Salo on säästänyt puoli miljoonaa henkilöstön palkattomilla vapailla

6

Salo on säästänyt alkuvuoden aikana yli puoli miljoonaa euroa henkilöstön palkattomilla vapailla. Koko vuoden tavoite jäänee silti tavoittamatta.

Kaupunki päivitti talousarviotaan keväällä, kun verotulot näyttivät alkuvuoden perusteella jäävän selvästi alle arvioidun. Toinen isompi budjetin päivitys tehtiin syyskuussa.

Keväällä kaupunki otti tavoitteekseen löytää kolmen miljoonan euron säästöt kuluvan vuoden talousarviosta. Säästöistä 840 000 euroa piti saada kasaan vapaaehtoisilla vapailla. Niissä henkilö pitää palkatonta vapaata, eikä hänen tilalleen palkata sijaista.

Miten säästötavoite on onnistunut?

– Lokakuun loppuun mennessä palkattomia vapaita on kertynyt 4 578 päivää. Säästö sivukuluineen on 508 751 euroa, Salon henkilöstöjohtaja Christina Söderlund kertoo.

Jos säästöjä on kertynyt kymmenessä kuukaudessa runsaat puoli miljoonaa euroa, voi arvioida, että kuukautta kohti summa on noin 50 000 euroa.

Tällä laskukaavalla koko vuoden säästö nousisi tasaisella tahdilla yli 600 000 euron. Christina Söderlundin mukaan loppuvuoden lukuja on vaikea ennakoida, mutta aiempina vuosina vapaiden pitämisessä on ollut kaksi suosikkikuukautta: heinäkuu ja joulukuu.

– Vapaita anotaan hyvin lyhyellä varoitusajalla, eikä niiden määrää voi ennustaa. Näitä tulee jopa päivän varoitusajalla, kun henkilö huomaa, että voisi töiden puolesta olla poissa esimerkiksi päivän. Voi olettaa, että loppuvuonna vapaita pidetään enemmän kuin muina aikoina, Söderlund kertoo.

Henkilöstökulujen leikkaaminen palkattomia vapaita pitämällä ei ole Salossa uusi keksintö. Kaupungin talous on ollut jo niin kauan tiukoilla, että vapaista on saatu vertailutietoa usealta vuodelta.

Esimerkiksi vuonna 2011 vapaaehtoisia vapaita kertyi runsaat 7 300 päivää, ja säästynyt summa oli yli 700 000 euroa.

Vuosina 2012 ja 2013 kaupunki lomautti työntekijöitään, ja lomautuksen saattoi korvata pitämällä palkatonta vapaata. Siksi vuodet eivät ole vertailukelpoisia.

Vuonna 2014 palkattomia vapaita pidettiin lähes 7 600 päivän edestä, ja säästynyt summa nousi 750 000 euroon.

Vuotta myöhemmin 2015 tehtiin uusi ennätys: 8 180 palkatonta vapaapäivää ja noin 800 000 euron säästö.

Viime vuonna palkattomia poissaoloja oli enää 4 300 päivää, ja menojen vähenemä oli 372 000 euroa.

Henkilöstöjohtaja Christina Söderlundin mukaan Salo on puristanut taloudellisesti tiukkoina vuosinaan kaiken ”löysän” pois organisaatiostaan. Työntekijöiden määrä on vähentynyt lähes kaikissa hallintokunnissa, ja lisää työntekijöitä on palkattu lähinnä sosiaali- ja terveystoimeen.

Hoitoalalla toiminta on pitkälti lakisääteistä, ja henkilöstö on tarkkaan mitoitettua. Siksi työntekijöillä ei ole myöskään mahdollista pitää palkattomia vapaita.

– Kuluvan vuoden tavoite 840 000 euron säästöistä ei ollut epärealistinen, mutta kaupungin henkilöstössä on tapahtunut muutos. Ei ole enää mahdollisuuksia pitää vapaita niin kuin neljä vuotta sitten, Christina Söderlund sanoo.

Hänen mukaansa lisäksi kehotus pitää vuosilomapäiviä taseeseen kirjattavan lomapalkkavelan vähentämiseksi on syönyt mahdollisuuksia ottaa ylimääräisiä vapaita.

 

 

 

6
Jätä kommentti

1 Comment threads
5 Thread replies
0 Followers
 
Most reacted comment
Hottest comment thread
6 Comment authors
Z.Z.Zalolainen

Hyvä että on säästänyt, mutta tuota rahaa ei saa käyttää turhiin johtajien virkoihin eikä junaratoihin.

Paukkula

Yksiraiteinen, mutkainen, hidas ja häiriöaltis junarata on Salon köyhyyden syy. Jos rata olisi parempi, ei väki pakenisi Salosta.

Eläkeläisiä pullakahvin ääressä hanke tuntuu kiusaavan.

Olli

Niinkö meinaat? Pelastava rautatie?

Make

Eiköhän me olla edelleen miljoonia tappiolla, joten ei ilmaantunut mitään käytettävää rahaa. Velat vain pienenivät

Mahdoton yhtälö

Miten julkinen sektori voi olla tappiolla? Sehän sisältää ajatuksen, että julkinen toimija toimii kuten yksityisen sektorin yritys ja voisi siten olla myös voitolla. Voitolla oleminen tarkoittaa, että kansalaisia verotetaan enemmän kuin rahaa tarvitaan, ja sehän on laitonta.

Tappiolla oleminen tarkoittaa ilmeisesti, että kansalaiset kuluttavat enemmän kuin maksavat veroja? Muita tuloja kunnalla kun ei oikein ole kuin valtion tilittämät verotulot.

Julkinen sektori tuottaa palveluita omakustannushintaan, ja on siten voittoa tavoittelematon toimija. Alijäämäinen budjetti kunnalla ei ole sama kuin yritysmaailman tappiollinen vuosi.

Harmillista, kuinka nykypäivänä on niin paljon niitä, joita verojen maksaminen ei kiinnosta, mutta kaikki palvelut täytyy saada ilmaiseksi.

Tammisiltalainen

Aika monessa kaupungissa etenkin energia/kaukolämpö (johon oli Salossakin tietyillä alueilla pakko liittyä) sekä vesi- ja viemärilaitokset tuottavat voittoa. Siksi ne usein on yhtiöitetty veronmaksajilta piiloon, päättäjien selän taakse…
Yhtiöittäminen on myös keino keplotella kunnan tase pois Valtionvarainministeriön kriisilistalta. Mm. Paimio teki tämän tempun lämmön ja veden kanssa. Raha siirtyi taskusta toiseen ja vain julkisuus hävisi. Hokkus-pokkus, Paimio ei enää ollutkaan kriisikunta…