Salon päättäjillä riittää kouluesityksissä pureskeltavaa

12
Muun muassa Kiikalan Komisuon koulua ehdotetaan lakkautettavaksi. Kuva: SSS/Jan Sundman

Salon poliittisilla päättäjillä riittää pureskeltavaa tiistaina julkistetussa oppimisympäristöselvityksessä.
Selvitystä tehnyt työryhmä esittää seitsemän päiväkodin ja viiden koulun lakkauttamista lähivuosina. Lisäksi Salon keskustan kouluja alakouluista lukioihin järjesteltäisiin uudelleen.
– Esityksestä voi äkkiseltään sanoa, ettei se tule kaikkia miellyttämään. En lähde ottamaan kantaa vielä sisältöön. Paljon on vielä kysymyksiä, jotka vaativat vastauksia, Salon suurimman valtuustoryhmän SDP:n puheenjohtaja Saku Nikkanen sanoo.
Nikkasen yllätti esimerkiksi ajatus Salon lukion muutosta ja keskustan koulujärjestelyistä. Myös kyläkoulujen lakkautuslista tuli yllätyksenä.
– Strategiassa on linjaus, että kaikissa vanhoissa kuntakeskuksissa säilyy koulu, ja nyt siellä on Komisuo lakkautuslistalla, hän huomauttaa.
Nikkanen sanoo yrittävänsä saada valtuustoryhmien puheenjohtajiston koolle nopeasti. Kokouksessa ryhmyrit voisivat hakea yhteisiä linjoja.
– Voitaisiin katsoa, onko selvityksessä joitain osia, jotka eivät todennäköisesti tule etenemään valtuustossa. Silloin valmistelijat saisivat viestiä, mitä kannattaa esittää, Nikkanen perustelee.

Kokoomuksen Arttu Karhulahden mukaan oppimisympäristöselvityksen tekoprosessista on ollut erimielisyyttä. Hänen mielestään on kysyttävä, onko oikea tapa valmistella asiaa salassa ja tuoda koko paketti kerralla julkisuuteen.
– Nyt on tehty esitys opetuspuolen näkökulmasta miettimättä esimerkiksi kaupungin vetovoimaa. Poliittinen harkinta jää sitten päättäjille, kuten kuuluukin.
Karhulahden mielestä kaikille on selvää, että Salon taloustilanteessa jotain on tehtävä. Mitä, sitä on pohdittava oman ryhmän ja muiden ryhmien edustajien kanssa yhdessä. Karhulahti pitää hyvänä Nikkasen ajatusta kokouksesta, jossa ryhmien kantoja sovitellaan yhteen.
– Ymmärrän, että nyt tarvitaan poliittisten päättäjien yhteistyötä. En lähde spekuloimaan esityksen sisällöllä enempää, mutta siihen sisältyy kipeitä päätöksiä. Kuntalaiskuulemisessa kysyttiin aiheellisesti jo, onko kaupunki valinnut alueet, joita tulevaisuudessa kehitetään ja annetaan muiden olla.

Keskustan Timo Lehti ei ole ehtinyt tutustua vielä esitykseen, mutta hän aikoo käydä selvityksen tausta-aineistoineen tarkasti läpi.
– Ensivaikutelma oli yllätys. Noin rajulla esityksellä säästyvä euromäärä on aika pieni, kun ajattelee, kuinka laaja palveluverkko meillä on, Lehti toteaa.
Hän ihmettelee, miten työryhmä on ajatellut esityksen sopivan viime viikon budjettivaltuustossa vahvistettuun Salon strategiaan, jonka mukaisesti kaikissa vanhoissa kuntakeskuksissa säilyy koulu ja päiväkoti.
– Linjaus ei ole tullut strategiaan vahingossa, vaan se on sinne tieten tahtoen laitettu. Ilmeisesti tätä ei ole ajateltu lainkaan.
Lehden mukaan nyt on tärkeää, että pakettia viedään eteenpäin järkevässä järjestyksessä. Jos laaja esitys viedään valtuustoon sellaisenaan, vaarana on, että ulos tulee äänestysten jälkeen mitä tahansa.
– Ainakin oma valtuustoryhmäni kokoontuu tammikuussa käsittelemään asiaa useampaan kertaan sisäisesti ja kutsuu mukaan virkamiehiä ja työryhmän jäseniä. Lisäksi on järjestettävä puolueiden välisiä neuvotteluita.

