Televisiosarja elvytti huutokaupan – Palsanmäet lähtivät Salosta Hirvaskankaalle vuonna 2006 opettelemaan uutta alaa

0
Keisaripariskunta on ikuistettu tauluihin: keskellä jyväskyläläisen Päivi Soikkelin teos, vasemmalla Jope Ruonansuun karikatyyri ja oikealla Teuvo Salmisen piirros. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Kun tuotantoyhtiö Aito Median edustajat takavuosina ajoivat Uuraisten Hirvaskankaalle ja sanoivat tekevänsä Palsanmäen huutokaupasta tositv-sarjan, yrittäjän teki mieli haistattaa heillä pitkät. Aki Palsanmäki oli kuolinpesän tyhjennyksen jäljiltä väsynyt eikä jaksanut ottaa ehdotusta tosissaan.

Tuotantoyhtiön miehet kertoivat käyneensä tutkimassa yli 20 huutokauppaa, antiikkiliikettä ja vanhain tavarain kauppaa, mutta Palsanmäen huutokauppakamaeri ja tyyli olivat tehneet suurimman vaikutuksen. He antoivat käyntikorttinsa, pyysivät miettimään ja poistuivat.

Palsanmäet lepäsivät ja pohtivat. Lopulta he päättivät tarttua tarjoukseen kuin viimeiseen oljenkorteen.

– Elettiin vaikeita vuosia ja huutokauppa oli hiipumassa. Mietimme, mistä saisimme tavaraa ja asiakkaita. Lopettaminen oli käynyt mielessä ja minä etsin jo metallitöitä. Silloin päätimme katsoa vielä tämän kortin.

Palsanmäkien ei ole tarvinnut katua päätöstään, sillä televisiosarja on lisännyt huutokauppahallin tunnettavuutta ja avittanut kaupankäyntiä.

– Tavaraa tulee ja asiakkaita käy. Ohjelma on tuonut nostetta kaikille huutokaupoille ja kierrättämiselle. Innostus on levinnyt ja huutokauppoja syntynyt ympäri Suomea. Sehän on kierrättämistä parhaimmillaan!

Kokeeksi tehdyn pilottijakson perusteella oli selvää, että kokonainen sarja kannattaa kuvata. Suomen huutokauppakeisaria on esitetty helmikuusta 2013 ja televisionkatsojien kiinnostus jatkuu yhä. Sarjan yksi kausi kuvattiin Espanjan Fuengirolassa viime vuonna. Parhaillaan televisiossa esitetään 11:ttä tuotantokautta ja lisää on luvassa.

– Kukaan ei uskonut, että ohjelmaa tehdään näin monta vuotta!

Nykyään Aki Palsanmäki tunnetaan ympäri maata Huutokauppakeisarina. Keisarinna puolestaan on salolaistaustainen Heli Palsanmäki (s. Hietarinne). Tuttavallisemmin pariskunta on kansan suussa Aki ja Heli.

Heli uskoo ohjelman suosion johtuvan päähenkilöiden aitoudesta.

– Emme esitä mitään. Alkuun meitä ohjattiin niin, ettemme esimerkiksi kulkeneet selkä kameraan päin, mutta sanoja ei kukaan ole pannut suuhumme.

Yleisöä kiinnostavat myös Palsanmäkien tekemät löydöt.

– Katsojat bongaavat ohjelmasta tuttuja esineitä ja saavat tietoa vanhasta arvotavarasta. Tiedon lisääminen on tärkeää, etteivät aarteet päädy kaatopaikalle, Heli korostaa ja huomauttaa, että vielä nykyäänkin voi lasitaiteilija Helena Tynellin Aurinkopulloja löytyä lasinkeräyksestä.

– Täällä Hirvaskankaalla puhutaan viraiden ihmisten kanssa ja kyläillään naapureissa. Alkuun se ihmetytti ja edelleen soitan ovikelloa tai koputan, kun menen naapuriin, vaikka on sanottu, että saa tulla, Heli Palsanmäki nauraa. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Heli paljastaa jännittäneensä televisiokameroita ensimmäiset neljä vuotta. Nykyään kuvauspäivät menevät jo rutiinilla.

– Tätä on tehtävä, että saa palkkansa.

Palsanmäkiä kuvataan kolme päivää viikossa lähes läpi vuoden.

– Maanantait, tiistait ja perjantait eletään kameran kanssa. Parhaillaan kuvataan uutta kautta marraskuun loppuun.

