Suomi-iskelmän suurimmat hitit kaikuvat konserttisaleissa, kun ensi viikolla 74 vuotta täyttävä Marion Rung ja 77-vuotias Matti ”Fredi” Siitonen kiertävät Suomea. He aloittivat isäinpäivänä Hyvinkäältä konserttikiertueensa Kulkuri ja Kaunotar. Yhteiskonsertit jatkuvat tammikuusta huhtikuuhun. Salon Provinssin päälavalle Marion ja Fredi saapuvat tammikuun lopulla.

Molemmat ovat tehneet uraa yli 50 vuotta. Kumpikin on edustanut Suomea kahdesti Euroviisuissa, vastaanottanut levyistään kultaa ja timanttia ja levyttänyt kymmeniä listahittejä.

Ikonit yhdistivät voimansa Marionin ideasta.

– Mietin, että olisi kiva kiertää jonkun kanssa yhdessä. Soitin Fredille ja hän suostui heti!  Äänemme sopivat hyvin yhteen eikä sävellajeista tule ongelmaa, koska Fredi pääsee niin korkealle.

Yhteistyötä on ollut helppo tehdä ja koota ohjelmaa. Marion ja Fredi esittävät kiertueella omiaan ja toistensa hittejä sekä muita itselleen tärkeitä kappaleita. Fredi muistaa levypomo Toivo Kärjen ohjeistaneen häntä:

– Älä unohda niitä lauluja, joista sinut tunnetaan. Ihmiset tahtovat kuulla niitä.

– Niiden kappaleiden ansiosta me teemme edelleen tätä työtä, Marion painottaa.

Yleisö saa kuulla myös duettoja kuten Pump pumpin, jonka Fredi olisi halunnut jo sen 1970-luvulla sävellettyään esittää Marionin kanssa. Silloin kahden eri levy-yhtiötä edustaneen artistin duetto oli kuitenkin mahdotonta toteuttaa.

Kaksikolla on takanaan mittavat urat, jotka hakevat vertaistaan Suomessa.

– Ei ole itsestään selvää, että saa tehdä uraa 50 vuotta, Marion muistuttaa.

Fredi on tyytyväinen siitä, että he molemmat ovat selvinneet sekoamatta artistin elämästä, jossa laitetaan itsensä täysillä esille kerta toisensa jälkeen.

– Esiintyminen on terapiaa sekä minulle että yleisölle. Siinä saa kahdeksi tunniksi unohtaa kaiken muun, keskittyä esitykseen ja sen tuomiin tunteisiin. Lavalla unohtuvat kivut ja kaikki muut vatsanpuruista ja pääsäryistä lähtien, mutta keikan tunnekuohun jälkeen ne palaavat ja tulee tyhjä olo, Marion myöntää.

Nykyään Fredi keikkailee enää harvakseltaan ja Marion valitsee tarkkaan, mitä tekee.

– Raakaa keikkatyötä ei voisi enää ajatellakaan. Muistan, kun 1970-luvulla tein Teosto-ilmoitusta ja huomasin, että olen ollut vuoden aikana 276 iltaa poissa kotoa, Fredi kertoo.

Hän kiersi tuolloin paljon tanssipaikkoja Marionin tehdessä enemmän ravintola-, televisio- ja teatterikeikkoja. Marion on näytellyt Helsingin ruotsalaisessa teatterissa, Hämeenlinnan kaupunginteatterissa, Uudessa Iloisessa Teatterissa, Kirjurinluodon kesäteatterissa ja Varkauden teatterissa.

Marion sanoo, että voisi edelleen treenata konsertteja varten vaikka kuinka.

– Silloin laulu jää lihasmuistiin, hän korostaa.

– Toistot tuovat varmuutta ja rutiini turvallisuutta, Fredi myöntää.

Marion käyttää paljon myös mielikuvaharjoituksia etenkin ensi-iltojen alla.

– Mietin, miltä minusta tulee tuntumaan, kun menen lavalle. Olen tunneherkkä ihminen ja minulle on tärkeää käydä koettavat tunteet etukäteen mielessäni läpi.

Fredin taiteilijanimi syntyi, kun armeijakaveri totesi hänen muistuttavan Kiviset ja Soraset -piirrossarjan Retu Kivistä eli Fred Flintstonea. Fredi perusti reserviupseerikoulun kurssitovereittensa Georg Dolivon, Ismo Sajakorven ja Ilkka ”Hemming” Lähteenmäen kanssa The Stone Faces -viihdyttäjäkvartetin, joka tuli myöhemmin tunnetuksi Kivikasvoina.

– Ismo Sajakorven isä oli Topi Kärjen soittokaveri. Kärki kuunteli äänityksemme, kysyi, kuka tämä tenori on ja vaati minut puheilleen. Menin ja ilmoitin heti, että sinun tangojasi en sitten laula, Fredi nauraa.

Kärki antoi nuoren miehen valita tiensä.

– Hän sanoi, että laitetaan nyt ensin nimeksesi Folk-Fredi. Etuliitteen voi pudottaa pois, kun alat laulaa muuta musiikkia.

