Kiikalan Kaimojanmäen metsä on nyt suojeltu

0
Kaimojanmäen lehtometsästä löytyy myös erittäin iäkkäitä ja kookkaita haapoja. Arkistokuva.

Kiikalan Yltäkylässä sijaitseva Kaimojanmäen metsä on suojeltu. Paikoin yli sata vuotta luonnontilassa ollut lehtometsä pääsi mukaan Metso-ohjelmaan.

Osa alueen asukkaista yllättyi viime kesänä, kun vanhassa metsässä oli tehty hakkuita valmistelevia raivaustöitä. Kyseinen metsäalue oli vaihtanut omistajaa vuodenvaihteessa, kun MTK:n Säätiö osti kaikkiaan 120 hehtaarin metsätilan kuolinpesältä. Säätiön tarkoituksena oli hakata metsä. SSS kertoi asiasta 29. kesäkuuta.

Osa metsän kohtalosta huolestuneista alueen asukkaista kustansi luontoselvityksen, jolla selvitettiin metsän edellytyksiä päästä Metso-ohjelmaan. Selvityksestä kävi ilmi, että alue täyttää monilta osin Metso-ohjelman valintaperusteet.

Alueelta löytyi muun muassa valtakunnallisesti erittäin uhanalaista kantopaanusammalta, jolle lahopuut ovat elinehto.

Tieto metsän suojelutarpeesta tuli kesällä täytenä yllätyksenä MTK:n säätiölle. Säätiö oli selvittänyt ennen kaupantekoa, ettei mitään hakkuita estävää ollut vireillä. Metsästä oli jo tehty hakkuusopimus.

MTK:n Säätiö selvitti itse metsän suojeluedellytykset ja päätyi hakemaan sitä Metso-ohjelmaan. Säätiö sai metsän suojelemisesta rahallisen korvauksen.

– Myönteinen päätös metsän suojelusta on tehty. Suojeluun meni reilun kuuden hehtaarin kokoinen alue, MTK:n Säätiön asiamies Timo Rytkönen vahvistaa.

Varsinais-Suomen ely-keskuksen päätöksessä todetaan, että alueen suojelu on tarpeen luonnon monimutoisuuden ja kauneuden säilyttämiseksi .

Suojelusta alueesta reilut kolme hehtaaria on lehtoa ja reilut kolme hehtaaria runsaslahopuista kangasmetsää. Suojeltu alue on nimeltään Aliröstin luonnonsuojelualue.

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2014–2025 eli Metso yhdistää metsien suojelun ja talouskäytön. Ohjelman tavoitteena on pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja metsälajien taantuminen.

Metso-ohjelmassa suojelu perustuu maanomistajien vapaaehtoisuuteen. Maanomistaja saa neuvoja monimuotoisuuden arviointiin Suomen metsäkeskuksesta, paikallisesta ely-keskuksesta tai metsäneuvonnan ammattilaisilta.

Alueelliset metsä- ja ympäristöviranomaiset tekevät päätöksen kohteen soveltuvuudesta ohjelmaan.