Vesihuolto pysyisi osakeyhtiönäkin Salon määräysvallassa

7
Liikelaitos Salon Vedellä on laaja vesi- ja viemäriverkosto. Kuvan putkista rakennettiin talvella 2012 - 2013 siirtoviemäriä ja runkovesijohtoa Teijolle. Runkolinjojen rakentaminen jatkuu edelleen. Ensi vuonna viemäriä rakennetaan Muurlasta Kiskoon.

Salon virkamiesjohdon ajatus Liikelaitos Salon Veden yhtiöittämisestä on herättänyt kaupunkilaisissa huolta.

Vesiyhtiön pelätään johtavan veden hinnan rajuun nostoon, koska osakeyhtiön oletetaan maksavan kaupungille tuottoa.

Yksi teoria on, että yhtiöittäminen enteilee yrityskauppaa. Mitä jos Salon vesihuolto myydäänkin yhtiöittämisen jälkeen Turulle tai kansainvälisille sijoittajille?

Salon talousjohtaja Anna-Kristiina Korhonen pitää pelkoja turhina. Hän vakuuttaa, että osakeyhtiönä toimiva vesihuolto olisi edelleen kaupungin sataprosenttisesti omistama.

Yhtiö pysyisi täysin kaupungin määräysvallassa, ja sen toimintaehdoista päättäisi kaupunginvaltuusto. Yhtiötä ei olisi mahdollista esimerkiksi myydä ilman valtuuston päätöstä.

Vesihuoltoyhtiön ei Korhosen mukaan liioin kuulu tuottaa voittoa. Sen tehtävä on tuottaa kuntalaisille palvelua ja kattaa maksuilla omat kulunsa ja investointinsa. Käytännössä tilanne on sama kuin liikelaitoksella.

– Se, mikä hyöty syntyisi, olisi kaupungin konsernirakenteen selkiytyminen. Meillä on emokaupunki, joka huolehtii peruspalveluista, ja lämmön ja veden kaltaiset tukipalvelut on luontevaa yhtiöittää erillisiin osakeyhtiöihin, Korhonen perustelee.

Ajatus vesihuollon yhtiöittämisestä ei ole kunnissa uusi keksintö. Somero yhtiöitti oman vesihuoltonsa jo 1960-luvulla. Turku, Raisio, Paimio ja monet muut kunnat ovat perustaneet omat yhtiönsä myöhemmin.

Salossa ajatusta vesihuollon yhtiöittämisestä on moitittu kirjanpitokikkailuksi, koska taloudellisessa ahdingossa oleva kaupunki voi tehdä sen ansiosta ensi vuonna plus-merkkisen tuloksen reilun alijäämän sijasta. Salo arvioi saavansa kaupasta 34 miljoonan euron laskennallisen myyntivoiton.

– Monessa muussa kunnassa on jo vesiyhtiö, enkä usko, että muut olisivat perustaneet yhtiöitä vain kikkaillakseen taseilla, Anna-Kristiina Korhonen huomauttaa.

Korhonen toimi Raision talousjohtajana myös kaupungin vesiyhtiön toimitusjohtajana. Hänen mukaansa vesihuollon asema selkiytyi, kun se erotettiin kaupungin organisaatiosta omaksi yhtiökseen. Taksatkaan eivät nousseet, vaan niitä laskettiin.

– Osin tämä liittyy siihen, ettei vesihuollon ole tarkoitus tuottaa voittoa. Jos yhtiöllä ei ole investointitarpeita, joihin pitää kerätä rahoitusta, taksoja voidaan laskea, Korhonen sanoo.

Salossa vesimaksut nousevat ensi vuodenvaihteessa, mutta korotus ei liity yhtiöittämiseen. Liikelaitos Salon Vesi päätti tulevista korotuksista jo viime keväänä.

Miten Liikelaitos Salon Veden yhtiöittäminen käytännössä tapahtuisi?

