Salon Seudun Sanomat täytti 75 vuotta vuonna 1994. Juhlavuoden juttusarjassa esitettiin haastatelluille 75 kysymystä. Viimeisenä sarjassa oli kansanedustaja Sauli Niinistö.

Niinistö oli syksyllä valittu ylivoimaisella kannatuksella kokoomuksen puheenjohtajaksi. Edessä olivat eduskuntavaalit.

Yksi kysymyksistä kuului: jos sinun pitäisi kehua itseäsi neljällä ominaisuudellasi, mitä ne olisivat? Niinistö vastasi: ei minun pidä.

Ennen valintaansa tasavallan presidentiksi, ennen ministerivuosia ja ennen kansanedustajuutta Sauli Niinistö oli mukana salolaisessa kunnallispolitiikassa. Kaupunginvaltuustoon hänet valittiin syksyn 1976 vaaleissa.

Jo sitä ennen Niinistö esiintyi lehtikuvassa Salon Seudun Sanomien etusivulla – ei tosin yksin eikä nimellä, vaan kymmenien ylioppilaiden ryhmäkuvassa.

Kesäkuun 1. päivänä vuonna 1967 etusivun yläreunassa oli iso kuva Salon yhteislyseon ylioppilaista. Kuvassa on mukana 18-vuotias Sauli Niinistö. Kaikkiaan yhteislyseosta valmistui tuona keväänä yli 80 ylioppilasta.

Yhteislyseon nimi vaihdettiin myöhemmin Hermanniksi.

 

Sauli Ninistö Salon Seudun Sanomien etusivulla muiden lyseon ylioppilaiden kanssa.

 

Syksyllä 1976 Sauli Niinistö pyrki ensimmäisen kerran kaupunginvaltuustoon. Hänen vaalimainoksensa näkyi Salon Seudun Sanomissa harva se päivä.

Ilmoittelu alkoi samaan aikaan, kun Bio Jännässä pyöri Lottovoittaja UKK Turhapuro. Näytöksiä oli yhden viikonlopun aikana yhteensä seitsemän.

”Uusi luuta lakaisemaan politikoinnin jälkiä – kaikkien salolaisten eduksi” ja ”poliittista vehkeilyä vastaan” purivat yleisöön. Juuri 28 täyttänyt oikeustieteen kandidaatti ja hovioikeuden esittelijä sai yli 400 ääntä. Hän oli kokoomuksen ääniharava.

Koko kaupungin suurimman potin, lähes 900 ääntä, keräsi SDP:n kansanedustaja Reino Breilin.

Sauli Niinistö valittiin Salon kaupunginvaltuustoon syksyllä 1976.

Salon valtuusto kasvoi 35-paikkaisesta 43-paikkaiseksi, ja Salon Seudun Sanomat uutisoi, että kokoonpano muuttui ”monta piirua oikealle”. Sen aikaisen kielenkäytön mukaisesti valtuustoon tuli 23 sosialistia ja 20 ei-sosialistia.

Siirtymästä huolimatta puheenjohtajuudet pysyivät demareilla. Breilinistä tuli valtuuston ja Matti Kivikoskesta kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Niinistö valittiin saman tien kaupunginhallitukseen.

Salon Seudun Sanomat ei analysoinut vaalitulosta henkilötasolla. Pääkirjoituksessa todettiin, että vaaleissa oli tuuletuksen tuntua, sillä ”uusia valtuutettuja astuu remmiin peräti kaksikymmentä ja naisiakin pääsee nyt mukaan neljätoista”.

Eduskuntavaaleihin Niinistö osallistui ensimmäisen kerran keväällä 1979. ”Sauli on suosiossa”, kerrottiin nuorta seudullista ehdokasta markkinoineessa lehtimainoksessa, mutta eduskuntaan asti suosio ei vielä kantanut.

Kokoomus kuitenkin menestyi maakunnassa, ja Salon Seudun Sanomissa Niinistö totesi sittemmin tutuksi tulleella tyylillä voiton takana olevan talouspolitiikan: ”Yleensä järkevä asioiden hoitaminen.”

Kuntavaaleissa vuonna 1980 ei lakaissut enää uusi luuta. Ehdolla oli ”tuttu tuomari”.

Nyt lehti-ilmoituksissa esiintyi varatuomari ja hovioikeuden viskaali, jolla oli lakiasiaintoimisto Salossa.

Niinistö oli entistä suositumpi. Hän hätyytteli yli 600 äänellä Reino Breiliniä. Niinistö jatkoi hallituksen jäsenenä, Kivikoski sen puheenjohtajana ja Breilin valtuuston puheenjohtajana.

Vuoden 1983 eduskuntavaaleissa Niinistö ylsi varapaikalle. Lehtimainonta oli aiempaa vähäisempää ja totisempaa, vaikka tarjolla olikin vaalidisco Pulpukassa.

Pitkä lista tukijoita vetosi äänestäjiin talousalueen yhteisen edun nimissä. Varatuomari itse lähestyi äänestäjiä mutkikkain sanakääntein: ”Sinulle kuuluu valta valita. Ja vaatia vastuukykyisyyttä.”

Ääniä kertyi suunnilleen odotetusti, mutta kokoomus menetti Varsinais-Suomessa yhden paikan. ”Yleistunnelmakseen Niinistö kuitenkin sanoi jotenkin siihen tapaan, että reilu peli, reilu tappio”, kirjoitti Salon Seudun Sanomat.

