotilat ovat vanhentuneet ja pukukoppitilaa on liian vähän. Myös hallin pääovi on parkkipaikkoihin nähden väärässä päässä.

Jääkiekkoliiton jäähalliasiamies Jukka Tenhunen kävi tutustumassa Salon jäähallin tilanteeseen torstaina. Kolmen tunnin tutustumisen perusteella Tenhunen näkee vanhan hallin peruskorjauksen hyvänä vaihtoehtona.

– Salon jäähallissa on erittäin hyvät rakenteet. Julkisivu on betonia ja kaaret on suojattu. Kattorakenteet uusimalla sekä sosiaalitiloja ja teknisiä tiloja ”entraamalla” hallista on mahdollisuus saada hyväkuntoinen.

– Halli on myös hyvän kokoinen esimerkiksi (miesten) Suomi-sarjaan. Nyt tärkeintä olisi tehdä kunnollinen kuntokartoitus.

Se on selvää, että hankkeeseen varatuilla kolmella miljoonalla eurolla ei saa uutta hallia. Viime vuosina Suomeen rakennetut pelkistetyt niin sanotut ”harjoitusjäähallit” ovat maksaneet 4–5 miljoonaa euroa.

– Uusi halli on aina uusi, mutta Salon jäähallista saisi edullisesti toimivan hallin verrattuna kokonaan uuteen halliin.

Tenhunen muistuttaa, että uuden hallin kustannuksiin pitää laskea myös vanhan hallin käyttötarkoitusmuutos. Salossa on väläytelty vanhan jäähallin muuttamista jalkapallohalliksi.

– Sosiaalitilat on siinäkin tapauksessa uusittava ja lattia-ala on purettava kokonaan, jotta siihen saataisin keinonurmi päälle.

– Tärkeintä on se, että kaupungissa säilyy kaksi jäätä. Toivottavasti hankkeelle myönnettäisiin pikaisesti rahaa, jotta päästäisiin tekemään kuntokartoitus, Tenhunen toistaa.

Tenhunen ei tutustunut vierailullaan tarkemmin Salon jäähallin käyttötalouteen. Hän arvioi, että uuden hallin energiankulutussäästö verrattuna vanhaan halliin olisi ”muutamia kymmeniä tuhansia euroja vuodessa”.

Suomessa on tällä hetkellä 233 jäähallia, joissa on 280 kaukaloa. Salon jäähalli kuuluu halliverkoston vanhimpaan neljännekseen, sillä se oli valmistuessaan Suomen 50. jäähalli.

Lähes puolet Suomen jäähalleista, 98 kappaletta, on rakennettu 1990-luvulla. Rakennustahti on hiljentynyt huomattavasti, sillä 2010-luvulla rakennettiin vähemmän jäähalleja kuin 1980-luvulla.

Salon toinen jäähalli, SSO-halli, kuuluu verkoston nuorimpaan neljännekseen, sillä se rakennettiin vuonna 2002.

Salo ei siis ole ongelmineen yksin. Iso osa maan jäähalleista on peruskorjauksen tarpeessa tai ainakin kovaa vauhtia lähestymässä sitä.

Kyteekö Suomessa jäähallien saneerauspommi?

– Ei se ole pommi, vaan normaali elinkaari. Monessa hallissa tilanne on siitä hyvä, että ulkoseinät ovat betonia ja se menee katteisiin asti. Ei ole pelkoa, että löytyisi pehmeää puuta, Tenhunen kertoo.

Tenhunen muistuttaa, että sama tilanne koskee myös Suomen uimahalliverkostoa, joka on määrältään ja iältään samaa luokkaa jäähalliverkoston kanssa. Tenhunen onkin ollut paljon yhteydessä uimahalleista vastaavien ihmisten kanssa.

– Toisessa jäädytetään ja toisessa varastoidaan, se on meidän slogan, Tenhunen nauraa.

Suomen jäähallien rakennusvuodet

1960-luku: 2
1970-luku: 14
1980-luku: 36
1990-luku: 98
2000-luku: 57
2010-luku: 31

Suomessa on tällä hetkellä 233 jäähallia, joissa on yhteensä 280 kaukaloa.

Turun keskustaan suunnitellaan uutta monitoimiareenaa. Artukaisissa sijaitseva Turkuhalli täyttää ensi syksynä 30 vuotta.

Suomessa on menossa monitoimiareenabuumi

Jääkiekkoliiton vuosien 2018–2022 strategiaan on kirjattu tavoitteeksi, että Suomeen nousee joka vuosi 3–5 uutta jäähallia ja 5–7 olemassa olevaan halliin tehdään perusparannuksia.

Suurinta jääpulaa kärsitään luonnollisesti kasvukeskuksissa ja erityisesti arki-iltojen ”prime-timessä”. Jääkiekkoliiton jäähalliasiamiehen Jukka Tenhusen mukaan pienimmillä paikkakunnilla suurin puute jäästä on tällä hetkellä 16 300 asukkaan Orimattilassa.

Suurimmat rakennusprojektit liittyvät liigapaikkakuntiin, joissa vanhoja halleja suunnitellaan korvattaviksi uusilla monitoimiareenoilla. Tampereella areenaa on rakennettu jo pitkään ja Lappeenrannassa odotetaan vihreää valoa uudelle areenalla. Helsinki Garden -jättihanke on hyväksyntäkierroksella. Lisäksi monitoimiareenoita suunnitellaan muun muassa Hämeenlinnaan, Jyväskylään, Ouluun ja Turkuun.

– Liigan fasiliteettitarpeet ovat kasvaneet, Tenhunen perustelee monitoimiareenabuumia.

Näissä suurprojekteissa jäähalli on keskeinen, mutta ei ainoa osa kokonaisuutta. Kasvukeskusten keskustoihin suunniteltavien areenoiden yhteyteen rakennetaan asuntoja, liiketilaa tai kuten Tampereen tapauksessa, kasino. Sen kautta projekteille on saatu myös laajempaa kannatusta ja hyväksyntää – etenkin, kun suurin osa rahoituksesta tulee yksityisiltä sijoittajilta.

– USA:ssa ja Kanadassa areenat on tuotu keskustaan, kun meillä on rakennettu niitä kaupungin laidoille. Keskustassa olevaan halliin on helpompi tulla ja niihin saadaan enemmän käyttöä, Tenhunen kertoo.

Jätä kommentti