Anna-Kristiina Korhosen mukaan uusi yhtiö aloittaisi tyhjästä, eikä sillä olisi euroakaan rahaa. Käytännössä kaupunki siirtäisi sille arvokasta omaisuutta pumppaamoista vesijohto- ja viemäriverkostoihin ja puhdistamoihin.

Niille määritellään arvo, ja kaupunki rahoittaisi yhtiön toimintaa lainalla. Yhtiö alkaisi maksaa jollain aikataululla kaupungille lainan lyhennystä ja kohtuullista korkoa.

Tällä hetkellä Liikelaitos Salon Vesi maksaa Salolle peruspääoman korkoa neljä prosenttia vuodessa. Summa on runsaat 1,5 miljoonaa euroa.

Vastaavaan tuottoon päästäisiin osakeyhtiössä päälainan korolla, joka olisi parin prosentin luokkaa.

– Erona olisi, että osakeyhtiöstä kaupunki saisi todellista ulkoista tuloa, kun nyt liikelaitos toimii kaupungin sisällä. Sen nykyinen tuloutus on verrattavissa kaupungin sisäiseen laskutukseen, Korhonen sanoo.

Kuntien omistamia osakeyhtiöitä on moitittu siitä, että yhtiöiden toiminta ei ole läpinäkyvää. Anna-Kristiina Korhonen sanoo olevansa eri mieltä. Hänestä osakeyhtiö tuo ainakin taloushallinnon näkökulmasta läpinäkyvyyttä, koska yhtiön toiminta on kaupungista erillään.

– Liikelaitos toimii hyvin ja tekee hyvää tulosta. Osana kaupungin toimintaa voi silti kysyä, kohdennetaanko kustannukset täysimääräisinä? Lain mukaan vesitaksalla tulee kattaa siitä aiheutuvat kustannukset.

 

Salo on omistajana tai osakkaana lukuisissa yhtiöissä

Salon kaupungille yhtiöittäminen ei ole uutta. Kaupunki on tilinpäätöksensä mukaan osakkaana ja omistajana yli kahdessakymmenessä yhtiössä, jos kaupungin osin omistamat asunto- ja kiinteistöyhtiöt lasketaan mukaan.

Salo on järjestänyt osakeyhtiön alle esimerkiksi runsaat 1 500 vuokra-asuntoaan. Salon Vuokratalot Oy huolehtii asuntojen vuokrauksesta ja ylläpidosta itsenäisesti. Suurimpiin ratkaisuihinsa, esimerkiksi kokonaisten kerrostalojen myyntiin tai peruskorjaukseen, se kysyy ensin kantaa Salon konsernijaostolta.

– Onko kaupungin perustoimintaa välittää asuntoja? Ei ole, ja siksi on luontevaa, että toimintaa pyörittää erillinen yhtiö. Kyse on myös osaamisen keskittämisestä, talousjohtaja Anna-Kristiina Korhonen perustelee toiminnan järjestämistä yhtiön kautta.

Kaupungin elinkeinotoiminta on järjestetty oman elinkeinoyhtiön Yrityssalo Oy:n alle. Yrityssalo perustettiin Salon kuntaliitoksen yhteydessä seudullisen kehittämiskeskuksen tilalle.

Salon Kaukolämpö muuttui osakeyhtiöksi vuonna vuonna 2015, koska laki vaatikuntia yhtiöittämään markkinoilla kilpailevat liikelaitoksensa.

Kaupunki siirsi tyhjästä aloittaneelle yhtiölle runsaan yhdeksän miljoonan euron omaisuuden, ja yhtiö jäi summan velkaa kaupungille. Osa velasta oli pääomalainaa, josta kaupunki perii korkoa. Salon Kaukolämpö on kaupungin sataprosenttisesti omistama yhtiö.

Salo on lisäksi osakkaana erilaisissa yhtiöissä. Se omistaa esimerkiksi 20 prosenttia Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:stä. 17 kunnan omistama yhtiö huolehtii kuntien puolesta asukkaiden jätehuollon järjestämisestä ja jäteneuvonnasta.

