Taivalkoskella ja muualla Suomessa on tänä vuonna juhlittu kirjailija Kalle Päätalon 100-vuotisjuhlavuotta. Päätalo syntyi Taivalkoskella marraskuun 11. päivä 1919. Hän kuoli Tampereella vuonna 2000.
Juhlavuosi on ollut kiireinen Kalle Päätalo -seuralle. Seura järjestää kesäisin Päätaloviikon Taivalkoskella ja julkaisee Päätalo-Sanomia.
Seuran puheenjohtajana toimii entinen paimiolainen Raimo Aro . Paimion aikoina hänet tunnettiin muun muassa urheilusta, jossa valtakunnallista menestystä tuli hiihdossa ja metsätaitokilpailussa.
Nykyisin Aro asuu Taivalkoskella, jonne hän muutti rehtorin pestiin vuonna 1967.
– Siihen aikaan Taivalkoski oli saman kokoinen kuin Paimio, kummassakin oli noin 6 600 asukasta. Nykyisin Taivalkoskella on enää 4 000 asukasta, Aro sanoo.
Ajatus kirjailijan nimikkoseuran perustamisesta syntyi Päätalon Taivalkoskelle kirjoittamasta näytelmästä. Kun vielä Edvin Laineen elokuvat nostattivat Päätalo-henkeä, päätettiin seura perustaa vuonna 1979. Viime kesänä vietettiin kirjailijan satavuotisjuhlien lisäksi nimikkoseuran 40-vuotisjuhlia.
Seurassa on nykyisin noin 600 jäsentä. Parhaimmillaan jäseniä oli 800.
– Jäsenmäärä on edelleen ihmeellisen suuri, Aro sanoo.
Moni pelkäsi, että jäsenmäärä hiipuu, kun Päätalosta aika jättää. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan seura on edelleen Suomen suurin kirjailijan nimikkoseura. Vaihtuvuutta toki on, mutta uusia jäseniä on Aron mukaan tullut ihan hyvin. Jäseniä asuu eri puolilla Suomea.
Seuran puheenjohtajana 20 vuotta toiminut Raimo Aro kehuu hyvää henkeä.
– Seuran tapaamisissa saa nauraa välillä vedet silmissä, kun siellä käytetään Päätalon polveilevaa kieltä.
Erityistä suosikkikirjaa Päätalon runsaasta tuotannosta Aro ei osaa nimetä, vaikka hyllystä toki kaikki kirjat löytyvät. Koko Iijoki-sarja on hänelle kuitenkin tärkeä.
Syvällisempi tutustuminen Päätalon tuotantoon tuli Arolle Viimeinen savotta -elokuvan myötä, jossa hän näytteli Lehvän talon nuorta isäntää. Päätalon kirjat auttoivat Turun seudulta muuttanutta myös tutustumaan uuteen kotiseutuun ja sen ihmisiin.
Raimo Aro tunsi Kalle Päätalon henkilökohtaisesti.
– Ihailin hänen vaatimattomuuttaan ja lämpöä, joka hehkui lähimmäisiä kohtaan.
Päätalon tarkka muisti teki myös vaikutuksen. Esimerkiksi kerran torin yleisötapahtumassa Päätalo jutteli hänelle vieraan ihmisen kanssa, kun joku tuli väliin ja katkaisi keskustelun. Seuraavana vuonna samassa tapahtumassa Päätalo tunnisti alkuperäisen keskustelijan ja yllätti tämän sanomalla: ”Ai niin, silloin viime kesänä meillä jäi tämä juttu kesken”.
Kirjailija tunnettiin myös ahkerana muistiinpanojen tekijänä, joka seurasi tarkkaan ympäristöä, ihmisiä ja tapahtumia.
Aro muistaa, miten Päätaloa haastattelemaan saapunut tutkija havaitsi tapaamisen jälkeen, että roolit menivätkin toisin päin. Se olikin Päätalo, joka oli haastatellut tutkijaa.
Kirjailija-professori Kalle Päätalo tunnetaan Koillismaa- ja Iijoki-sarjoista. Hänen tuotantonsa sisältää muun muassa 39 romaania ja kolme näytelmää.
Kalle Päätaloa voidaan pitää ainutlaatuisena suomalaisen lähihistorian ja työn kuvaajana. Hänen kirjojensa aiheita olivat muun muassa pula-ajat, metsätyöt, rakennustyömaat, sota, jälleenrakennus sekä maalta- ja maastamuutto.
Päätalo on tallentanut kirjoihinsa mittavan osan itsenäisen Suomen historiaa. Erityisen tarkkaan hän on kuvannut Koillismaan yhteiskunnallisia oloja 1900-luvun alkuvuosikymmenillä.
Mittavasta tuotannosta on tehty useita opinnäytteitä. Ensimmäinen väitöskirja ”Kalle Päätalon Iijoki-sarjan vastaanotto ja vaikutus” tarkastettiin vuonna 2013 Tampereen yliopistossa.
Juhlavuoden aikana kirjailija Kalle Päätaloa on muistettu monin tavoin eri puolilla Suomea. Avaustilaisuus pidettiin Taivalkoskella helmikuussa, ja heinäkuussa Päätaloviikkoa vietettiin tavallista juhlavammalla ohjelmalla. Lisäksi Oulun yliopisto järjesti marraskuussa Kalle Päätalo tutkijoiden silmin -symposiumin.
