Romukioskista koru- ja vaatekauppaan

0
Romumetallin vastaanottopisteen Salossa avannut Harri Hildén on ehtinyt vastaanottaa monenlaista metalliromua sen verran paljon, että keräyslaatikoita on jo tyhjennetty ja viety pois. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Romukioski, kulta- ja korukauppa sekä vaatekauppa muiden muassa ovat täyttäneet Salon tyhjiä tiloja viime aikoina. Kierrätysmetallia ja esimerkiksi auton akkuja vastaanottava Romukioski aloitti jo lokakuun puolella, mutta kaksi pientä erikoisliikettä vasta äskettäin.

– Yllätyin, miten paljon ihmisillä on romumetallia, sanoo yrittäjä Harri Hildén .

Hildén aloitti franchisingyrittäjänä ketjussa, jonka ”siipien” alla hän pyörittää kahta eri romumetallin keräyspaikkaa. Toinen on Huittisissa ja toinen Salossa Karjaskyläntien varrella.

Pirkkalasta tuleva Hildén on tehnyt täydellisen alan vaihdon. Koulutukseltaan hän on alunperin yhdyskuntateknikko, mutta työskennellyt viimeksi varastossa. Hän on myös valmistumassa tradenomiksi liiketalouden puolelta.

Kierrätysmateriaalin puolelta hänellä ei kuitenkaan ollut aiempaa kokemusta, joten hän päätyi franchisingyritykseen.

Vasta lyhyen aikaa alalla ollut Hildén on saanut huomata, että kierrätettävää metallia tuovat ovat yleensä varttuneempaa väkeä. Nuoria on käynyt ainakin hänen keräyspisteellään vähemmän.

Romumetallia voi tosin viedä muihinkin keräyspaikkoihin, esimerkiksi lähellä olevaan Korvenmäkeen sekä muille yrittäjille.

Hildén pitää omaa vastaanottopaikkaansa Salossa vain perjantaisin iltapäivällä. Nyt tosin tulee itsenäisyyspäivän takia poikkeus, minkä takia hän on siirtänyt aukiolon sitä seuraavalle viikolle maanantaiksi.

Vaikka aukiolo on rajattu, Hildén on saanut tavaraa sen verran paljon, että keräyslaatikoita on tyhjennetty ja viety tavaraa eteen päin. Yksi syy voi olla se, että hän maksaa romumetallista metallin painon ja sen hetken markkina-arvon mukaan.

Romuautoja hän ei vastaanota, mutta esimerkiksi vanhoja auton akkuja, joista erotellaan myös metallia.

– Ihmiset ovat yllättyneet, kun akuistakin saa hintaa, hän sanoo.

Toisaalta jonkun romun arvo voi vaihdella suuresti. Riippuu, kuinka paljon siinä on metallia ja minkä arvoista se on. Esimerkiksi vanhoissa katalysaattoreissa hintahaitari voi olla nollasta satoihin euroihin sisällöstä riippuen.

Hildén sanoo ihmisten myös hämmästelleen sitä, että hän kysyy henkilöllisyyden romumetallista maksaessaan.

– Tarvitsen sitä tietoa verottajalle, hän selittää käytäntöä.

Erikoisliikkeet aloittivat Salon keskustassa

Salon keskustassa pari pientä erikoisliikettä on täyttänyt tyhjiä liiketiloja niin kauppakeskuksessa kuin Turuntien varrella.

Kulta- ja korukauppayrittäjiksi Linjurissa ryhtyneet salolaiset Moona Kallioniemi ja Lotta Leppämäki hyppäsivät yrittäjän saappaisiin oltuaan pitkään töissä alan liikkeessä.

– Tämä oli meidän pitkäaikainen haave, Kallioniemi sanoo.

Salossa toimii ennestäänkin alan yrityksiä, mutta Kallioniemen mukaan liikkeelle on lähdetty hiukan erilaisilla tuotteilla, joiden avulla kaksikko uskoo pärjäävänsä kilpailussa.

– Meillä on esimerkiksi paljon lävistyskoruja, joita on kyselty, hän kertoo aiemmasta kokemuksestaan alan liikkeessä.

Leppämäki lisää, että he ovat panostaneet paljon myös miesten koruihin, sillä etenkin nuoremmat miehet voivat käyttää esimerkiksi rannekelloa ja sen lisäksi rannekoruja.