Perussuomalaisten Antti Olkinuora korostaa, että esitys on vasta esitys, eikä se ole päätös.
– Sanon suoraan, että tämä ei ole oppimisympäristöselvitys, vaan Salon seudun kylien kuivettamis- ja näivettämissuunnitelma. Emme me voi lähteä tällaiseen. Se tie tuhoaisi totaalisesti uusien asukkaiden muuttamisen, romahduttaisi asuntojen hinnan ja hankaloittaisi maaseudun yritysten toimintaa. Esitys on myös räikeästi lasten edun vastainen. Ei tule menemään läpi, Olkinuora jyrähtää.
Olkinuora kysyy, mistä hatusta koulujen vähimmäisoppilasmäärä 48 on otettu. Hänen mielestään kylissä tulee järjestää jatkossakin peruspalvelut, joita ihmiset tarvitsevat.
– Kyse on asiakkaan edusta. Pakko on sanoa tämäkin: jos kaupunki lähtee tukemaan Tunnin junaa viidellä miljoonalla eurolla ja lopettaa toisella kädellä koulua, tässä ei ole mitään järkeä.

Vihreiden Mira Aaltonen sanoo ryhmänsä keskustelleen oppimisympäristöselvityksestä tuoreeltaan. Ryhmän mielestä päätöksenteossa tulee kauhea kiire, jos asia pitäisi hyväksyä valtuustossa jo helmikuussa.
– Aikataulu on mahdoton. Missä välissä ehditään tekemään vaikutusten arvioinnit, joihin pitäisi sitouttaa koulujen henkilöstö ja vanhemmat, kun koulujen joululoma on alkamassa?
Aaltonen muistuttaa, että Salon strategiassa on sovittu peruspalveluiden säilyttämisestä vanhoissa kuntakeskuksissa.
– Kaupungistumiselle me emme mahda ikävä kyllä mitään. Jossain aikataulussa on tehtävä jotain. Päätöksiä on tehtävä kuitenkin lapset edellä eikä raha. Esimerkiksi vähimmäisoppilasmäärä 48 on vähän korkea. 42 olisi jo inhimillisempi.
Mira Aaltonen miettii myös, onko selvitys tehty oikeilla pohjatiedoilla. Hänen mielestään varhaiskasvatuksen lopputulosta vääristää se, että konsultti on käyttänyt vuoden 2018 lukuja.
– Silloin työttömyys oli valtava ja päivähoidossa ei ollut subjektiivista päivähoito-oikeutta. Päivähoidon trendi oli laskeva. Lopputulokseen vaikuttaa paljon, jos käytetään tällaisia pohjatietoja.

Vasemmistoliiton Marja Ruokonen sanoo, ettei ole ehtinyt keskustella esityksestä lainkaan ryhmänsä kanssa. Seuraava kokous on vasta tammikuun alussa.
Omana mielipiteenään Ruokonen sanoo, että oppimisympäristöselvitys on kauhea kokonaisuus, joka sisältää monia vuosilukuja.
– Se pitäisi varmasti jakaa jotenkin osiin. Aikataulu on aika tiukka, varsinkin niiden neljän koulun osalta, jotka pitäisi lakkauttaa jo ensi syksynä. On äärettömän piukka aikataulu, jos asia yritetään Cada jo helmikuussa valtuustoon, Ruokonen sanoo.

Jaana Haapasalo (sit.) sanoo olevansa yleisellä tasolla isompien kouluyksiköiden kannalla. Hänestä aivan pienet koulut ovat haavoittuvia. Isoissa opettajia on enemmän, lapsilla on kavereita enemmän ja valittavia aineita on enemmän.
– Sinällään ihan pienten yksiköiden lakkauttaminen voi olla kannatettavaa.
Päiväkotien lakkautukseen hän suhtautuu kriittisemmin.
– Jos kylien päiväkoteja lakkautetaan, ja vanhemmat joutuvat ajamaan pitkiä matkoja, tulee ongelmia. Koulukuljetuksia on helpompi järjestää, Haapasalo sanoo.