Reino Breilin putosi eduskunnasta ja jäi niinikään varalle. SSS:n päätoimittaja Seppo Suominen ruoti vaalitulosta kolumnissaan näin:

”Paikkakunta onnistuu nostamaan kokoomuksen ensimmäiseksi varamieheksi Sauli Niinistön, samoin sosialidemokraattien ensimmäiseksi varamieheksi Reino Breilinin ja vielä hänen jälkeensä listassa seuraavaksi Jukka Roosin , mutta ei yhtään perille saakka. Jos oikein olisi keskitetty ja jätetty protestoiminen, olisi täältä kevyesti noussut kaksikin ukkoa eduskuntaan.”

Vuonna 1987 seudulta valittiinkin sitten eduskuntaan sekä Niinistö että perniöläinen Roos.

Toiimituspäällikkö Jarmo Vähäsilta kirjoitti SSS:n kolumnissa, että Niinistön läpimeno ei ollut yllätys. Taustaryhmän vaalityössä oli nähtävissä niin selvät nosteen ennusteet.

Vaalien alla Niinistö pohti SSS:n tentissä kansanedustajan merkitystä oman alueensa etujen ajajana.

”Kansanedustaja on lainsäätäjä, ja hänellä on vaativa työpaikka. Tämän oheen on syntynyt epävirallinen toimintamuoto, eräänlaisen yleisasiamiehen rooli, joka edesauttaa paikallisia hankkeita.”

Kumpi siis on merkittävämpi toimintamuotoa? Niinistöltä tivattiin.

”Sanoin sen jo selvästi”, hän vastasi.

Vaali-iltaa seuraavana päivänä Niinistö otti onnitteluja ja kukkia vastaan toimistossaan ja kuvaili politiikan tekoa SSS:n toimittajalle:

”Poliittinen tapa ratkaista ongelmia on säätää pari pykälää lisää. Ja niitä pykäliä tulee aivan liikaa, eivätkä ne ole aina niin loppuun asti mietittyjä tai entisiin hyvin soveltuvia.”

Sauli Niinistö ehti istu istua eduskunnassa melkein kaksi kautta ennen kuin hänestä tuli kunnolla valtakunnallinen poliittinen julkkis. Puolueväen keskuudessa hänet kyllä tunnettiin. Elokuussa 1994 Niinistö valittiin kokoomuksen puheenjohtajaksi.

Eduskuntavaalivuosi 1995 alkoi traagisesti. Puoluekokoukseen Järvenpäähän tammikuun lopussa matkalla ollut Niinistön puoliso Marja-Leena joutui auto-onnettomuuteen ja menehtyi.

Suruaikaa elänyt puheenjohtaja vei puolueen maalisvaaleihin, ja hän itse sai vaalipiirissä enemmän ääniä kuin kukaan muu koko maassa. Suosio on jatkunut siitä asti.

Vaalien jälkeen Niinistöstä tuli Paavo Lipposen (sd.) hallituksen oikeusministeri. ”Perusteltua on veikata, että sateenkaarihallitus tuskin on Niinistön poliittisen uran huipennus”, ennusti Salon Seudun Sanomat ihan kohdalleen, kun valtioneuvoston linnassa vannottiin ministerivaloja.

Lipposen toisen hallituksen valtiovarainministerinä Niinistö kirjoitti pääsiäisen aikoihin 2002 Salon Seudun Sanomiin kolumnin mielikuvalenkistä kotikulmillaan. Salon urheilupuistoon oli noussut uusi jäähalli.

”Varmaan tämän kaupungin peruspalvelut ovat kunnossa, kun on jäänyt vielä noin paljon ylimääräistäkin.”

Tuttua ja taattua Niinistöä, sisällöltään ja tyyliltään.

Helmikuussa 2012 Sauli Niinistö valittiin Suomen tasavallan presidentiksi.

SSS:n pääkirjoituksessa todettiin, että Niinistö ei ole leimautunut puoluepukariksi, vaikka onkin puhdasverinen poliitikko.

”Niinistön poliittisen uran ja hänen tyylinsä perusteella voi olla varma, että mitkä valtaoikeudet ja vaikutusvallan mahdollisuudet sitten ovatkin, Niinistö käyttää ne täysimääräisesti.”

 

Sauli Niinistö ja Jenni Haukio tekivät ensimmäisen virallisen vierailunsa Saloon maaliskuussa 2012. Kuva: SSS-arkisto/Marko Mattila

Presidenttinä Niinistö on tehnyt muutaman virallisen vierailun Saloon, ensimmäisen maaliskuussa 2012 yhdessä rouva Jenni Haukion kanssa.

Nokian matkapuhelintehdas oli suljettu edellisenä vuonna. Parin minuutin mittaisessa tiedotustilaisuudessa Niinistö puhui rakennemuutos-Salolle: ”Henkeä täällä tuntuu riittävän, että hankitaan jotain muuta sitten tilalle.”

Tammikuun lopussa 2018 presidentti Sauli Niinistö kokosi väkeä Salossa kauppakeskus Plazaan presidenttiehdokkaana. Hän ehti vastata myös muutamaan SSS:n kysymykseen.

Niinistö sanoi, että ei halua presidentille lisää valtaoikeuksia, vaikka tuolloin tuoreen kyselyn mukaan kansalaiset sitä toivoivatkin.

Sen sijaan hän kertoi pitäneensä tiivistä yhteyttä eduskuntaan ja rakentaneensa presidentille ”lakiin perustumatonta parlamentaarista katetta”.

 

 

Lue myös presidentti Niinistön tuoreet haastattelut SSS 100 -teemalla:

Presidentti Sauli Niinistö: Maailma on mennyt kovempaan suuntaan

Salo on Sauli Niinistölle muistojen kaupunki

Jätä kommentti