– Meillä on myös kelloja, joissa on myös omia brändejään, naiset selittävät.

Kallioniemi työskenteli kymmenen vuotta ja Leppämäki kaksikymmentä vuotta samassa liikkeessä eli Kultajousessa, joka sijaitsee kauppakeskus Linjurin alakerrassa ja naisten yritys puolestaan yläkerrassa.

Kallioniemi pitää yrityksen sijaintia hyvänä, vaikka kauppakeskus onkin ollut aika vajaa taannoisen Anttilan tavaratalon jäljiltä.

– Tästä kulkee aika paljon ihmisiä, hän on huomannut.

Yritys avasi vasta torstaina. Leppämäki arvelee, että myös black friday -alennuskampanja on saanut ihmisiä liikkeelle ja kiertämään eri kaupoissa.

Paluumuuttajaksi yritysten joukossa voi kuvailla puolestaan Tintin Pukimoa. Sen omistaja Kristiina Reunanen on vasta muuttanut Turuntiellä oleviin tiloihin, joissa ei ole ehditty pitää vielä avajaisiakaan.

– Tulin aiemmin Saloon kesällä 2013 ja lähdin pois loppukesällä 2017, Reunanen selittää.

Hänellä on toinen vaateliike Paimiossa, jossa nyt on yksi ihminen töissä.

Reunanen palaa Saloon toiveikkaan odottavalla mielellä. Hän uskoo salolaisasiakkaiden muistavan hänet, sillä heitä kävi Paimiossa, kun hän lopetti Salon liikkeensä pari vuotta sitten.

– Asiakkailta olen kuullut, että tällaiselle on tilausta, hän sanoo.

Hän myöntää, että Saloon tuloa helpottaa sekin, kun hän voi jakaa liiketilan lastenvaatteisiin ja -kenkiin erikoistuneen Auli Paukkerin kanssa. Näin kiinteistön vuokra- ja muut kulut voidaan jakaa.

Reunasen oma liikeidea on entisenlainen eli hän myy naistenvaatteita.

– Minulla on kaksi kotimaista merkkiä ja yksi tulee Virosta, hän sanoo.

Reunanen yrittää toimia niin, että vaatteiden hiilijalanjälki olisi kuljetusten osalta mahdollisimman pieni.

Myös Prisman tiloihin uusia toimijoita

Myös Halikon Prisman yhteydessä oleviin tyhjentyneisiin liiketiloihin on saatu uusia yrittäjiä. Näistä itsepalvelupesulan Saloon tuloa oli suorastaan toivottu. Suomalaisen 24pesula -yrityksen toimitusjohtaja Asko Nevala sanoo, että Salo oli kyllä listalla uudeksi yrityksen pesulapaikaksi, mutta palvelua kaipaavilta tulleet sähköpostitoiveet nopeuttivat suunnitelmia.

– Oli monta muuta paikkaa, jotka jäivät väliin, hän sanoo.

Nevala tietää, että pesulapalveluja paikkakunnalla on ennestäänkin, mutta niin on monella muullakin paikkakunnalla, jonne palvelu on viety.

Kokkolasta lähtöisin oleva yritys täytti juuri 20 vuotta ja Salo oli sen 31. paikka, jonne itsepalvelupesula tuotiin. Vähitellen laajentunut yritys ei tarvitse toimintaperiaatteensa vuoksi paljon henkilökuntaa, mutta välillisesti se työllistää toimintapaikkakunnilla esimerkiksi vartiointia ja siivouspalveluja. Vakituisen henkilökunnan määrä yrityksessä on 14.

– Olemme laajentamassa myös muihin maihin, Nevala sanoo.

Suomalaisille itsepalvelupesulan kulttuuri ei ole niin tuttua kuin esimerkiksi briteille, mutta kysyntää on siitä huolimatta ollut niin paljon, että yritys on kasvanut koko ajan. Nevala sanoo, että pesuloiden käyttö kasvaa uusilla paikkakunnilla aina pikkuhiljaa ja esimerkiksi Saloon on hänen mukaansa tultu jäädäkseen.

Eniten itsepalvelupesuloita on käytetty petivaatteiden ja isojen mattojen pesuun. Nevala sanoo, että nyt onkin kehitetty uusi pesukone, jossa voi pestä kovapohjaisia mattoja. Tätä pesukonetta ei kuitenkaan ole vielä saatu Saloon