Kouluesitys tyrmistyttää Salon kylissä

2
Hajalan koulu: lakkautettava 1.8.2020.

Vihaisia. Raivostuneita. Yllättyneitä. Erittäin pettyneitä.

Näin kuvaillaan koulujen lakkautusesitysten aiheuttamia reaktioita Salon kylissä. Soittokierros vanhojen kuntakeskusten kyliin, joista ollaan lakkauttamassa koulu, päiväkoti tai molemmat, kertoo epäuskosta ja luottamuksen murenemisesta.

Kylissä ollaan jo järjestäytymässä vastaiskuun koulujen säilymiseksi.

– Olemme erittäin vihaisia! Ja yllättyneitä aivan liian kireästä aikataulusta. Tämä sysää luottamuksen virkamiehiin miinuksen puolelle, eikä se ole ollut edellisten lakkautusyritystenkään jälkeen tyystin ongelmatonta, Hajalan kyläyhdistyksen puheenjohtaja Pasi Lehti sanoo.

Esityksessä Hajalan koulu ja päiväkoti lakkautettaisiin jo ensi elokuussa.

Hajalan kyläyhdistys lanseerasi vain muutamia viikkoja sitten uudet kotisivunsa, joilla lähdettiin Lehden mukaan hakemaan kylään lisää asukkaita sekä puhtia.

– Koko homma valuu nyt hukkaan, jos päiväkoti ja koulu katoavat.

Hajalassa on Lehden mukaan vireillä kaikenlaista, kaavoista kaksoisraiteen mahdollisuuksiin. Lehti sanoo, että nyt kyläyhdistys kanavoi vihaisuuden positiiviseksi energiaksi.

– Emme ole lamaantuneita emmekä epätoivoisia. Ensi viikolla kokoonnutaan ja mietitään, miten etenemme.

Lehti kertoo myös, että kylässä kummastellaan, miksi juuri alle 48 oppilaan koulut ollaan lakkauttamassa.

– Hajalan koulussa on 47 oppilasta. Monet pohtivat, onko tässä tarkoitushakuisuutta, Lehti sanoo.

Kaikissa kylissä ihmetellään, onko Salon kaupunginvaltuuston vasta siunaama strategialinjaus siitä, että jokaisessa vanhassa kuntakeskuksessa säilyy koulu ja päiväkoti, pelkkää sanahelinää, jolla ei ole mitään käytännön merkitystä.

– Päällimmäinen tunne ei ole vihaisuus, enemmänkin totaalinen pettymys. Kaksi vuotta on tehty asukaskuulemisia eikä niillä ole mitään vaikutusta. Salo it-keskittymänä, luovana kaupunkina, päivä päivältä parempana… Pelkkää sanahelinää tämän esityksen osalta, toteaa Teijon alueen kyläyhdistyksen puheenjohtaja Marja-Sisko Ranta.

 

Teijon koulu: lakkautettava 1.8.2020.

Teijolta katoaisi esityksen mukaan koulu ensi syksynä ja päiväkoti vuotta myöhemmin.

– Kylällä ollaan äärimmäisen hämmästyneitä. Teijon alueella on selkeästi suuria kasvun edellytyksiä. Ne katoavat, jos lapsiperheiltä viedään palvelut. Eivät he enää tänne muuta, Ranta tiivistää.

Rannan mukaan huoli on myös yritysten toimintaedellytyksistä: miten ne saavat jatkossa palkattua nuoria ammattilaisia?

Ranta kertoo, että Teijolla on käyty koulutaistoa vähintäänkin 25 vuotta. Koska varmuutta koulusta ei ole ollut, ei yhdistyksessä ole käynnistetty asukashankintakampanjaakaan.

– Ei me tätä purematta niellä, meillä on suunnitelmia, Ranta sanoo.

– Aika kovaa kyytiä ollaan antamassa Kiikalan lapsille, sanoo Kiikalan Komisuon koulun vanhempainyhdistyksen Aija Eskolin.

– Viidesluokkalainen tytär on jo sitä itkenyt, alkaako kuudes luokka jossain ihan muualla. Keskustaajaman lapsille annetaan arvostus lapsina, syrjäkylien lapsille ei tarjota kohta mitään. Heistä tuntuu, ettei heitä arvosteta, Eskolin sanoo.

 

Komisuon koulu: lakkautettava 1.8.2020.

Eskolin miettii myös, mitä tapahtuu Kiikalan päiväkodin tiloissa toimivalle Kiikalan nuorisotila Nuggalle – katoaako sekin päiväkodin myötä? Entä pelastustoimi? Kiikalassa toimii VPK, jolla on myös ensivastetoimintaa. Joudutaanko kohta pelastajia odottamaan Salosta asti?

– Kiikalassa tuotetaan ruokaa, on sokerijuurikasta, lampaita, peltoja… Maatilat tarvitsevat jatkajansa, mistä niitä tulee, jos palvelut loppuvat?

Eskolinin mukaan kiikalalaisia raivostuttaa, että entinen plus-tuloinen Kiikala on kustantanut Salon kaupungin menoja vuosia, mutta nyt takaisin ei näytä tulevan mitään.

Eskolinia kummeksuttaa sekin, että koulun pihan ja urheilukentän suhteen on jo tehty kunnostussuunnitelmia.

– On takaperoista, että näitä suunnitellaan ja toteutetaan jotain aivan muuta.

Lakkautuksia ei aiota niellä Kiikalassakaan.

– Kokoonnumme ja pohdimme laajalla rintamalla, mitä kiikalalaisten pitää asialle tehdä, Eskolin sanoo.

Perttelin Hiiden ja Perniön Saurun koulut ovat myös lakkautuslistalla.

