Teijon kansallispuistossa siirrytään ensi vuonna karsimisesta kunnostamiseen

0
Kansallispuistojen rakenteiden korjausvelkan määräksi on arvioita 40 miljoonaa euroa. - Ensi vuonna voidaan kääntää kurssia alasajosta ylösajoon, kunnostamiseen ja parantamiseen, Luontopalveuiden rannikon puistonjohtaja Harri Karjalainen sanoo. Kuva Teijon kansallispuiston Sahajärven rannalta.

Metsähallituksen Luontopalveluita vaivannut rahoituksen puute on näkynyt Teijon kansallispuistossakin. Muun muassa Matildanjärven pohjoispuolen Väliojan nuotiopaikka ehdittiin viime vuonna purkaa. Lakkautuslistalla on myös merellä Teijon rinteiden edustalla sijainneen Isoholman saaren laavu ja tulipaikat.

– Viimeiset kymmenen vuotta olemme joutuneet miettimään vuosi vuodelta enemmän, mistä voimme luopua, koska rahoitus ei ole riittänyt kaiken ylläpitoon, sanoo Metsähallituksen rannikon puistonjohtaja Harri Karjalainen .

Lisäksi Teijon kansallispuistossa oltiin jo luopumassa Kariholman esteettömästä luontopolusta.

– Esteetön polku oli niin huonossa kunnossa, ettei täyttänyt enää esteettömyyden vaatimuksia, Karjalainen sanoo.

Huollon puute on näkynyt pitkospuilla, silloilla ja nuotiopaikoilla, laitureissa ja rakennuksissa. Harri Karjalainen sanoo saaneensa kitkerääkin palautetta muun muassa Väliojan nuotiopaikan katoamisesta.

– Kyllä ihmiset ovat huomanneet, että pitkospuut ja sillat ovat remppakunnossa. Takana on ollut juuri tämä heikko taloustilanne, kun ei ole ollut rahoitusta, Karjalainen sanoo.

Arvio kansallispuistojen retkeily- ja opastusvarustuksen korjausvelan määrästä on liikkunut noin 40 miljoonassa eurossa. Samalla kansallispuistojen kävijämäärät ovat kasvaneet tasaisesti.

Kansallispuistojen rahoituksesta päättävät poliitikot Helsingissä, ja puistojen saama rahoitus jakautuu vielä erikseen alueiden hallintaan, luonnon- ja kulttuuriperinnön suojeluun sekä virkistys- ja matkailukäyttöön. Rahareikiä on paljon, kuten on kansallispuistojakin ympäri Suomea – niitä on yhteensä 40.

Huono uutinen saa kuitenkin nyt yllättävän käänteen: köyhäily ja kurjistuminen loppuu nyt, tai ainakin ihan kohta, ensi vuonna.

– Ollaan köyhiä vielä tämä vuosi, mutta ensi vuonna voidaan jo palata normaalitasoon ja kääntää kurssia alasajosta ylösajoon, kunnostamiseen ja parantamiseen, Harri Karjalainen sanoo.

Käänne johtuu hallituksen Luontopalveluille myöntämästä 19,2 miljoonan euron lisärahoituksesta luonnonsuojelutöihin ja virkistyskäytön korjausvelan hoitoon, mistä Karjalaisen johtama rannikon puistoalue saa kunnostustöihin korvamerkittynä oman osansa. Karjalaisen vastuualue kattaa rannikolla sijaitsevat kymmenen kansallispuistoa ja muut suojelukohteet itäiseltä Suomenlahdelta aina Vaasan korkeudelle asti.

– Kunnostusvelkaa on kertynyt paljon ja nyt suunnitellaan, miten rahat jaetaan. Tärkeimmät kohteet ovat niitä, joissa on eniten kävijöitä, joten Teijo tulee varmasti saamaan ansaitsemansa osuuden, samoin Saaristomeren kansallispuisto sekä Turun lähistöllä sijaitseva Kurjenrahkan kansallispuistokin, Karjalainen sanoo.

