Puheluita Hollannista – salolainen talouspäällikkö epäili huijausta

0
Salolaisnainen on saanut Rotterdamista jopa seitsemän lyhyttä soittoa päivässä.

Keskisuuren salolaisyrityksen talouspäällikkö on ärtynyt. Hän on saanut samasta numerosta Rotterdamista jo kymmeniä soittoja.

– Niitä on tullut jopa seitsemän päivässä!

Puhelin soi aina enintään kolme kertaa. Nainen ei ole vastannut, vaikka olisi ehtinytkin. Hän epäilee, että se voisi käydä kalliiksi.

– Tällaisista soitoista on varoitettu.

Salon Seudun Sanomatkin on uutisoinut niin sanotuista yhden soiton petoksista, joiden tarkoitus on herättää uhrin uteliaisuus ja saada hänet soittamaan takaisin. Soitto vastaamatta jääneeseen puheluun voi maksaa kymmeniä euroja.

Salolaisnaisen puhelut ovat tulleet numerosta +31 10 300 3055, jota on kansainvälisillä kuka soitti -nettisivustoilla kommentoitu häiritseväksi.

Puhelinnumero on hollantilainen, mutta siihen vastataan Englannissa. Tai niin ainakin puhelinvastaaja brittienglanniksi sanoo: ”Tämä on GDCC:n numero Isossa-Britanniassa”.

Naisääni arvelee, että yhteydenotto koskee meneillään olevaa markkinatutkimusta. Hän pahoittelee, ettei saapuviin puheluihin voi tällä linjalla vastata. Lopuksi hän kiittää yhteydenotosta ja toivottaa miellyttävää päivää.

Verkkosivuillaan GDCC – Global Data Collection Company – kertoo olevansa riippumaton tiedonkeräysyhtiö. Sen puhelinhaastattelijat keräävät tietoa markkinatutkimus- ja konsulttiyhtiöille maailmanlaajuisesti.

Toimipisteitä on kolmella mantereella.

”Operoimme seitsemänä päivänä viikossa. Teemme vuosittain yli 350 000 haastattelua yli neljälläkymmenellä kielellä”, yritys kertoo.

Global Data Collection Company on yksi maailman tuhansista markkinatutkimusyhtiöistä. Niiden liikevaihto oli viime vuonna yhteensä yli 42 miljardia euroa. Isoimmat yritykset ovat amerikkalaisia.

Tutkimustuotannon johtaja Helena Kultanen johtaa Suomen Markkinatutkimusliittoa, jonka jäseniä ovat alan suurimmat yritykset Suomessa. Kultanen sanoo ymmärtävänsä salolaista talouspäällikköä. Hän arvelee, että olisi itsekin suhtautunut varauksella Hollannista tulviviin puheluihin.

– Kansainväliset yritykset ostavat suomenkieliset haastattelut useimmiten suomalaisilta toimijoilta, jolloin soitot tulevat tunnetuista paikallisista yrityksistä.

GDCC:n tarkoitusperiä ei ole syytä epäillä, mutta markkinatutkimusyhtiöiden riesana ovat olleet hämäräfirmat, jotka yrittävät kalastella tietoja tai kaupitella tuotteita markkinatutkimusten nimissä.

– Suomessa markkinatutkimusta ohjaavat kansainväliset, kansalliset sekä toimialakohtaiset lait ja säännöt sekä itsesäätely, Kultanen muistuttaa.

Talouselämä, kunnat ja viranomaiset tilaavat markkinatutkimuksia saadakseen tietoa ja näkemyksiä omasta toiminnastaan. Yrityksiä kiinnostavat asiakastyytyväisyys, tunnettuus ja mainekuva. Kunnat kysyvät asukkaidensa mielipiteitä päätöksentekonsa tueksi.

Tiedotusvälineet teettävät omia tutkimuksiaan, joista perinteisimpiä lienevät puolueiden kannatusmittaukset. Äänestäjien puhelimet soivat kuitenkin enää harvoin.

– Ala on murroksessa. Puhelinhaastattelut ovat perinteistä markkinatutkimusta, mutta niiden tekeminen on vaikeutunut vuosi vuodelta. Trendi on selvä, Helena Kultanen sanoo.

Sähköiset työkalut ovat korvanneet puhelinsoitot. Mielipiteitä kysytään nyt verkkopaneeleissa, joihin halukkaat ihmiset voivat rekisteröityä.

– Paneelit toimivat hyvin. Niissä on erilaisia palkkiojärjestelmiä, joilla vastaajat pidetään aktiivisina. He ovat yleensä sitoutuneita ja kiinnostuneita vastaamaan, Kultanen sanoo.

Salolaisnainen on saattanut valikoitua GDCC:n soittolistoille sen takia, että hän työskentelee talouspäällikkönä. Taustalla voi olla esimerkiksi eurooppalainen tutkimus, johon on haluttu vastauksia keskisuurten yritysten taloushallinnosta.

– Yrityspäättäjille tehdään edelleen puhelinhaastatteluja. He ovat kohderyhmä, jolla ei yleensä ole aikaa vastata nettikyselyihin, Kultanen sanoo.

Pelkästään Suomessa tehdään yrityksille tuhansia kyselyjä vuodessa. Se tarkoittaa helposti yli sataatuhatta puhelinhaastattelua, kun yhtä tutkimusta varten tarvitaan vähintään sata vastaajaa.

– Kyselyt lyhenevät koko ajan. Sitä parempi kysely, mitä lyhyempi ja selkeämpi se on. Tarvittava tieto täytyy saada irti muutamilla täsmäkysymyksillä, Kultanen korostaa.

Haastattelu pitäisi pystyä hoitamaan viidessä minuutissa.

– Emme me kiusallamme halua viedä kenenkään aikaa tai vaivata ihmisiä tarpeettomasti, Kultanen korostaa.

Markkinatutkimuksia tekevät yritykset työllistävät Suomessa noin 700 ihmistä. Yritysten liikevaihto on yhteensä yli 80 miljoonaa euroa.

Suomen Gallupista, päivää!

Markkinatutkimuksia on tehty Suomessa siitä lähtien, kun Suomen Gallup Oy perustettiin vuonna 1945. Yritys aloitti värväämällä ympäri maata 126 haastattelijaa väestöjakauman perusteella.

Maamme ensimmäisen markkinatutkimuksen tilasi SOK, jota varten haastateltiin 2 932 aikuista. Keskeinen kysymys kuului ”Kummassa asiakas mielestänne saa osakseen paremman palvelun, osuuskauppaliikkeissä vai yksityisessä liikkeessä.”

Seuraava toimeksianto tuli Oy Alkoholiliike Ab:ltä. Tutkimusta teki 150 haastattelijaa, jotka haastattelivat kolmetuhatta yli 20-vuotiasta eri puolilla Suomea.

Tulokset yllättivät asiantuntijat: alkoholijuomia käytettiin paljon enemmän kuin oli otaksuttu! Tieto julkaistiin Pekka Kuusen teoksessa Suomen viinapulma gallup-tutkimuksen valossa (1948).

Suomen Gallup on nykyään Kantar TNS Oy. Se on osa yhtä maailman suurimmista markkinatutkimusyrityksistä.

Lähde: Vesa Kuusela: Surveyn alkutaival tieteelliseksi tutkimusmenetelmäksi (2008).

Jätä kommentti