Menneet vuosikymmenet heräsivät eloon Salkkarin 100-vuotiskahvitilaisuudessa

0
Kari ja Pirjo Virtanen löysivät Salkkarin juhlanäyttelystä paljon tuttuja lehtileikkeitä, jotka veivät pariskunnan takaisin nuoruuteen muistojen muodossa.

Salolainen Vilma Karlsson, 85, esittelee ylpeänä hopeista vaasia. Hän toi tärkeän esineen näytille Salon Seudun Sanomien lukijoille tarkoitettuun 100-vuotiskahvitilaisuuteen lehden toimipaikkaan Meriniittyyn.

– Sain tämän entiseltä työnantajaltani Salon Seudun Sanomilta, kun täytin 50 vuotta, hän kertoo.

Karlsson toimi Salon Seudun Sanomien asiamiehenä 1950- ja 1960-luvuilla kaupaten lehteä ovelta ovelle.

– Kiersin polkupyörällä Perttelissä. Reitti kulki muun muassa Hiiden, Kurajoen ja Kaivolan kautta ja oli noin 15 kilometriä pitkä, Karlsson kertoo.

Myyntityö sopi tuolloin pienten lasten äidille hyvin.

– Olin tuohon aikaan todella hyvässä kunnossa, kun pyöräilin niin paljon, Karlsson muistelee.

Salkkari on Karlssonille edelleen todella tärkeä.

– Haen lehden heti, kun se tulee eli kolmelta. Ilman lehteä ei vaan voi olla, hän sanoo.

Vilma Karlsson toimi Salon Seudun Sanomien asiamiehenä kaupaten lehteä maaseudulla ovelta ovelle. Hän toi kahvitilaisuuteen näytille hopeavaasin, jonka hän sai Salon Seudun Sanomilta 50-vuotislahjaksi.

Salon Seudun Sanomien kahvitilaisuudessa pääsi tutustumaan myös lehden juhlavuoden näyttelyyn, jossa oli esillä lehtileikkeitä lehden kaikilta vuosikymmeniltä.

Salolaiset Kari ja Pirjo Virtanen löysivät paljon tuttuja lehtileikkeitä. 1970-luvun lehtileikkeiden joukosta Kari Virtasen silmään pisti tutun vaateliikkeen mainos.

– Teinitalo oli nuorten suosiossa. Ai, että! Ostin sieltä hienot leveälahkeiset, kukkakuvioiset housut, hän naurahtaa.

Pirjo Virtanen katselee puolestaan salolaisesta rock-yhtye Nimbuksesta kertovaa uutista.

– Me kävimme Nimbuksen ulkoilmakeikallakin jossain Salossa. Yhtye oli nuorten mieleen, 1970-luvulla Saloon muuttanut Pirjo Virtanen kertoo.

Virtaset lukevat Salkkarin joka päivä.

– Meille tulee perinteinen paperilehti. En jotenkin ole oppinut lukemaan lehteä diginä, Kari Virtanen kertoo.

– Ilman Salkkaria ei tule toimeen, sanoo salolainen Eeva Ahlbom.

Salolainen Eeva Ahlbom , 83, ei osaa tarkkaan sanoa, kuinka kauan hänelle on tullut Salon Seudun Sanomat.

– Lehti tuli meille kotiin, kun olin lapsi eli olen lukenut lehteä koko ikäni, Ahlbom kertoo.

Lehti kolahtaa Ahlbomin postiluukusta sisään yhden ja kolmen välillä. Innokas lukija tarttuu oitis lehteen ja selaa sen läpi. Lehden pariin hän palaa uudestaan myöhemmin päivällä.

– Näköni on alkanut ikävä kyllä reistailla kaihin takia, joten lukeminen on vaikeutunut. Onneksi se onnistuu vielä joten kuten suurennuslasin avulla, Ahlbom kertoo.

Myös Ahlbom löysi Salkkarin juhlanäyttelystä vanhoja lehtileikkeitä, jotka toivat mieleen muistoja lapsuudesta ja nuoruudesta. Salon Seudun Kunnallislehti (nykyisin Salon Seudun Sanomat) uutisoi vuonna 1939, kuinka Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen aloittaen talvisodan.

– Muistan sota-ajan hyvin. Katselimme Halikossa korkealta kalliolta, miten Venäjä pommitti Helsinkiä ja myöhemmin myös Turkua.

– Pommitus tuntui pikkutytöstä jännältä ja sitä oli kiva katsoa, vaikka myöhemmin sitä tajusi, että sodassa ei ollut mitään kivaa, Ahlbom jatkaa.