Keisaripariskunnan lisäksi ohjelman olennainen osa on rikkinäisiä tavaroita myyntiin korjaava ja omia virityksiään tekevä monitoimimies Markku Saukko, joka ajaa leipätyökseen kaivinkonetta. Huutokauppakeisarin sivutuotteena on myös tehty tänä vuonna nähtyä Markku hoitaa – sarjaa

Suomen huutokauppakeisari on saanut kahdesti televisioalan arvostetuimman palkinnon Kultaisen Venlan: Aki oli yleisön suosikkiesiintyjä vuonna 2014 ja vuonna 2015 sarja oli yleisön suosikkiohjelma. Aki sai muutama vuosi sitten myös kunnian päätyä hahmoksi Aku Ankkaan: sarjakuvassa seikkaili Uki Patinamäki, jolle Roope Ankka tyrkytti ”romu… retroaarteita”.

Palsanmäkien yhteinen taival alkoi Salossa. He löysivät toisena netin kautta, kun Heli latasi itsestään treffiprofiilin, johon Aki kiinnitti huomionsa.

– Kirjoiteltiin, juteltiin puhelimessa ja tutustuttiin, Aki muistelee.

Salon Metalelektrosta töitä saanut Aki muutti Helin kotikaupunkiin, jossa ehti asua vuoden päivät ennen kuin hänen isänsä Lauri Palsanmäki kuoli vuonna 2006.

– Siskon ja äitipuolen kanssa mietimme tahoillamme, jatketaanko firmaa ja jos, niin kuka jatkaa. Päätös oli tehtävä nopeasti, sillä huutokauppahalli unohtuu, jos sitä ei pyöritetä puoleen vuoteen. Nukuimme yön yli ja päätimme ottaa ohjat, vaikkemme tienneet alasta mitään. Olin tehnyt metallitöitä 15 vuotta ja ollut sitä ennen muun muassa haudankaivajana ja leipurina.

Heli oli työskennellyt elektroniikka-alalla, koonnut puhelimia Nokialla ja tehnyt piirilevyjä Aspocompissa. Huutokaupassa hän oli käynyt vain kahdesti elämässään.

Huutokaupan tavaravalikoima muuttuu sitä mukaa, kun ihmisten keräilykohteet muuttuvat. Hirvaskankaalla jokainen huutokauppa alkaa Helin ja Akin nimikirjoituksilla varustetun kuparipannun kauppaamisella. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Lauri Palsanmäki oli alkanut pitää huutokauppaa vuonna 1987 lopetettuaan työt Äänekosken paperitehtaalta.

– Äitipuoli neuvoi meitä alkuun eli mistä tulee tavaraa, paljonko sitä huutokaupassa pitää olla kerrallaan ja mitä tavaraa myydään.

Valtaosan työstään Palsanmäet oppivat kantapään kautta.

– Ostettiin tavaraa summalla x, myytiin summalla x ja katsottiin, mitä jäi.

Heli sanoo, että alkuun hinnoittelua tehtiin ihan tunnepohjalta. Sittemmin tieto on karttunut.

– Tavarat pitää ostaa mahdollisimman halvalla, jotta saa pelivaraa kaupankäyntiin, Aki linjaa.

Huutokaupan tavaravalikoima muuttuu sitä mukaa, kun ihmisten keräilykohteet muuttuvat.

– Kultakorut ja -esineet kiinnostavat huutajia aina, samoin Arabian maitokannut ja signeerattu kotimainen lasi, nykyään etenkin värillinen, Aki sanoo.

– Moni nykyinen nelikymppinen kerää sitä, mitä on mummolassaan nähnyt, joten erilaisia 70- ja 80-luvun tuotteita on nyt helppo myydä, Heli kertoo.

Keräilyinnostus voi lähteä yhden 70-luvun maitokannun hankinnasta, jonka jälkeen kokoelmaa aletaan laajentaa.

Ihan mikä tahansa ei mene enää nykyään kaupaksi. Esimerkiksi matkamuistoja tai kodin sekalaisia kippoja ja kuppeja on turha tarjota.

– Ennen joku saattoi mielenkiinnosta ostaa romulaatikon ja toivoa löytävänsä aarteen tai saavansa siitä kirpputorille myytävää.

Palsanmäet kuvaavat nettiin kaikki kulloinkin huutokaupattavat tuotteet, jotta asiakkaiden mielenkiinto herää.

– Toiveena on aina, että tavara kiinnostaisi useampaa ostajaa. Jos se kiinnostaa vain yhtä, ei hinta nouse yli vitosen. Iso yleisö on paras yleisö.

