Tietokirja, kuvakirjoja ja romaaneja – lasten- ja nuortenkirjojen Finlandiaa tavoittelee kuusi teosta

0

Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkintoa tavoittelee kuusi teosta. Ehdolla on klassikkokirjoja nuorille avaava tietokirja, romaaneja sekä kuvitettuja lastenkirjoja. Tekijälista on jälleen vahvasti naisvoittoinen.
Kolmijäsenisen valitsijaraadin piti laajassa kategoriassa keksiä tapa verrata toisiinsa niin taaperoikäisten kuvakirjoja, nuorten aikuisten romaaneja kuin tieto- tai lorukirjojakin, sanoi raadin puheenjohtaja, äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Hilkka Lamberg ehdokkaiden julkistustilaisuudessa Helsingissä.
– Johtoajatuksena on ollut löytää hyviä kirjoja, jotka eivät aseta lukijakunnalleen mitään selviä ikärajoja. Hyvä kirja voi tuottaa iloa niin lapselle kuin aikuisellekin.

Tarinoita ketuista, silmänkääntäjistä ja sääntöjen sitomasta kaupungista

Nuorille suunnatuista romaaneista ehdolla ovat WSOY:n julkaisemat Marisha Rasi-Koskisen Auringon pimeä puoli ja Anniina Mikaman Huijarin oppipoika. Auringon pimeä puoli on kustantajan mukaan scifillä leikittelevä mysteeriromaani, jossa nuori nainen alkaa selvittää menneisyyttään. Huijarin oppipoika puolestaan jatkaa 1800-luvun Krakovassa silmänkääntäjäkaksikko Tomin ja Wiktorin tarinaa.
Lena Frölander-Ulfin Nelson Tigertass (Förlaget) on kuvitettu lastenromaani. Suomeksi sen on julkaissut TeosJaana Nikulan suomennoksena ​Nelson Tiikeritassu. Se kertoo Nelsonista, joka palaa isoisänsä luota kaupunkiin. Siellä totellaan sääntöjä eikä poiketa laumasta.
Maria Laakson kirjoittama ja Johanna Rojolan kuvittama Taltuta klassikko! (Tammi) on kirjallisuuteen keskittyvä tietokirja, joka lupaa tulkata tunnetut kirjaklassikot nykynuorille ymmärrettävään muotoon.
Kaija Pannulan kirjoittama ja Netta Lehtolan kuvittama lasten kuvakirja Kettujuttuja – kolme hännäkästä tarinaa (WSOY) kertoo taiteellisesta ketusta. Tomi Kontion (teksti) ja Elina Warstan (kuvitus) yhteistyönä syntynyt Koira nimeltä Kissa tapaa kissan (Teos) taas jatkaa aiemmassa kirjassa tavattujen hahmojen tarinaa ja kertoo esimerkiksi pelkojen voittamisesta ja rajoja murtavasta ystävyydestä.

Hyvä kirja jättää jäljen

Lambergin ohella valintaraatiin kuuluivat tänä vuonna kuvataiteilija Anssi Kasitonni ja erikoiskirjastovirkailija Henriika Tulivirta. Molempien mukaan hyvän kirjan tunnistaa siitä, että se jättää jäljen.
– Lähdin siitä, että kirjan pitää olla kirjoitettu hyvin ja että se tarjoaa jonkinlaisia tunteita ja ajatuksia, Tulivirta kertoo.
– Kun kirja on tarpeeksi hyvä, sen vain muistaa. Sen maailmaan ja sen luomiin mielikuviin pääsee palamaan helposti. Ne eivät unohdu, kuvailee puolestaan Anssi Kasitonni.

Palkinnot jaetaan loppukuusta

Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandian saajan valitsee ehdokkaiden joukosta tänä vuonna muusikko, näyttelijä Olavi Uusivirta. Palkinnot jaetaan 27. marraskuuta.
Uusivirta kertoo olevansa kaikkiruokainen lukija, joka säilöö kymmenien kirjojen pinoa yöpöydällään. Hän sanoo aikovansa lukea kuudesta ehdokkaasta noin kirjan päivässä. Jos aikaa on, hän lukee kirjat vielä toistamiseen.
– Osa ehdokkaista on sellaisia, että niitä voi ehkä lukea myös iltasatupuuhissa tyttären kanssa, Uusivirta suunnittelee.
Finlandia-palkinto jaetaan vuosittain kolmessa kategoriassa, joista jokaisessa palkintosumma on 30 000 euroa.
Tietokirjallisuuden ja kaunokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat julkistetaan myöhemmin tällä viikolla. Myös yleisö saa jälleen äänestää omia suosikkejaan Suomen kirjasäätiön nettisivulla. Lasten- ja nuortenkirjojen osalta äänestys aukeaa tänään kello 12.

https://kirjasaatio.fi/aanestys

STT

Kuvat:

Jätä kommentti