Fredi teki televisioviihdettä Kivikasvojen omassa show´ssa, jota Mainostelevisio esitti vuosina 1969–1975 sekä 1980- ja 1990-luvuilla. Kivikasvojen televisiosarja oli aikoinaan Suomen katsotuimpia.

– Meillä oli parhaimmillaan 2,5 miljoonaa katsojaa ja mainokset myyty moneksi vuodeksi eteenpäin, Fredi muistelee.

Kivikasvoja tehtiin 50 jaksoa, joista vain kaksi on säilynyt; muiden päälle on tallennettu uusia ohjelmia.

– Ukkokerho tapaa toisiaan edelleen lounaan merkeissä säännöllisesti, Fredi kertoo.

Kivikasvojen lisäksi Fredi on näytellyt muun muassa Komediateatteri Arenassa ja Lahden kaupunginteatterissa sekä Jaakko Pakkasvirran elokuvassa Vihreä leski.

Marion on esiintynyt useampia kertoja Salossa Provinssin lavalla ja palaa sinne mielellään. Muuten hänellä ei ole siteitä Salon seudulle, vaikka 1950-luvulla hän olikin tuttu näky Somerolla. Marion Rung vietti lukuisia lapsuuskesiään perheensä kanssa Hirsjärven kartanolla.

– Hirsjärvi oli ihana paikka, josta minulla on paljon ihania muistoja! Somerolla oli meille monia tuttuja perheitä.

Kulkuri ja kaunotar – Marion ja Fredi esiintyvät Salossa Teatteri Provinssissa 25.1. kello 18. Prostyles-kvartetti säestää kapellimestarinaan Mirka Dojan. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

TIPI-TII NOSTI SIIVILLE

Marion Rung

Syntyi 7.12.1945 Helsingissä.

Asuu Helsingissä aviomiehensä Kalle Munckin kanssa.

Sijoittui toiseksi iskelmälaulun SM-kilpailuissa Helsingissä vuonna 1961 ja sai levytyssopimuksen 15-vuotiaana.

Sijoittui seitsemänneksi vuoden 1962 Euroviisuissa kappaleella Tipi-tii.

Sijoittui kuudenneksi vuoden 1973 Euroviisuissa kappaleella Tom tom tom.

Voitti Sopotin laulufestivaalin kilpailun Puolassa vuosina 1974 ja 1980.

Esiintyi ja levytti Saksassa 1970-luvulla. Saksan soitetuimpien listoille nousivat El Bimbo, Kylähäät ja Señorita por favor.

Levytti Lontoossa LP-levyn nimeltä Love is… vuonna 1978.

Laulanut suomen, saksan ja englannin lisäksi ruotsiksi, ranskaksi, hepreaksi ja jiddishiksi.

Voitti Syksyn Sävelen ensimmäisenä naisartistina vuonna 1977 kappaleella Rakkaus on hellyyttä.

Levyttänyt lähes 400 kappaletta kuten hitit Ding-a-dong, Eviva Espanja, Silloin, Jokainen päivä on liikaa, Napolen ja Hyvästi yö.

Saanut 10 kultalevyä ja timanttilevyn vuonna 1975 julkaistusta El Bimbosta.

Palkittu vuonna 2002 Erikois-Emmalla ja Iskelmä-Finlandialla.

Oli 2000-luvulla mukana Leidit Lavalla -kokoonpanossa Katri Helenan, Paula Koivuniemen ja Lea Lavenin kanssa.

RETU KIVIKASVO

Fredi

Matti ”Fredi” Siitonen syntyi 23.7.1942 Mikkelissä.

Asuu Helsingissä vaimonsa Eva-Riitta Siitosen kanssa.

Edusti Suomea Euroviisuissa vuonna 1967 kappaleella Varjoon – suojaan vuonna; sijoitus 12.

Edusti Suomea Euroviisuissa vuonna 1976 säveltämällään kappaleella Pump pump; sijoitus 11.

Julkaissut kymmeniä albumeja, joista myydyin on vuonna 1974 ilmestynyt Avaa sydämesi mulle. Nimikappale sijoittui toiseksi Syksyn sävelessä.

Saanut useita kultalevyjä ja timanttilevyn albumistaan Niin paljon kuuluu rakkauteen.

Tunnettuja kappaleita muun muassa O.Y. sanoi hän, Silmäsi odottavat minua, Kolmatta linjaa takaisin, Milloinkaan en löydä samanlaista, Pieni nukke, Rakkaustarina, Ota ja omista, Istun ullakolla yksinäin, Puhu hiljaa rakkaudesta, Vippaa mulle viitonen, Vihreät niityt, Roskisdyykkarin balladi, Yksin oon kuitenkin, Isä kulje hitaammin, Laula kanssain ja Muukalainen.

Tehnyt lauluja myös muille artisteille kuten Katri Helenan levyttämän Katson sineen taivaan.

Konsertoi vuonna 2003 Petri Laaksosen ja Pepe Willbergin kanssa Poptenorit-triossa

Jätä kommentti