– Tietenkin esitys järkyttää. Hiidessä asuu paljon lapsiperheitä, ja koulu on hyvä ja rakennuksena terve, sanoo Hiiden koulun vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Piritta Tuominen.

 

Hiiden koulu: lakkautettava 1.8.2020.

Tuominen pohtii, kuinka todellisia lasketut säästöt ovat, ja kostautuvatko säästöt lopulta lapsille ja vanhemmille pitkinä päivinä ja koulukuljetuksina.

– Kyllä Salon vetovoimaisuus katoaa lapsiperheiden palveluiden alasajon myötä. On ikävää, että näin tapahtuu.

Hiidessä aiotaan kokoontua ja pohtia, miten asiassa edetään, tuleen ei aiota jäädä makaamaan.

– Ei tämä voi näin mennä, Tuominen sanoo.

Myös Perniön Saurun koulua oltiin lakkauttamassa muutamia vuosia sitten. Uusi isku on silti pettymys myös Perniön Asemanseudun kyläyhdistyksessä.

– Tämä järkyttää, vaikka asiaa osattiin odottaa kirkonkylän koulun valmistumisen takia. On surullista, että tuijotetaan vain lapsimäärää. Saurun koulu on idyllinen ja lämminhenkinen kyläkoulu, jossa saa yksilöllistä opetusta. Koulu tosin tarvitsisi lisää lapsia, toteaa kyläyhdistyksen puheenjohtaja Pia Hellström.

Hellström sanoo kutsuvansa joukot kokoon päättämään jatkotoimenpiteistä.

– Pitää näyttää, että osataan mekin taistella kyläkoulun puolesta, Hellström sanoo.

 

Kyläkouluja lakkautusuhan alla

Oppimisympäristöselvityksessä esitetään seitsemän päiväkodin ja viiden koulun lakkauttamasta lähivuosina.

Perusteluina esitetään lapsimäärän vähenemistä nykyisillä syntyvyysluvuilla päiväkodeissa 700 asiakaspaikalla ja kouluissa 1 200 vuoteen 2026 mennessä.

Vain yli 48 oppilaan koulut säilyisivät. Esityksillä säästettäisiin työryhmän mukaan kaupungilta rahaa 4,7 miljoonaa euroa.

Suuret leikkaukset osuvat etenkin Salon kyliin. Päiväkoti ja koulu katoaisi kokonaan Hajalasta, Teijolta ja Kiikalasta, lopetuslistalla ovat myös Perniön Saurun koulu ja Perttelin Hiiden koulu.

Saurun koulu: lakkautettava 1.8.2023.

 

AJR Solutionsin Antti Ristolainen:

Jos Teijon koulu katoaa, siirtyy yrityksen osoite Tampereelle

Antti Ristolainen asuu Teijolla ja työskentelee toisena omistajana perustamassaan AJR Solutions Oy:ssä Salon IoT-Campuksella. Ristolaisen lapset käyvät koulua ja päiväkotia Teijolla.

Ristolainen kertoo, että mikäli koulu päätetään lakkauttaa, hän muuttaa yrityksensä postiosoitteen Tampereelle, jossa yrityksen toinen toimipiste jo sijaitsee.

– Kirjat menee sitten Tampereelle, joka hyödyttää meitä Saloa enemmän jo nyt. Tämä on kannanotto: haluan viestiä päättäjille, että sillä on merkitystä, onko kylissä kouluja ja palveluita, Ristolainen sanoo.

Ristolainen huomauttaa, että Teijo ja Mathildedal ovat yhdessä Salon kirkkaimpia brändejä ja alueelle on sen vetovoiman takia muuttanut paljon perheellisiä yrittäjiä.

Ristolainen sanoo myös, että kun Teijon koulun sulkemisella haetaan 200 000 euron säästöjä, niin ARJ Solutions Oy maksoi viime ja tänä vuonna veroja yli 300 000, ensi vuonna noin 450 000 euroa.

– Siitä voi jokainen laskea lopputuloksen. Enkä ole ainoa yrittäjä, joka ajattelee samalla tavalla.

Ristolainen perusti AJR Solution Oy:n vuonna 2016. Työntekijöitä oli kaksi. Nyt yrityksessä työskentelee 22 ihmistä ja se rekrytoi lisää työntekijöitä.

Juha K.

Sanoisinko lapsellista sekoittaa yrityksen maksamat verot ja koulun lakkautus keskenään.

Yritysten maksamat yhteisöverot menevät valtiolle, joista tuloutuu kunnalle muutama prosentti. Lisäksi verotuskunta menee sen mukaan, jossa toiminta tapahtuu. Toki yritys työllistää, ja sitä kautta kunta saa verotuloja, mutta tässä nyt yritetään nimellisesti vaihtaa kotikuntaa, ja se ei kunnan tuloihin vaikuta juuri mitään.

Sen sijaan jos yrityksen omistajat maksaisivat osingon sijasta voiton palkkatulona, Salon kaupunki saisi tuloja ja paremmin pystyisi säilyttämään kyläkouluja. Nykyään suurin osa yrittäjistä maksaa palkkansa osinkotuloina, ja tällä on merkitystä kuntien talouteen.

Kuntalainen K

Tuota Juha K:n tekstiä voisi jatkaa palkkatulon osalta sen verran, että myös palkkatulon verotusta tulisi pikaisesti korjata ja tulouttaa muualla asuvien palkkatuloverosta työkuntaan esimerkiksi 50% tai minimissään peruspalkan päälle tulevat palkkatulot. Nykysysteemillä pienet kunnat ovat aina ja yhä enenevissä määrin häviäjiä jos tai kun palvelu tuotetaan bendelöijillä.