Kolme taloyhtiötä yhdisti jätehuoltonsa ja säästää kuluissa

0
Isännöitsijät Martti Halme (vas.) ja Erkki Kaskela sekä asunto-osakeyhtiöiden hallitusten puheenjohtajat Lassi Suvila ja Pekka Mäkelä esittelevät tyytyväisenä kolmen kerrostalon yhteistä jätekatosta, johon mahtuu kahdeksan astiaa. Kuvat: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Kierrätys on kasvattanut jäteastioiden määrän taloyhtiöiden jätekatoksissa melkoiseksi. Paperin, kartongin, metallin, lasin, biojätteen ja palokelpoisen jätteen lisäksi useimmissa taloyhtiöissä on astia myös pakkausmuoville. Tulevaisuudessa seuraava astia tarvitaan todennäköisesti kierrätystekstiileille.

Kun jätekatoksessa on jo purkki purkin vieressä, taloyhtiössä ollaan huolissaan jätteille varatun tilan riittävyydestä. Ahtaalle tontille ei tunnu mahtuvan enää yhtään uutta astiaa varsinkaan, kun huomioon on otettava myös palo- ja pelastusmääräykset.

Isännöitsijä Erkki Kaskela Salo Isännöinti Oy:stä sanoo, että jätehuolto on keskustelujen kestoaihe kaikissa taloyhtiöissä.

– Monet taloyhtiöt haluavat kierrättää enemmän kuin jätehuoltomääräykset vaativat. Tiettyyn rajaan asti asioita voidaan ratkaista jakamalla kokonaiskapasiteettia. Esimerkiksi 600-litraisen jäteastian tilalle voidaan hankkia kaksi 300 litran astiaa.

Salon keskustassa sijaitsevat kolme taloyhtiötä ovat ratkaisseet jätehuoltonsa yhdistämällä sen.

Asunto-osakeyhtiöt Salon Inkerinkuja 3–4 ja Rumpali hankkivat yhteisen katoksen jo vuonna 2006. Kimppaan liittyi kahdeksan vuotta myöhemmin asunto-osakeyhtiö Siltavouti.

Jätekatos sijaitsee Rumpalin tontilla niin, että kaikista kolmesta kerrostalosta on sujuva reitti viedä roskansa. Samalla päästiin eroon ahtaasti ja hankalasti sijoitetuista jäteastioista pihalla ja autokatoksessa.

Vajaan 13 neliön katoksessa on 8 keräysastiaa. Katos palvelee kolmen kerrostalon noin 70:ää asukasta. Kulut jaetaan asunto-osakeyhtiöiden huoneistojen mukaisessa suhteessa.

– Hyvin toimii. Astioita tyhjennetään useammin, mutta saadaan silti säästöä, Rumpalin isännöitsijä Martti Halme kertoo.

Suurin säästö tulee siitä, että kierrätyksen myötä polttokelpoisen eli entisen sekajätteen määrä on vähentynyt ratkaisevasti. Neljästä 600 litran astiasta kahdesta on luovuttu ja niiden tilalle ovat tulleet 600 litran astiat pakkausmuoville sekä kartongille ja pahville.

Säästöä syntyy, kun kierrätysmateriaaleista ei makseta jätteenkäsittelymaksua.

Halme on laskenut, että polttokelpoiseen jätteeseen verrattuna muovinkeräysastian tyhjennys maksaa 38 prosenttia vähemmän ja kartonki/pahviastian tyhjennys 60 prosenttia vähemmän.

Astioiden tyhjennysväli on rukattu tarkoituksenmukaiseksi. Polttokelpoisen jätteen astiat tyhjennetään kaksi kertaa viikossa. Kartonki, pakkausmuovi ja biojäte tyhjennetään kerran viikossa, kierrätyspaperi joka toinen viikko, metalli kuuden viikon välein ja lasi kahden kuukauden välein.

– Kierrätys on jatkuvaa taistelua kohoavia jätekustannuksia vastaan, Inkerinkuja 3–4:n ja Siltavoudin isännöitsijänä toimiva Erkki Kaskela summaa.

Yhteiskatos ei ole ihan yleinen ratkaisu, mutta ei harvinainenkaan. Useimmiten samaan katokseen päätyy kaksi naapurusta.