Ohjelma on tuonut paikkakunnalle vipinää. Kesäisin mökkivuokraus, kylpylä ja muut majoituspalvelut ovat täynnä huutokauppojen aikaan Suolahtea, Äänekoskea ja Saarijärveä myöten. Perjantaisin Hirvaskankaan huoltoasemilla on ruuhkaa.

– Moni yrittäjä hyötyy ohjelmasta eikä se ole meiltä pois. Yksin ei pystyisi kaikkia palveluja järjestämään, Heli painottaa.

Palsanmäet kiinnostavat televisionkatsojia vuodesta toiseen ja huutokaupankäynti jatkuu.. Kuva: SSS/Minna Määttänen.

Julkisuuden myötä pariskunnan yksityisyys on mennyt, kun huutokauppahallista on tullut Uuraisten nähtävyys ja turistikohde. Palsanmäkien kotiportilla käydään ottamassa selfieitä silloinkin, kun huutokauppa ei ole avoinna. Jos pariskunta liikkuu pihallaan, heitä huudellaan kuvaan.

– Haluaisimme elää arkea rauhassa, mutta kuvaan on mentävä ja nimmarit annettava tai saa kuulla olevansa mulkku, Aki kertoo.

Heli sanoo, ettei aina jaksa hymyillä, vaikka ohjelma onkin ollut bisnekselle eduksi.

– Kaikki eivät ymmärrä sitä, että asumme täällä. Tämä ei ole pelkkä työpaikka.

Heli syntyi Kiskossa. Lapsuudenperhe muutti Salon puolelle, kun hän oli vuoden ikäinen. Heli varttui ja viihtyi pikkukaupungissa eikä tyypilliseen salolaiseen tapaan aikonut koskaan muuttaa pois. . Asuttuaan toistakymmentä vuotta Uuraisilla hän ei enää palaisi Saloon asumaan, vaikka sukulaisiaan ja ystäviään kaipaakin. Helin vanhemmat ja sisko perheineen asuvat yhä Salossa.

Keski-Suomeen kotiutuneen Helin mielestä salolaiset tuntuvat nykyään jäykältä porukalta, joka tutustuu vaivoin uusiin ihmisiin ja sanoo ”päivää” tuskin naapurillekaan.

– Hirvaskankaalla puhutaan vieraiden ihmisten kanssa ja kyläillään naapureissa. Alkuun se ihmetytti minuakin, Heli nauraa.

– Kaikenlaisia tavaroita kerätään; myös Nokian puhelimia. Niitä tehdessään tiesi jokaisen puhelimen numeron ja sarjan, Heli Palsanmäki muistelee Salon-vuosiaan.. Kuva: SSS/Minna Määttänen.

 

PUOLI MILJOONAA KATSOJAA

Suomen huutokauppakeisari

  • Aki ja Heli Palsanmäki pyörittävät Akin suvussa yli 30 vuotta ollutta huutokauppaa Jyväskylän pohjoispuolella Hirvaskankaalla.
  • Suomen huutokauppakeisari -sarjassa seurataan huutokaupan arkea ja tavaroiden päätymistä uusille omistajille.
  • Palsamäkien apurina toimii Markku Saukko, jonka Desing by Markku -tuotteista on tullut käsite.
  • Ohjelma on yksi Suomen suosituimmista. Se tavoittaa viikossa parhaimmillaan yli puoli miljoona tv-katsojaa.
  • Hirvaskankaan huutokaupasta on tullut ohjelman myötä suosittu turistikohde.

 

 

Murre-eroista johtuen Aki korvissa salolaisten puheenparsi kuulostaa siltä kuin nämä kettuilisivat toisilleen koko ajan.

– Et sää missään töissä käy, sanoo salolainen tiedustellessaan toisen työpaikkaa.

Keskisuomalaisen korvaan muotoilu kuulostaa tökeröltä.

– Ja puolen tunnin juttelun jälkeen salolainen kysyy ”juu vai”! Pitääkö silloin aloittaa selitys alusta, Aki ihmettelee.

Aki täyttää marraskuussa 50 vuotta ja Heli helmikuussa 42 vuotta. Pariskunnan suunnitelmissa on jatkaa huutokaupanpitoa vielä viitisen vuotta, myydä Hirvaskankaan kiinteistö ja muuttaa talvikausiksi vaikkapa Espanjan lämpöön.

– Keski-Suomen kesiä en jätä. Meklaushommia voi tehdä niin kauan kuin käsi heiluu ja suu käy, Aki tuumaa.

– Ihmisellä pitää olla haaveita. Saa nähdä, mikä toteutuu. Katsotaan vuosi kerrallaan.

 

Jätä kommentti