Tasan ei käy väestönkasvu

2
Pendelöijiä lähdössä töihin Helsinkiin Salon rautatieasemalta. Kuva: SSS-arkisto/Minna Määttänen

Faktat Salon väestönkehityksestä, sen ikäjakaumasta sekä huoltosuhteesta eivät luo ruusuista kuvaa tulevaisuudesta. Sama pätee pitkälti moniin muihin alueisiin Suomessa, Euroopassa ja myös Aasiassa.
Väestön vanheneminen ja huoltosuhde-taakan kasvaminen on osin globaali ilmiö, jolla on paikallisia vaikutuksia. Samaan aikaan väestönkasvu on maailmanlaajuinen ongelma maapallon luonnonvarojen kestävän käytön kannalta. Esimerkiksi Itä-Afrikan kasvavissa talouksissa väestön keski-ikä on reippaasti alle parinkymmenen ikävuoden, mikä johtaa hallitsemattomaan väestönkasvuun ja sekä uhkaa että ruokkii alueen taloudellista kasvua.

Kyse on paradoksista: väkeä on pallollamme yhteensä liikaa, mutta epätasaisesti jakautuneena.
Samalla, kun vaikkapa Tansanian Dar es Salaamissa liikenneruuhkat pahenevat ja kaupunkikehitys ei pysy väestönkasvun ja slummiutumisen tahdissa, rikkaissa teollisuusmaissa ollaan huolissaan työvoimapulasta ja tulevaisuuden vanhustenhuollosta: kuka tulee hoitamaan nykyiset työssäkäyvät, mistä löytyy riittävästi hoitajia, joiden palkoillekin tulisi löytää sekä rahaa että maksajia?

Salossa kaupungin väkimäärä on ollut viime vuodet laskussa. Salon asukasmäärä lähenee 50 000 asukasta. Se oli lokakuussa 51 930, liki 400 vähemmän kuin vuoden alussa. Ennusteen mukaan Salon asukasluku painuu alle 50 000 jo vuonna 2023 – ellei jotain tehdä tai tapahdu.
Samaan aikaan huoltosuhde heikkenee: vuonna 2009 yli 64-vuotiaita oli Salossa liki viidennes väestöstä, vuonna 2017 heitä oli jo yli neljännes. Vinoumaa on vauhdittanut 2010-luvun jyrkkä rakennemuutos, joka on karkottanut kaupungista etenkin työikäisten lapsiperheitä.

Ei vaadita työryhmää eikä tohtorinhattuja johtopäätöksen tekoon: Salo tarvitsee työpaikkoja ja työikäisiä asukkaita, joilla on lapsia. Luontevat rekrytointisuunnat ovat idässä ja lännessä.
Tunnin työmatka ei ole poikkeuksellinen pääkaupunkiseudulla, mutta neliöhinnoissa on huimasti eroa. Salossa ovat lisäksi lähellä kaikki: harrastukset, luonto ja yhä hyvin toimivat palvelut, joista on syytä pitää kiinni.

Urpo

Syntyvyyden aleneminen on yksi keskeisimpiä kysymyksiä Salossa ja koko Suomessa. Merkitykseen nähden ilmiötä on valitettavan vähän tutkittu. Päättäjät tuntuvat usein kuittaavat asian sillä, että lapsiperheiden asemaa pitää tukea taloudellisesti esim. verotuksen keinoin. Talous tuskin kuitenkaan on merkittävin syntyvyyden alenemisen taustalla, onhan talouden ja ostovoiman kasvu jatkunut vuosikymmenien ajan kuten syntyvyyden aleneminenkin. Erään tutkimuksen mukaan kyse on psykologisista tekijöistä, mikä vaikuttaakin uskottavalta selitykseltä. Lasten hoito koetaan työlääksi, joten siihen ei haluta sitoutua. Yhteiskunta on toisaalta muuttunut nopeasti. Perhe-elämästä kilpailevia houkutuksia on valtavasti tarjolla, ja siksi ajan ei yksinkertaisesti koeta riittävän lapsiperheen arkeen. Tähän liittyy mielestäni myös sunnuntain lehdessä ollut artikkeli kulutustottumusten… Lue lisää »

Paukkula

Suomessa Sipilän hallitus tuki yritysjohtoa, ei perheitä. Voisiko niistä yritystukimiljardeista siirtää osan lapsilisiin?