Kaupunki on 36 prosentin omistuksella mukana myös kiinteistöyhtiö Salo IoT Park Oy:ssä, joka osti Nokian entisen tehdaskiinteistön vuonna 2017. Kiinteistöyhtiön tehtävänä on omistaa ja kehittää Salo IoT Campuksen tiloja ja palveluita.

 

Miksei hyvää tulosta tekevä LSJH maksa enempää osinkoa?

Salon omistamista osakeyhtiöistä Lounais-Suomen Jätehuolto Oy tekee vuodesta toiseen hyvää tulosta, mutta maksaa omistajilleen vain vaatimatonta osinkoa.

Esimerkiksi vuonna 2018 LSJH:n voitto oli 2,4 miljoonaa euroa, mutta yhtiö maksoi osinkoa omistajilleen vain 247 000 euroa. Salon osuus summasta oli viidennes.

Vuotta aiemmin yhtiön voitto oli runsaat miljoona euroa, ja osinkoa maksettiin jälleen 247 000 euroa.

Toimitusjohtaja Jukka Heikkilän mukaan LSJH voi osakassopimuksensa perusteella jakaa kohtuullista osinkoa voittokelpoisista varoista, joita ovat tuottaneet kunnan toissijaisella vastuulla olevat ja markkinaehtoiset yrityspalvelut.

Kyse on siis yhtiön ulosmyynnistä toisille yrityksille. Jätehuoltoyhtiöllä saa jätelain mukaan olla markkinaehtoista ulosmyyntiä korkeintaan kymmenen prosenttia liikevaihdosta.

– Kun teemme kunnille jätehuoltolain mukaista palvelua jätehuoltolautakunnan päättämillä taksoilla, se on edelleen alikatteista. Voitto syntyy ulosmyynnistä yrityksille lakisääteisesti toteutetuista yrityspalveluista, Heikkilä huomauttaa.

Lounais-Suomen Jätehuolto Oy ei jaa hyviä tulojaan osinkona omistajilleen, koska yhtiön on kerättävä rahaa investointeihinsa. Suurin omarahoitusta vaativa hanke on tällä hetkellä Lounavoima Oy:n rakentama jätevoimala Salon Korvenmäessä.

LSJH omistaa Lounavoiman puoliksi Salon Kaukolämpö Oy:n kanssa, ja LSJH sijoittaa Lounavoimaan omaa pääomaa kahdeksan miljoonaa euroa.

Korvenmäkeen rakennettava jätevoimala polttaa lounaisen Suomen kierrätyskelvottomia roskia. Nyt yli puolet jätteestä kuljetetaan poltettavaksi ulkomaille, käytännössä Viroon ja Ruotsiin.

– Tulevaisuudessa, kun uusi jätevoimala valmistuu ja kuljetukset ulkomaille jäävät pois, säästöä syntyy 4–5 miljoonaa euroa vuodessa. Siinä vaiheessa meidän on mahdollista laskea asteittain käsittelymaksuja. Kuinka paljon ja missä vaiheessa, sitä en osaa vielä sanoa, Jukka Heikkilä toteaa.

LSJH sijoittaa rahaa myös kiertotalouden kehityshankkeisiin. Tällä hetkellä yhtiö tutkii esimerkiksi poistotekstiilin pilottilaitoksen rakentamista. Tavoitteena on saada käytöstä poistetut tekstiilit uudelleen teollisuuden raaka-aineeksi.

7
Jätä kommentti

4 Comment threads
3 Thread replies
0 Followers
 
Most reacted comment
Hottest comment thread
7 Comment authors
Valtakunnanihmettelijä

Edelleenkään mistään ei käy ilmi, mistä ne 34 miljoonaa oikeasti tulisivat. Virkamiehet vain kertovat että ”me osaamme yhtiöittämisen ja tätä on tehty ennenkin…”

Ei se, että ”osataan” jotain, tee siitä yhtään sen tehokkaampaa, parempaa tai hyväksyttävämpää. Moni osaa tehdä petoksiakin, mutta yleisen oikeustajun mukaan sellainen toiminta ei ole hyväksi.

