Puutteellisia junalaskelmia

2
Liikenne- ja viestintäministeriö arvioi, että Turun tunnin juna ei kiinnostaisi sijoittajia.

Parhaillaan suunnitteluvaiheessa olevan tunnin junan tilanne vaikuttaa heikentyneen liikenne- ja viestintäministeriössä.
STT:n perjantaina julkaisemien tietojen mukaan ministeriö arvioi, ettei tunnin junan hankeyhtiö kiinnostaisi yksityisiä rahoittajia. Sen sijaan Helsingin ja Tampereen välisen uuden ratayhteyden ministeriö uskoo keräävän myös sijoittajien euroja.

Matkustajamääräarviossaan ministeriö pitäytyy edelleen rantaradan matkustajamäärään perustuvassa luvussa. Radan varren kunnat ovat jo aiemmin kritisoineet tätä, ja myös uutta rataa suunnitteleva Väylävirasto on arvioinut tunnin junan matkustajamäärän korkeammaksi kuin ministeriö.
Lienee kaikille selvää, ettei nykyinen huonokuntoinen rantarata, jolla junat myöhästelevät alati, kerää koko matkustajapotentiaalia raiteille. Uusi ratalinjaus kasvattaisi myös radan varressa asuvien ihmisten määrää.

Entä mihin perustuu arvioi siitä, ettei tunnin juna kiinnostaisi sijoittajia? Varsinais-Suomen liiton edunvalvontajohtaja Janne Virtanen ihmettelee väitettä, koska ratahankkeiden hankeyhtiötyö on vasta alkumetreillä, eikä rahoittajien kiinnostusta ole vielä kartoitettu.
Olisi luontevaa, että päätelmät hankkeen kiinnostavuudesta muodostetaan vasta sitten, kun asiaan on ehditty perehtyä.

Suurten infrahankkeiden kannattavuuden laskeminen ei ole yksinkertaista.
Radan rakentamisen kustannukset, radanvarren kiinteistöjen arvonnousu ja radalla kulkevien junien lipputuotot ovat yksi osa laskelmaa, mutta kokonaiskuva on paljon monimutkaisempi.
Asiasta on keskusteltu moneen otteeseen Salossakin, esimerkiksi lokakuussa Salon Kasvuinfran järjestämässä tilaisuudessa. Raideliikenteen asiantuntija Antero Alku pohti tuolloin asiaa kysymällä, onko valtavasti kunnostusrahaa nielevä Mannerheimintie kannattava Helsingin kaupungille.
Väylät luovat kulkuyhteyksiä, jotka tuovat onnistuessaan lisäarvoa ihmisten arkeen. Tunnin juna merkitsisi Salolle sijaintia entistä vetovoimaisemman radan varrella sekä nopeampia ja luotettavampia raideyhteyksiä kaikkien käyttöön.

2
Jätä kommentti

1 Comment threads
1 Thread replies
0 Followers
 
Most reacted comment
Hottest comment thread
2 Comment authors
It Senior

Jos laskelmia tekee perinteisestä yksityisen ihmisen näkökulmasta niin laskelma pitää aloittaa esimerkiksi hankintahinnan kuolettamisesta. Varovainen arvio rakentamiskuluista 2 500 000 000 euroa. Jolla se ei toteudu. Jos laina-aika on 50 vuotta pitää lyhentää vuodessa 50 000 000 euroa. Korkokulut esimerkiksi 2% tekee saman verran vuodessa, eli pääomakulut 100 miljoonaa per vuosi.

Junalippu Helsingistä Turkuun on nyt tarjouksessa 8,90, joten 11 miljoonan matkamaksut menee pääomakuluihin. Lisämatkustajat maksavat sitten muut kulut. Onkohan niin, että jostain sitä pitää löytyä pitkämieleisiä sijoittajia.

Yhteen hiileen

Julkiset hankinnat ovat harvemmin kustannustehokkaita, mutta laskelmakin oli tarkoitushakuinen. Tuolla tarjoushinnalla pääsisi Helsinkiin ensi perjantaina, mutta sitä aiemmista lähdöistä pyydetään noin 20 euroa. Myös käytetty korkoprosentti on tällä hetkellä roimasti yläkanttiin. Tulevia vuosikymmeniä ei toki tiedä kukaan.

Nyt ollaan päivittämässä tälle vuosituhannelle pitkälti yli satavuotiasta ratalinjaa, jota ei alunperin tehty Turusta Helsingin suuntaan eikä heti edes valmiiksi Helsinkiin asti. Ymmärrän, että kaikki eivät käytä junaa, mutta pelisääntöihin kuuluu, että väylät silti rahoitetaan yhteisesti.