Talviurheilijat vihreällä maalla – Salon seudulla on jo totuttu lumettomaan marraskuuhun

0
Perniön Urheilijoiden hiihtäjät Alisa Niemi (vas.), Onni Vuorinen, Veeti Kanerva, Anni Vuorinen, Pinja Mäkelä ja Rasmus Napa sekä ohjaaja Sauli Siltanen odottavat aikoja lumisempia. (kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo)

Vesisadetta ja lämpötila kymmenen astetta. Torstaina Salon seudulla ei näyttänyt siltä, että talvi tekisi tuloaan. Ennusteiden mukaan seudulla ollaan tukevasti plussalla lämpötilojen suhteen myös ensi viikolla.

Paikalliset talviurheiluseurat ovatkin jälleen tutussa tilanteessa: korvaavia aktiviteettejä on pakko keksiä, kun lumesta ei ole tietoakaan.

– Lihaskunto- ja juoksutreeniä, sellaista talveen tähtäävää harjoittelua. Jonkin verran hiihtäjät ovat käyneet omatoimisesti myös Paimion hiihtoputkessa. Jos sää ei muutu talvisemmaksi joulukuun aikana, alamme käymään siellä yhteisesti, Perniön Urheilijoiden hiihtojaoston puheenjohtaja Jussi Varemäki kiteyttää valitsevan tilanteen.

Perniössä odotellaan pakkassäitä, jotta edes pieni pätkä keinolumen avulla tehtyä latua saataisiin tehtyä. Seurassa hiihtoa harrastaa noin 15 aktiivista junioria. Lisäksi hiihtokoulussa alkeita opettelee kolmisenkymmentä eri-ikäistä henkilöä.

– Viime vuosina olemme päässeet aika hyvin hiihtämään Melassuolla, vaikka kaikki sitä eivät uskokaan. Kun asvaltti on musta ja on muuten pimeää ja markää, luulevat monet hiihtämisen olevan mahdotonta, Varemäki sanoo.

Myös Meri-Teijon Alppiseurassa harjoittelu tapahtuu tällä hetkellä muualla kuin rinteessä.

– Järjestämme kaksi kertaa viikossa sisäharkat Sirkkulan koululla. Viikonloppuisin käymme juoksemassa Uskelanportailla. Alppihiihtäjät tarvitsevat räjähtävää voimaa ja kimmoisuutta. Teemme myös koordinaatioharjoituksia, Alppiseuran päävalmentaja Pasi Viisanen kertoo.

Alppiseuran sisäharjoituksissa on mukana noin 15 junioria.

– Muutama vuosi sitten harrastajamäärään tuli notkahdus, mutta nyt olemme saaneet muutamia junioreita lisää toimintaan. Olemme järjestäneet tutustumisiltoja Teijolla ja esitelleet lajia. Se on auttanut, Viisanen iloitsee.

Viisanen ei koe turhautumista, vaikka eteläisessä Suomessa leudot talvet ovat olleet viime vuosina enemmän sääntö kuin poikkeus.

– Tähän on alkanut jo tottua. Sitten kun rinteet saadaan Meri-Teijolla auki, lasketaan siellä monta päivää viikossa. Silloin laskijat ottavat kaiken irti lumitilanteesta, Viisanen kuvailee.

Viisanen on toiveikas, että Meri-Teijolla olisi mahdollista päästä laskettelemaan melko piankin.

– Toki peräkkäisiä pakkasöitä ja -päiviä se vaatii, että lumetus voi alkaa.

Alppiseuran väki näkee valkoista seuraavien päivien aikana Kuusamon Rukalla, jonne salolaislaskijat lähtevät leirille perjantaina.

– Vanhemmat laskevat rataa, ja nuorempien kanssa aloitamme vapaalla laskulla sekä tekniikkaharjoituksilla. Talven aikana olemme käyneet leirillä esimerkiksi Himoksella. Jotkut ovat lähteneet myös Liettuaan sisähalliin harjoittelemaan, Viisanen kertoo eri vaihtoehdoista.

Mäkihypyssä lajia pystyy harjoittelemaan, vaikkei lunta olisikaan. Täysin ongelmatonta tämä ei kuitenkaan ole.

– Taannoisen pakkasjakson aikana muovimäen jarrutusalue meni umpijäähän ja tuli niin kovaksi, ettei se ollut enää turvallista. Lauantaina olemme kuitenkin jälleen palaamassa mäkeen, sillä jäät ovat sulaneet, Paimion Urheilijoiden mäkihyppyjaoston puheenjohtaja Olli Kilpeläinen sanoo.

Paimiossa sisäharjoitukset ovat pyörineet läpi syksyn.

– Lajinomaista harjoittelua, kuten tasapainoa ja ponnistustekniikkaa, Kilpeläinen valottaa.

Myös Kilpeläinen kertoo olevansa jo tottunut siihen, ettei lunta tai pakkasta ole Paimiossa vielä tähän aikaan.

– Näillä kulmilla se menee niin. Pysyvämpää lunta on turha odottaa ennen tammikuuta. Hyvä puoli meillä on se, että hyppäämään pääsee läpi vuoden. Se pidentää reilusti kautta. Kyllähän mäkihypyn pitäisi kuitenkin talvilaji olla, hän pohtii.

Etelän yhä leudommat talvet vaikuttavat vääjäämättä myös harrastajamääriin.

– Vähissä alkavat juniorit olla. Kolme-neljä käy vakituisesti hyppäämässä. Veteraani-ikäisiä on enemmän. Uusien hyppääjien saaminen on vaikeaa, ja siihen vaikuttaa myös tämän hetken mäkihypyn menestymättömyys Suomessa, Kilpeläinen arvelee.

Jätä kommentti