Kotoseudun Joulun tulevaisuus epävarma

0
Viimeinen Halikko/Rikala Lions Clubin julkaisema joululehti ilmestyi tänä vuonna. Jari. J. Laiho sanoo, että alustavasti on puhuttu, että joku muu taho jatkaisi lehden julkaisua. Kuva: SSS/Marko Mattila

Halikkolaisten oma joululehti, Kotoseudun Joulu on vaakalaudalla. Sen 60. painos ilmestyi juuri joulukuun alkupuolella ja uhkaa jäädä viimeiseksi, sillä lehteä julkaiseva Rikalan leijonaklubi aikoo lopettaa toimintansa.

– Periaatepäätös on jo tehty, minkä jälkeen tarvitaan kahden kokouksen määräenemmistöpäätökset, selittää prosessia lehden toimituskuntaan kuuluva leijonien Jari J. Laiho .

Halikko/Rikala Lions Club on 61-vuotias eli yhdistys alkoi julkaista joululehteä perustamistaan seuraavana vuotena.

Laiho on ollut joululehden päätoimittajana kuusi vuotta. Lehden kokoaminen on iso urakka, sillä kaikki tehdään talkootyönä.

– Teen melkein yksin sen työn, Laiho toteaa.

Viimeiseen numeroon Pentti Laakkio on kirjoittanut Kotoseudun Joulun kuudesta vuosikymmenestä. Hän kertoo lehden syntyneen Osmo Hinkan aloitteesta. Hinkka oli aktiivisin sisällön tuottaja 34 vuoden aikana, kun hän oli klubin jäsenenä.

Viimeiseen joululehteen on myös koottu luettelo kirjoituksista 59 edellisestä lehdestä. Kaikki nämä kirjoitukset löytyvät edelleen tallennettuina Rikala seuran arkistosta.

Jokainen vuosikerta on arkistoitu Rikala-seuran kotiseutuarkistoon, jonne lehdet on nidottu kymmenen lehden kirjoiksi. Viimeisimmän numeron jälkeen nidottuja kirjoja tulee lehdistä kuusi.

Lehtiä on Laihon mukaan käyty selaamassa, kun joku esimerkiksi muistaa jossakin lehdessä olleen artikkelin.

Koko joululehden tuotto on kautta vuosikymmenten käytetty hyväntekeväisyyteen.

– Pääosin nuorisotyöhön, Laiho sanoo.

Hän sanoo, että rahaa on käytetty harrastetoimintaan, esimerkiksi leirimaksuihin ja matkakuluihin. Leijonat on tukenut myös leijonien nuorisovaihtoon meneviä nuoria.

Hän arvioi, että kuudenkymmenen vuoden aikana hyväntekeväisyysrahaa tulee kootuksi euroiksi muutettuna yhteensä noin 120 000 euroa.

– Tämä on ollut päävarainkeruumuoto vuodesta toiseen, Laiho kuvailee joululehden merkitystä.

Mainoskuluilla on käytännössä katettu painatuskulut, ja itse lehteä on myyty viiden euron kappalehintaan. Yleensä lehteä on painettu vuosittain 600 kappaletta.

Lehteä ostavat Laihon kokemusten mukaan perinteistä kiinnostuneet ja sellaiset, jotka haluavat kannattaa toimintaa.

– Minulta lehteä on ostettu ja lähetetty joulukorttina muualla asuville, hän lisää.

Jotkut ovat myös keränneet itselleen lehden vuosikertoja.

Nyt lehti näyttää kuitenkin loppuvan ainakin Rikalan leijonaklubin julkaisemana, sillä vajaan 30 jäsenen yhdistys lopettanee toimintansa ensi vuoden puolella.

Laiho paljastaa, että alustavasti on ollut puhetta, että joku muu taho jatkaisi julkaisua. On ehdotettu, että Rikala-seura ottaisi lehden julkaisun itselleen.

Tuolloinkin vetovastuu jäisi Laiholle, sillä hän on seuran puheenjohtaja.

Joululehti tärkeä varojen hankinnalle

Perniössä joululehteä jo 32. kertaa julkaiseva LC Perniölle Perniön Seudun Joulu -lehden julkaisu on ollut myös tärkeä varainkeruumuoto ja sitä se on edelleen.

– Se on yksi tärkeimmistä keräysmuodoista, Antero Peijonen leijonista selittää.

Tuotto menee hyväntekeväisyyteen lasten, nuorten ja vanhusten hyväksi. Leijonat tapaavat kerätä varoja myös niin sanottua isompaa pottia varten, joka jaetaan viiden vuoden välein.

– Se on vuorossa taas ensi vuonna, Peijonen sanoo.

Tämän potin kartuttamisessa joululehden osuus on iso. Käytännössä talkoilla kootun lehden tärkeä osa ovat ilmoittajat. Lehteä painetaan alle tuhat kappaletta.

Peijonen sanoo, että lehteä julkaisi ensin Perniön kunta, mutta ei joka vuosi. Ensimmäisen kerran joululehti ilmestyi vuonna 1959. Kulttuuritoimesta kysyttiin aikoinaan, haluaisivatko leijonat ottaa lehden vastuulleen, mikä sopi hyväntekeväisyyttä harjoittavalle yhdistykselle hyvin.

  • Lue lisää aiheesta
  • Joulu