Siltavoudin asunto-osakeyhtiön hallituksen puheenjohtaja Lassi Suvila sanoo, että yhteinen katos innosti heti.

– Alue on mukava ja toi meille etuja. Oma katoksemme jäi pikkaiseksi, Suvila toteaa ja viittaa vaatimattomaan katokseen kerrostalon päädyssä. Sen sijoittelu ei myöskään ole nykyisten paloturvallisuusmääräysten mukainen.

Jarkko Suominen Inkerinkuja 3–4:stä on niin ikään tyytyväinen.

– Katos on pihapiirin kaunistus ja sinne on helppo tulla.

Jäteasioista on helppo riidellä, mutta sitä ei tässä pihassa tehdä.

– Mehän ollaan sopuisaa porukkaa, Rumpalin hallituksen puheenjohtaja Pekka Mäkelä .

Kierrättäminen on hänelle luontevaa. Kotikeittiössä on neljä roskista ja lisäksi omansa keräyspaperille.

Jätekatos on siisti, eikä siellä tuoksahda. Asukkaat eivät myöskään jätä nyssäköitä astioiden viereen. Silti toivomisen varaa on aina.

– Jos vielä paremmin lajiteltaisiin, päästäisiin toisesta sekajätepöntöstä eroon, Martti Halme toteaa.

Huoneistojen määrä vaikuttaa



Erilliskerättävät jätelajit



Polttokelpoisen jätteen ja keräyspaperin lisäksi eri jätelajeille on järjestettävä keräysastia:

Metalli, kun huoneistoja on 4 tai enemmän.

Biojäte, huoneistoja 10 tai enemmän.

Lasipakkaukset, huoneistoja 10 tai enemmän.

Muovipakkaukset, huoneistoja 20 tai enemmän.

Kartonkipakkaukset, huoneistoja 20 tai enemmän.

Biojätteen, metallin ja pakkausten erilliskeräys järjestetään vain taajamissa.

Biojätteen erilliskeräys ei koske kiinteistöjä, joilla biojätteen kompostointi.

Lähde: Lounais-Suomen Jätehuolto Oy

Jäteastioilla on turvaväli



Riittävän kauas rakennuksesta



Neljän metrin turvaetäisyys: Yksittäiset 240–600 l jäteastiat, metalliset jäteastiat.

Kuuden metrin turvaetäisyys: Useamman jäteastian rivistöt, pahvirullakot.

Kahdeksan metrin turvaetäisyys: Palavasta materiaalista tehdyt palo-osastoimattomat jätekatokset, palavaa materiaalia sisältävät avolavat.

Etäisyydet mitataan kohtisuoraan rakennuksen räystäslinjasta.

Lähde: Pelastusalan keskusjärjestö Spek

Jätekatoksen sijoittamisessa paloturvallisuus huomioon



Jätekatoksen ja -astioiden sijoittamisessa tontille on otettava huomioon Pelastusalan keskusjärjestön (Spek) paloturvallisuusmääräykset. Katoksen paikka tontilla otetaan huomioon jo rakennusta suunniteltaessa.

– Jäteastioiden sijoittelu huomioidaan lähinnä tuhopolttojen kannalta. Roskat eivät syty itsekseen, paitsi ehkä pellavaöljyrätit, riskienhallinnan johtava palotarkastaja Aki Toivanen Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta sanoo.

Hän suosittelee tutustumaan Spekin julkaisemaan oppaaseen, jossa on selkeät tiedot ja havainnepiirrokset katosten ja astioiden sijoittelusta.

– Jätekatoksen on oltava kahdeksan metriä rakennuksesta. Jos katoksessa on palo-osastointi, se voi sijaita myös lähempänä, Toivanen sanoo.

Lisäksi on erillismääräyksiä helposti syttyvien materiaalien säilyttämisestä. Esimerkiksi kuorma-lavoja, polttopuita tai kierrätyspaperia ei saa säilyttää seinän vieressä.

Suunnittelussa otetaan huomioon myös pelastusajoneuvojen pääsy tontille.

– Rakennusluvassa huomioidaan pelastustie ja kiinteistölle merkataan puomitikasauton tila ja kantavuus. Pihasuunnittelussa huomioidaan, että pelastustietä ei tukita rakennelmilla, Toivanen toteaa.