Laitoksen yhtiöittöminen saattaa palvella hallintoa mutta ei kuntalaisia. Yhtiömuotoisen laitoksen sisäiset asiat siirtyvät liikesalaisuuden piiriin, joten kuntalaisten olisi vaikea, jos ei mahdoton, tietää yrityksen toiminnasta, suunnitelmista yms. Tämä ei olisi avoimen kuntalaisdemokratian mukaista.

Ehkä kannattaisi uskoa vanhaa sanontaa: Jos joku ei ole rikki, älä ryhdy korjaamaan sitä. Antaa vesilaitoksen toimia jatkossakin laitoksena.

Veronmaksaja

Ei palvele kuntalaisia, vaan koko toiminta on yhtiöittämisen jälkeen yrityssalaisuuden piirissä jopa kaupunginvaltuuston jäseniltä. Tietoja ei julkaista, vaan aktiivin pitää ostaa lakisääteiset tilinpäätöstiedot viranomaisilta. Tällaiset laitokset kuten jätefirma voivat huoletta kerätä miljoonia yleisöltä vain korottamalla taksoja. Eikö jätehommienkin pitänyt olla lain mukaan toimintaa, josta ei kerätä voittoja, vaan kuinkas on käynyt. Jokaiseta perintömökistäkin kerätään jätelaitokselle valistusmaksua, vaikka vakituinen asunto on paikkakunnalla. Tappiota tuottava kaukolämpöyhtiömme teki kuuden miljoonan investoinnin noin vaan tukeakseen sadan miljoonan jätepolttolaitosta. Verrattuna 12 miljoonan liikevahtoon oli rohkea temppu. Ei hätää, nostetaan vain taksoja. Oli Suomessa aikoinaan kunnallisia sähkölaitoksiakin, mutta rahanhimossa ne on kaikki myyty, ja nyt ulkomaiset… Lue lisää »

Marco

Vai että ulkomaille. Lehdessähän luki, että tarvitaan valtuuston päätös, ja hehän eivät hädissäänkään niin huonoa päätöstä tee, eiväthän?

It Senior

Kuinka kävi Rouskiksen? Enemmistö viisaista valtuutetuista lahjoitti sen Turkuun, jonne voitot kertyvät, ja ongelmat siirretään kaupungin kymmenien miljoonien takaamana Saloon poltettavaksi. Edelleen kerätään veroluontoisesti valistusmaksua Turkuun. Nyt pitää lietteilläkin lihottaa turkulaisten kassaa.

Historiasta kannattaa lukea, kuinka Salon Sähkö ja Konetehdas, jonka kauppalan alueen sähkönjakelu oli valtuuston seurannassa, hiljalleen lipui Carunalle.

Olli

It Senior, puhut asiaa, juurikin näin on tapahtunut. Valitettavasti virkamiehet ja valtuusto eivät moisesta välitä.

Peiton jatke

Tämä on vain hetkittäinen ratkaisu. Sitten kun nuo rahat on käytetty, ollaan lähtöpisteessä.

Tunnin junaan ei saisi laittaa yhtään enempää kuin Turku, mutta nyt salolaiset ovat maksamassa moninkertaisesti enemmän kuin turkulaiset, kun otetaan huomioon väkiluku.

Korkeintaan yksi miljoonaa euroa voitaisiin laittaa rataan.

Homma repeäisi kyllä

Tuo ole ollenkaan tuettava vaihtoehto, että vesilaitos tavallaan siirtyisi yksityisten yhtiöitten toimintatapaan. Tuollaisia yksikköjä ei saisi missään nimessä osakeyhtiöittää.Se tulee pitemmän päälle järjettömän kalliiksi kuntalaisille ja myös kaupungille, kun tuo laitos pystyy laskuttamaan ihan mitä haluaa.