Teijon kansallispuisto on Nuuksion jälkeen eteläisen Suomen vilkkain: kävijöitä oli viime vuonna 105 000.

Karjalaisen mukaan lisärahoitus tarkoittaa koko kansallispuiston retkeilyrakenteiden ja palvelutason paranemista: turvallisempia rakenteita, uusia pitkospuita, laavujen ja tulipaikkojen korjaamista sekä myös parempia työkaluja retkeilijöiden käyttöön; opastuksessa esimerkiksi karttojen ja muiden tarpeellisten tietojen löytämiseksi niin maastossa kuin netissäkin.

– Hyvä että rahaa saatiin. Rästilista lyhenee huomattavasti. Nyt voidaan pistää stoppi käynnistyneelle rapistumiselle ja kääntää suunta parempaan, Karjalainen iloitsee.

Karjalaisen mukaan 19,2 miljoonaa euroa jaettuna Suomen neljälle alueellisille Luontopalveluille nelikymmenine kansallispuistoineen kuluu kyllä sangen nopeasti ja helposti. Toiveissa ja oletuksena on, että lisärahoitus jatkuu myös vuosina 2021–2023.

Teijon kansallispuistossa lisärahoitus tarkoittaa yleiskunnostuksen lisäksi myös sitä, että jo suunnitellut purku- ja lakkautuslistat laitetaan joko jäähylle tai sitten peräti revitään. Esimerkiksi Väliojan nuotiopaikan säilyttäminen on harkinnassa, eikä sen puuvajaakaan siirretä pois, kuten suunnitelmissa oli.

Samaten merellä sijaitsevan Isoholman nuotiopaikkojen säilyttämistä puntaroidaan uudelleen, ja myös Kariholman esteetön polku kunnostetaan.

– Tehdään siitä sellainen, että sitä voi todellakin kutsua esteettömäksi, että sitä voi oikeasti kulkea pyörätuoleilla ja lastenvaunuilla.

Karjalainen korostaa, että toimenpiteistä tiedotetaan tarkemmin myöhemmin. Nyt juuri vasta jumpataan suunnitelmia ja käydään läpi tarvelistoja.

Rahapula poiki myös hyvän idean ja töitä paikallisille


Valtion virkistysalueiden ja kansallispuistojen kärsimästä rahapulasta on ollut myös jotain hyötyä. Näin toteaa Rannikon Luontopalveluiden puistonjohtaja Harri Karjalainen .

Kevättalvella Metsähallitus tiedotti poistavansa tai siirtävänsä kummisopimuksilla viidenneksen nykyisistä taukopaikoista uusille ylläpitäjille, eli ulkoisti näiden huollon.

– Monissa paikoissa tämä on paras tapa toimia. Kaikki voittavat: paikalliset saavat töitä ja meiltä säästyy työaikaa keskittyä siihen, mikä meille luontevasti kuuluu, Karjalainen sanoo.

Teijon kansallispuistossa periaate näkyy muun muassa siinä, että puistossa sijaitsevien rakennusten kunnostusta ollaan virittelemässä työkohteita halunneelle Salon Seudun Työttömät ry:lle. Harkinnassa on myös, että merellä sijaitsevan Isoholman saaren taukopaikkojen huoltotyöt annettaisiin paikalliselle yrittäjälle tai yhteisölle.

Kansallispuiston perushuoltoa on jo useamman vuoden ajan tehty yhdessä avolaitosvankien kanssa.

Karjalaisen mukaan paikallisesti hoidetun ylläpidon on todettu myös vähentävän ilkivaltaa.

– Tämä hyvä innovaatio on syntynyt tämän köyhän vaiheen aikana. Että jotain hyötyäkin siitä on ollut, puistonjohtaja Harri Karjalainen sanoo.

Jätä kommentti