Keijo K.

Nyt ovat todellakin vaarassa nämä ympäristökunnat, kun haetaan varoja kaupungin ajamiin kärkihankkeisiin. Täytyyhän jostain saada nipistetyksi, että voidaan jatkaa ratahankkeeseen, vesilaitos puliveivaukseen, jätteenpolttolaitokseen ja yleisemminkin LSJH.n tukemiseen.

Milloin konsultti alkaa tutkimaan kaupunginjohdon määrää?

Epi

Keijolla on nyt mennyt LSJH tunteisiin. Ehkä ihan kaikki asiat eivät liity jätteen käsittelyyn

Keijo K.

Kun tämän määrätyn tahon hankkeet toteutuvat, tulee kaupungissa esiintymään enemmässä määrin tunnekuohua. Se, onko tunne kiitollisuutta vai vihaa, jää nähtäväksi.

Jukka

Rahaa pitäisi löytyä myös terveyskeskussairaalan uusiin tiloihin. Nyt hoitajat, lääkärit ja potilaat ovat tiloissa, joiden sisäilma aiheuttaa terveysoireita yms.

Ei kouluja saa lakkauttaa, jos on hyvät tilat. Eikä pitäisi olla varaa Tunnin junaan, kun on tärkeämpääkin hoidettavaa. Miksi julkisuudessa ei ole tietoa sairaalan sisäilmaongelmista?

Kyläkoulut kunniaan

Jaana Haasalo ei taida tietäää et alakouluissa on vähemmän noita valinnaisaineita eli alakoulu on ihan sama missä sen suorittaa. Yläkouluikäisille valinnaiset voivtakin olla merkittäviä että haluttaisi tiettyyn kouluun mikä painottaa jotain tiettyjä juttua. Kyllä pienten koululaisten paikka on pienissä yksiköissä, kyllä ne ehtii olla suurissa yksiköissä yläasteella ja lukiossa. Ja ahaapasalon mukaan maaseudulla ei edes tarvii asua, kaikkien pitäis siirtyä kaupunkiin. Että on meillä hienoja päättäjiä maaseutukunnassa! Suuri osa kumminkin kaupunkilaisista asuu taajama-alueen ulkopuolella…

Juha K.

Tuo väite, että suurin osa salolaisista asuu taajama-alueen ulkopuolella, on kyllä väärä väite. Lähes 50% salolaisista asuu neljän kilometrin säteellä Salon keskustasta, muulla asemakaavoitetulla alueella 17%, eli 67% asuu taajamissa, loput on maaseutua. Lisäksi maaseudulla väestön väheneminen on suurempaa, ja asutus tiivistyy taajamiin. Salossa nykyisen kouluverkon ylläpito tulevaisuudessa nostaisi kunnallisveroa merkittävästi. Jos esityksillä säästetään 4,5 miljoonaa vuodessa, ja sitä jotkut vertaa vaikka Tunnin junan investointiin, ollaan harhauduttu väärille urille. Investointeja ja säästöjä ei yleensäkään ole mielekästä vertailla keskenään, lähtökohdat ja tarkoitus ei ole verrannollisia. No, jos näin ajateltaisiin, pitäisi aikajanatkin olla samalla viivalla, jotta saataisiin edes karkea summa. Silloin pitäisi… Lue lisää »

Maija

Salon maantieteellinen keskusta on Muurlassa. Näin ainakin joskus on sanottu.
Sinne jos piirtää 4 km säteen niin Tupurikin on syrjäkylä. Saatikka Kuusjoki.
Mitä kouluihin tulee, on varmasti halvempaa kuskata lapsia maaseudun kouluihin kuin keskustaajamaan.
Laitakaupungilta kun taksi voi ottaa paluukeikan ja kyyditä kylien autottomat/ajokortittomat lukukauden aikana viitenä päivänä viikossa shoppailemaan tai terveyskeskukseen tai harrastuksiin. Voisi olla hyväkin hajauttaa kouluverkosto laajalle.
Nykyisinhän jo päiväkotilasten toimintaan kuuluu pienimuotoinen puutarha- ym palstaviljely. Näin myös isommat lapset säilyttäisivät kosketuksen ruoan alkutuotantoon ja luontoon.

