Salometsän toiminnanjohtaja: Hyvää vuotta seuraa usein huonompi vuosi

0
Kantohinnat ovat alenemassa ensi vuonna 1 -3 prosenttia. Luonnonvarakeskus ennustaa, että se heijastuu hakkuumäärien vähenemiseen.

Luonnonvarakeskus Luken ennusteen mukaan metsäsektorin tuotanto- ja hakkuumäärät ovat alenemassa. Myös teollisuuspuun hakkuumäärät, raakapuun kantohinnat ja kantorahatulot kääntyvät laskuun vuoden 2018 suhdannehuipun jälkeen.

– Tämä on tätä suhdanteiden vaihtelua. Viime vuosi oli erittäin hyvä. Yleensä erittäin hyvää vuotta seuraa huonompi, sanoo metsänhoitoyhdistys Salometsän toiminnanjohtaja Olavi Pitkänen.

Syynä laskeviin käyriin on Luken mukaan sahatavaramarkkinoilla oleva ylitarjonta tärkeimmillä vientimarkkinoilla. Tämä heijastuu sahatavaran keskimääräiseen vientihintaan. Luken ennusteen mukaan vientihinnat laskevat tänä vuonna kahdeksan prosenttia viime vuoteen verrattuna, ja hintojen lasku jatkuu vielä vuonna 2020.

Vanerin keskimääräinen vientihinta vahvistuu tänä vuonna prosentin, mutta tuotanto ja vienti supistuu. Tämä johtuu siitä, että tuotantoa on sopeutettu kiristyneessä markkinatilanteessa.

– Sahurit ovat tätä valitelleet, ettei ole kannattavaa korkeiden kantohintojen takia. Tukin sahauksessa ovat metsänomistajan kannalta suurimmat ongelmat, etenkin mäntytukin huono menekki alentaa kantohintoja, Pitkänen sanoo.

Pitkänen lisää, että kyse on kuitenkin sangen maltillisesta laskusta.

– Kun verrataan hintoja muutamien vuosien taakse, kantohinnat ovat edelleen parempia kuin kolme vuotta sitten.

Tukkipuiden keskimääräiset kantohinnat alenevat Luken ennusteen mukaan tänä vuonna 3–7 prosenttia. Sellun ja kartongin tuotanto pysyy korkealla tasolla, joten kuitupuiden kantohinnat ovat 0–2 prosentin kasvussa. Silti teollisuuspuun hakkuut vähenevät viisi prosenttia kuluvana vuonna, ensi vuonna hakkuut vähenevät edelleen kolme prosenttia.

Kantohintojen kohdalla ensi vuonna tapahtuu laskua sekä tukkipuiden että kuitupuiden kohdalla.

– Sellunkeittäjien kohdalla raaka-aineen hinta ei ole niin merkittävää kuin sahoilla. Suomessa on valtavan hyvä ja hyvää tulosta vuosi vuodelta tekevä metsäteollisuus, joka on kyennyt investoimaan ja joka aikoo yhä investoida. Se on hyvä juttu metsänomistajien kannalta, Pitkänen sanoo.

Pitkäsen mukaan hyvää tulosta takova metsäteollisuus voisi hyvinkin nostaa kuitupuun hintaa ja tehdä yhä hyvää tulosta.

– Tämä parantaisi tilannetta myös metsänomistajien kohdalla, Pitkänen sanoo.

Poikkeuksen laskeville luvuille tekee metsähake ja puupelletit, joiden käyttö lämmöntuotannossa on Luken ennusteessa kasvussa tänä ja ensi vuonna parisen prosenttia.

Päästöoikeuksien hinnat ovat nousseet viime vuoden aikana lähes kolminkertaiseksi, mikä on tukenut metsähakkeen, kuoren ja purun kilpailukykyä lämmöntuotannossa.

– Energiapuun menekki on toinen hyvä asia metsänomistajien kannalta koko Etelä-Suomessa, Pitkänen sanoo.

Pitkäsen mukaan ennustettu laskusuhdanne kantohinnoissa ei ole niin suurta, että metsänomistajien kannattaisi jäädä odottelemaan seuraavaa noususuhdannetta.

– Harvennushakkuita ei kannata siirtää, päätehakkuissa on enemmän varaa suunnitella aikatauluja oman talouden ja hintojen mukaan. Pääsääntönä yleensä kuitenkin on se, että joka vuosi kannattaa myydä. Jos jää odottelemaan huippuhintoja, yleensä aina myöhästyy, Pitkänen sanoo.

Pitkänen muistuttaa, että pitkäjänteisyys ja säännöllinen myynti tasaavat kantohintojen suhdannevaihteluita ja tuottaa parhaita keskihintoja.

Metsänhoitoyhdistys Salometsä hoitaa jäseniensä metsiä Salon ja Someron kaupunkien alueella. Sillä on 3 600 metsänomistaja-jäsentä ja sen hoiviin annetun yksityismetsien kokonaispinta-ala on 95 000 hehtaaria.

– Yleinen trendi jatkuu yhä, metsänomistajat yhä harvemmin hoitavat omia metsiään. Kun aktiivitilat maaseudulla lopettavat, loppuu usein myös metsänhoito. Toinen syy metsienhoidon ulkoistamiseen on se, ettei metsien hakkuita kannata enää hoitaa miestyönä, koneet tekevät sen niin paljon nopeammin ja tehokkaammin, Olavi Pitkänen sanoo.

Sen sijaan taimikoiden hoitotyö sopii Pitkäsen mukaan edelleen varsin hyvin yksityismetsien omistajien työksi.

Jätä kommentti