Terveyskeskuslääkärin työ oli toiveammatti

0
Salon terveyskeskuksessa työskentelevä Emmi Keränen pitää työssään etenkin sen monipuolisuudesta. Hän on ammatissa, johon alunperinkin halusi. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Salon pääterveysasemalla Turun seudulta töissä käyvä Emmi Keränen on toiveammatissaan. Hän on erikoistumassa yleislääketieteeseen ja aikoo sen jälkeen jatkaa Salossa yleislääketieteen erikoislääkärinä.

– Tänne on joka päivä ihana tulla töihin, hän sanoo aivan ensimmäiseksi.

Keränen on paitsi alalla, josta on saanut kipinän jo pienenä, myös työpaikassa, jota hän kehuu.

– Täällä työilmapiiri on hyvä, hän sanoo.

Lääkäriksi vuonna 2012 valmistunut Keränen on loppuvaiheessa erikoistumisjaksoaan. Koulutus on pitkä, sillä ensin hän on valmistunut kuuden vuoden koulutuksen jälkeen lääkäriksi, minkä jälkeen hän on suorittanut erikoistumisjaksoaan, joka sekin kestää kuusi vuotta.

Keräsen tie lääkäriksi alkoi valjeta jo kymmenvuotiaana. Tuolloin hänen isänsä oli leikkauksessa ja äiti totesi kotona, että olipa mukava lääkäri.

– Ajattelin, että itsekin voisin tällä alalla helpottaa ihmisten oloa, hän muistelee pohtineensa.

Hän naurahtaa, että pikkutytön haave kirurgin ammatista ei kylläkään säilynyt.

Keränen pitää terveyskeskustyössään Salossa juuri siitä, että potilassuhteet ovat pitkiä eivätkä aina ole yksittäisiä ihmisiä, vaan kokonaisia perheitä. Syynä on aluejärjestelmä eli niin sanottu omalääkärijärjestelmä.

Keränen antaakin alastaan ihan erilaisen kuvan, mitä julkisuudessa on viime aikoina puhuttu. Terveyskeskuksiin ei kaikkialle ole tahdottu saada lääkäreitä, mihin on haettu selityksiä muun muassa siitä, ettei työ houkuttele.

Tuore THL:n julkaisema kysely kuitenkin kertoo, että terveyskeskuslääkärin työ on monipuolista, mitä juuri pidetään lääkärin näkökulmasta vetovoimaisena. Samaa kertoo Keränen.

– Monipuolisuus on ykkösasia, hän perustelee työssä viihtymistään.

Monipuolisuus tarkoittaa, että Keränen tekee vastaanottotyön lisäksi neuvolatyötä sekä päivystää. Päivystystä on tosin kuvailtu hyvin raskaaksi.

– On se raskasta, mutta opettavaista ja mielenkiintoista, Keränen löytää plussat tästäkin.

Työnsä raskautta koskevaan keskusteluun hän toteaa, että on viikonloppupäivystyksen jälkeen myös huoannut helpotuksesta, kun on ollutkin vapaapäivä. 16-tuntisen päivystysrupeaman päälle saattaa tulla vielä normaali työpäiväkin.

Painetta työhön tuo myös tieto jonoista, joita lääkäreille on Salossakin vaihtelevasti joitakin viikkoja.

Terveyskeskuslääkäreiden päivystys, palkkaus, vaativa työ ja työn aliarvostus sekä lisänä houkuttelevampi yksityinen terveydenhuolto. Tällaisia asioita nostaa esille Salon terveyspalveluiden johtaja Kaisa Nissinen-Paatsamala , kun häneltä kysyy näkemyksiä terveyskeskusten lääkärivajeeseen.

Äskettäin uutisoitiin pääkaupunkiseudun terveyskeskusten lääkärivajeesta, johon yksi syy löytyi yksityisestä puolesta. Sama ilmiö näkyy Nissinen-Paatsamalan mukaan myös Salossa.

– Yksityisellä puolella vaikeasti sairaat yleensä puuttuvat ja työaikaa voi hallita, hän selittää.

Yksityiseltä puolelta potilaat siirtyvät myös helposti yleiselle puolelle joko erikoissairaanhoitoon tai terveyskeskukseen, jos tiedossa on paljon tutkimuksia.

Salossa lääkärivaje vaihtelee hyvin paljon eri terveysasemilla. Esimerkiksi syksyllä vaje lähenteli Salon pääterveysasemalla (itäinen terveysasema) jopa neljän lääkärin työpanosta, mutta loppuvuodesta vaje oli enää noin yhden lääkärin verran. Alkuvuodesta vaje taas nousee kahden tienoille.

Läntisen terveysaseman puolella lääkärivaje on seilannut vähän eri tavalla. Tilanne elää jopa viikoittain.

Salon itäisen avoterveydenhuollon vt. ylilääkäri Marita Reivonen sanoo, että Salon terveyskeskuslääkärivirat on suhteellisen hyvin täytetty, mutta vajetta syntyy esimerkiksi silloin, kun erikoistuvat lääkärit suorittavat erikoistumisjaksoaan muualla. Myös perhevapaista tahtoo syntyä vajetta.

Täyttämättä olevista viroista yksi on Perniössä, jonne ei ole tahdottu saada sijaisiakaan.

Toisaalta esimerkiksi Kiskossa ja Kiikalassa olevat yhden lääkärin virat ovat olleet pitkään täytettyinä.

Lääkärivajeesta on puhuttu kauan, mutta ratkaisua monisyiseen ongelmaan ei ole löytynyt.

– Yksi syy on päivystys, Nissinen-Paatsamala aloittaa syiden perkaamisen.

Hän selittää, että päivystykseen voi tulla ihan minkälaisia potilaita tahansa. Tosin Salossa päivystystä helpottaa se, että samaan aikaan päivystää myös erikoissairaanhoito.

Nissinen-Paatsamala myös sanoo, että Salon päivystyksen on todettu toimivan hyvin.

– Toinen asia on palkkaus, hän jatkaa syiden perkaamista.

Terveyskeskuslääkärin työ on myös hyvin vaativaa.

– Erikoistuminenkin on paljon pidempi yleislääketieteeseen kuin esimerkiksi kirurgiksi, Nissinen-Paatsamala sanoo.

Alaa ei kuitenkaan hänen mukaansa arvosteta.

– Aikoinaan kunnanlääkärin virka oli arvostettu, mutta kun tuli terveyskeskus, arvostus laski, hän sanoo.

Toisaalta terveyskeskuksessa työskentelee yleislääketieteeseen erikoistuneiden terveyskeskuslääkäreiden lisäksi muitakin erikoislääkäreitä.

– Salon terveyskeskuksessa on muun muassa geriatriaan, fysiatriaan ja psykiatriaan erikoistuneita lääkäreitä, Nissinen-Paatsamala luettelee.