Eevaliisa Lindholm jää eläkkeelle Salon kriisikeskuksen johdosta

0
Eevaliisa Lindholm on johtanut Salon mielenterveysseuran kriisikeskusta vuodesta 1990.

– Surullisten tarinoiden rinnalla on tarinoita, jotka kertovat luovista ja taitavista ihmisistä. Heissä on aina jotain muutakin kuin kriisi, sanoo Eevaliisa Lindholm .

Hän on johtanut Salon mielenterveysseuran kriisikeskusta sen alusta saakka, melkein 30 vuotta. Kriisikeskuksen johtaja on tehnyt koko ajan myös terapiatyötä ja päivystänyt muun muassa valtakunnallisessa kriisipuhelimessa.

Lindholm on kohdannut suuren joukon hädän ja murheen, surun ja traumojen koskettamia ihmisiä.

– Nuoria tavatessa näkee, miten taitavia, ahkeria ja lahjakkaita he ovat rakentaessaan perhettä ja yhteiskuntaa. Meillä ei osata arvostaa sitä, vaan ollaan vain huolissaan huippuosaajien puuttumisesta. On koskettavaa, millä kauneudella ihmiset puhuvat perheistään, nekin, joilla on vaikeuksia. Erityisesti nuoret miehet ovat aikaisempaa avoimempia elämänsä tästä puolesta.

Eevaliisa Lindholm muutti Saloon syksyllä 1980. Puoliso Kauko oli jo töissä kaupungilla suunnittelusihteerinä. Eevaliisa aloitti aluesairaalassa sosiaalihoitajana ja siirtyi 1981 alussa kaupungin palvelukseen sosiaalitarkkailijan sijaiseksi.

Vuonna 1984 Lindholm lähti mukaan Suomen mielenterveysseuran paikalliseen toimintaan. Vapaaehtoistyö vaihtui palkkatyöksi 1990, kun Lindholmista tuli Salon mielenterveysseuran ensimmäinen toiminnanjohtaja. Siltä paikalta hän on nyt jäämässä eläkkeelle.

– Nuori opiskelija Turussa vannoi, että ei muuta Saloon, eikä rupea mielenterveystyöhön, nauraa Eevaliisa Lindholm.

Toisin kävi, kun mielenterveysseuran koulutukset alkoivat viedä sosiaalipolitiikkaan perehtynyttä valtiotieteen maisteria.

– Kriisikeskuksen alkuvaiheisiin liittyi se, että osallistuin ensimmäiseen Suomessa järjestettyyn verkostoterapiakolutukseen. Se kolahti todella. Asiakkaan verkostoon mukaan ottaminen ja voimavarojen tutkiminen viehätti.

Ensimmäisinä johtajavuosinaan Lindholm kouluttautui esimiestyön tueksi työnohjaajaksi. 2000-luvun alussa hän hankki voimavara- ja ratkaisusuuntautuneen perheterapian erityistason koulutuksen ja tällä vuosikymmenellä vielä vaativan erityistason koulutuksen.

– Jotta lyhytkestoisella kriisiavulla pystytään auttamaan ihmisiä, tarvitaan vankka koulutus. Olen pitänyt huolta siitä, että työnantaja kouluttaa paitsi minua myös muita työntekijöitä, sanoo Lindholm.

Mielenterveysseuran kriisikeskusta on kehitetty projekteilla, joista ensimmäinen oli Etapiksi nimetyn keskuksen perustaminen. Kaikkiaan erilaisia projekteja on ollut melkein 30. Puolessa niistä valtakunnallinen sisältö on sovitettu Saloon. Puolet projekteista on ollut paikallisia, sellaisia kuin esimerkiksi velkaneuvonta kriisityönä ja nuorten tukiasuntojen rakentaminen.

– Kun 1990-luvun lama alkoi, meille alkoi tulla ylivelkaantuneita asiakkaita. Huomasimme nopeasti, että kriisityön avun lisäksi tarvitaan jotain konkreettista. Lähdimme Suomen mielenterveysseuran toiminnanjohtajan Pirkko Lahden kanssa oikeusministeri Hannele Pokan (kesk.) puheille. Pääseura ja kriisikeskukset saivat rahaa velkaneuvonnan kehittämiseen.

– Neuvonta oli vaikeaa, koska pankit eivät tulleet velallisia vastaan. Painostimme koko ajan lainsäätäjiä, ja painostuksesta syntyi velkajärjestelylaki.

Nykyään velkaneuvonta on vakiintunutta toimintaa, ja velkaneuvojat ovat oikeusministeriön palveluksessa.

Salon mielenterveysseuralla on ollut tukiasuntoja alusta asti. 1990-luvun lopulta alkaen A-klinikka ja mielenterveysseura hankkivat yhdessä yli 40 tukiasuntoa päihdeongelmaisille ja mielenterveysongelmista kärsiville nuorille.

Nuorten mielenterveyskuntoutujien auttamiseen liittyi myös Klubitalon perustaminen vuonna 2008. Nykyään toimintaa pyörittää talon oma yhdistys.

Mielenterveysseura rakensi myös 36 omaa tukiasuntoa Enolaan ja Anjalaan. Kun hankintalaki muuttui, kunnat eivät enää ostaneet paikkoja yhdistykseltä. Nykyään rakennukset ovat kaupungilla vuokralla. Asunnot ovat edelleen alkuperäisessä käytössä.

Eevaliisa Lindholm oli aikoinaan pitkään mukana myös kunnallisessa päätöksenteossa. 20 vuotta jatkunut poliittinen ura SDP:n riveissä jäi vuonna 2004, kun hän ei enää asettunut ehdolle kuntavaaleissa.

– Kolme kautta kaupunginhallituksessa olivat mielenkiintoista aikaa. Verkostoista ja hyvistä yhteistyökuvioista oli hyötyä myös työssä.

Mielenterveysseuran toiminta on edellyttänyt jatkuvaa kanssakäymistä kuntapäättäjien kanssa sekä toiminnan että rahoituksen takia.

– Kuntayhteistyö on ollut mukavaa ja helppoa.

Lindholm on jo viime vuodet viettänyt vapaat viikonloput Ypäjällä lapsuudenkodissaan, joka on perheen vapaa-ajanasunto.

– Rauhallinen elämä maalla kirjoja lukien ja vähän liikkuen, sitä minä tavoittelen. Tiedossa on varmasti myös lapsenlapsen ja kahden koiran hoitoa.

– Olen ollut kauhean työsidonnainen ihminen, ja ajattelin katsoa, millaista on tavallinen elämä.

Salon mielenterveysseuran uudeksi toiminnanjohtajaksi on valittu psykologian maisteri Anu Hossi .Anu Hossi on aiemmin työskennellyt muun muassa projekti- ja kriisityöntekijänä Salon kriisikeskuksessa sekä terveyskeskuspsykologina Turun ja Salon kaupungeilla.

Salon mielenterveyesseuran puheenjohtaksi on valittu perheterapeutti Tuula Stenström .