Kuntaliitos on menossa romukoppaan

Onko Salolla nykyään keskustaa mistä mitata? Kumminkin Salo on nykyään todella laaja pinta-alallisesti ja vanhaa Saloa ei enää ole, se lopetettiin siinä missä muutkin kunnat. Uuden kaupungin nimi nyt vaan sattuu olemaan Salo, mutta kaikki me olemme samalla viivalla, asumme sitten keskusta-alueella tai taajamien ulkopuolella. Kyllä ne koulukuljetukset kulkevat molempiin suuntiin, joten täytyykö ne koulut sijaita keskusta-alueellaa? Jotenkin tuntuu että vanha Salo edelleen vie , ja muut vikisee…Ja mitä tunnin junaan tulee, niin tuottaako tuo investointi ikinä mitään? Kun ei ole varmaa että rakennetaanko koko rataa ja ruleeko siihen paikallisliikennettä. On hullua laittaa suunnitteluun 5 miljoonaa, kun suunnitelmat ja linjaus… Lue lisää »

Tarkkailija A

Lehtitietojen mukaan Salossa saadaan Suomen kunnista eniten tuloja viljanviljelystä ja maatilataloudesta. Kaupungin verkkosivujen mukaan Salossa toimi vuonna 2017 noin 920 aktiivista maatilaa ja peltopinta-ala oli noin 55 tuhatta hehtaaria.

Tuskin kovin monet maanviljelijät kuitenkaan asuvat Salon keskustassa? Maanviljelijöillä on useimmiten perhe ja lapsia, mutta miten käy kun edessä on sukupolvenvaihdos. Houkuttaako muuttaa maalle, jos lapsilla on edessä 2,5 – 3 tunnin päivittäinen koulukyyti? Tai tekeekö mieli pistää pillit pussiin jo nyt? Muuttuvatko Varsinais-Suomen viljavat pellot kasvatusmetsiksi, tai pahimmassa tapauksessa pajupuskiksi? Joka tapauksessa lopettavat tilat tarkoittavat myös menetettyjä veroeuroja.

Juha K.

Tilakoot kasvavat, ovat tehneet sitä jo pitkän aikaa, ja kehitys jatkuu samaa rataa. Maanviljelijöiden määrä jatkaa laskuaan, syynä ei varmastikaan ole kyläkoulujen väheneminen Suomessa vaan muut syyt.

Maanviljelijöiden määrän vähentymisellä on kyllä vaikutuksensa kyläkoulujen vähentymiseen, kiistattomasti.

Koulumatkan pituudesta on säädökset olemassa. Koulumatka ei saa kestää yli 2,5 tuntia alle 13-vuotiaalla, joilla raja on tuo kolme tuntia.

Olli.

Onhan se 2,5 tuntia aika paljon, jos koulupäivä on klo. 9,00 – 14,00 ja matka se 2,5 tuntia, niin onhan se pienelle koululaiselle aikuisen työpäivän mittainen (7,5 t) koulupäivä, onkohan se mielekästä?

Viljamies

Johtajia sieltä kaupungintalolla täytyy välittömästi irtisanoa, siitä sitä säästöä syntyy. Ei kaupunki tarvitse näin raskasta palkollisten joukkoa perässä vedettävävänään, kun jäljellä on kohta vain muistot. Ja kaiken kaikkiaan koko kouluasian käsittely, on ollut todennäköisen tarkoitushakuisesti salaista koplaamista. Tietoa on saanut oikeen lypsää, puhelimiin, sähköposteihin, soittopyyntöihin ym. Ei ole vastattu, erittäin huonoa, ellei peräti laitonta hallintomenettelyä. Kaupungin tähänastinen menettely ja asetettu aikataulu asian käsittelylle on veronmaksajia erittäin vähän arvostavaa. Huonoa hallintomenettelyä osoittaa myös se, että työryhmä ei jättänyt läheskään yksimielistä esitystä asiasta, vaan eriäviä mielipiteitä oli paljon. Kaiken lisäksi suurin osa työryhmän jäsenistä, puheenjohtajaa myöten on ollut autuaan tietämättömiä jo päätetyistä… Lue lisää »