Vääjäämätön muutos – Suomen Vuoden urheilija -listaus täyttyy joukkuelajien edustajista

0
Teemu Pukki on onnistunut maalinteossa neljää Englannin Valioliigan tämän hetken kärkijoukkuetta vastaan. (kuva: Lehtikuva/AFP/Lindsey Parnaby)

Vääjäämätön muutos alkaa vähitellen näkyä myös Suomen Vuoden urheilija -listauksissa. Salkkarin kahdeksan kärkeen mahtuu kuusi joukkue- ja kaksi yksilölajien edustajaa. Suuntaus on looginen 2000-luvun kehityksessä, jossa valtaosa lapsista ja nuorista aloittaa liikuntaharrastuksensa joukkuelajeissa.

Trendinomaista vuodessa 2019 oli se, että suomalaiset miesjääkiekkoilijat ovat poikkeuksellisen laajasti maailmanlaajuisessa tähtikategoriassa. Samaiseen statukseen nousi Teemu Pukki – Vuoden urheilija, totta kai.

Seuraavassa listan kymppikärki.

1) Teemu Pukki, jalkapallo

Tehdyt maalit eivät ole hyökkääjällekään ainoa mittari, mutta muutamat luvut kertovat olennaisen kalenterivuodesta 2019.

Pukki on pelannut seurajoukkue Norwichissa 40 ottelua ja tehnyt 23 maalia. Mittari on siinäkin mielessä hyvä, että Norwich oli tammikuusta toukokuuhun sarjansa paras joukkue, elokuusta joulukuuhun sarjansa huonoin joukkue.

EM-karsinnoissa saldoksi tuli ”täyskymppi”, kymmenen maalia kymmenessä ottelussa. Jo pelkästään Norwichin rantautuminen monellakin tavalla Suomeen on melko merkittävä asia Vuoden urheilijaakin mietittäessä.

2) Aleksander Barkov, jääkiekko

Viime kauden alusta lähtien 118 ottelussa kerätyt 136 tehopistettä näyttävät osan Barkovin suuruudesta jääkiekkoilijana. Ne eivät vielä kerro sitä, että mies lukeutuu aivan maailman huippuluokkaan myös puolustavana hyökkääjänä ja on joukkueensa Floridan kapteeni.

Barkov riistää kiekon vastustajalta usein ja tekee sen erittäin vähillä jäähyminuuteilla. Osin tästä syystä hänet palkittiin NHL:n viime kauden Herrasmiespelaajana.

Aleksander Barkovilla on rinnassaan C-kirjain. (kuva: Lehtikuva/AFP/Joel Auerbach)

3) Lukas Hradecky, jalkapallo

Syyskauden torjuntaprosentti on Saksan bundesliigajoukkueiden selkeistä ykkösmaalivahdeista neljänneksi paras. Kicker-lehden arvosanoissa sijoitus on ykkösmaalivahtien ykkönen ja kaikista liigan pelaajista kuudes. Lehti valitsi Hradeckyn myös syyskauden parhaaksi maalivahdiksi.

Eikä maalivahtipelaamisen onnistumista tarvitse jännittää Suomen maajoukkueen otteluissakaan.

Lukas Hradecky on tehnyt monet maalintekoyritykset tyhjiksi. (kuva: Lehtikuva/AFP/Marius Becker)

4) Lauri Markkanen, koripallo

”Kyllä tämä on turhauttavaa”, totesi Ylen otsikko varhain joulukuun 14. päivän aamuna. Chicago oli tehnyt kotikentällään Charlottea vastaan vain 73 pistettä. Markkanen jäi surkealla pelitilanneheittojen prosentilla kymmeneen pisteeseen.

”Lauri Markkanen oli kentän tehokkain pelaaja”, totesi Ylen otsikko varhain joulukuun 19. päivän aamuna. Markkanen teki erinomaisella pelitilanneheittojen prosentilla 31 pistettä.

Kokonaisuutena Markkasen heittoprosentit ovat laskeneet viime kaudesta. Runkosarja on kuitenkin alle puolivälissä, ja syväanalyysien aika on siksi vasta paljon myöhemmin.

Lauri Markkasen kolmas NBA-kausi on ollut vaihteleva. (kuva: Lehtikuva/AFP/Jonathan Daniel)

5) Valtteri Bottas, formula 1

Jo monta kautta kestänyt syndrooma: miten arvottaa hyvän loppusijoituksen MM-kausi, jolloin tallikaveri on selkeästi parempi?

Tällä kaudella Lewis Hamilton oli MM-sarjassa 67 pistettä Bottaksen edellä, ja aika-ajovertailu meni britille 14–7. Toisaalta jo kolmen kauden – ensi vuoden jälkeen neljän kauden – ajaminen supertallissa on saavutus sinänsä.

Valtteri Bottaksen kausi alkoi Australiassa loistavasti, mutta jatko ei mennyt täysin toiveiden mukaan. (kuva: Lehtikuva/AFP/William West)

6) Iivo Niskanen, maastohiihto

Vuosi antoi viitteitä siitä, että Niskanen nousee vähitellen vapaalla tyylilläkin maailman huipun tuntumaan. Pronssiset MM-kisat olivat viime vuosien mittapuulla kohtalaiset ja jättivät jossiteltavaa varsinkin yhdistelmäkilpailun kaatumisen jälkeen tulleen neljännen sijan osalta.

Iivo Niskanen pyrkii nostamaan itseään korkeammalle myös vapaalla hiihtotavalla. (kuva: Lehtikuva/Vesa Moilanen)

7) Lauri Kerminen, lentopallo

Venäjän liigan paras libero kaudella 2018–2019. Toisin sanoen pelipaikkansa ykkönen yhdessä maailman kovimmista liigoista. Meriitti, josta kenenkään vain hieman keskivertoa suomalaismiestä pidemmän (182 senttimetriä) lentopalloilijan on aika vaikeaa pistää paremmaksi.

8) Mikko Rantanen, jääkiekko

Ehti vuoden loppuun mennessä todistaa pystyvänsä palaamaan huipputasolleen loukkaantumisen jälkeenkin. Nilkkavamma jäi joulukuun alussa taakse, ja tehopistemylly alkoi taas jauhaa. Syksystä 2018 lähtien sarakkeet näyttävät 107 pelattua ottelua ja 126 tehopistettä.

Suomalainen miesjääkiekkoilu on noussut vuosikymmenen alun supertähtipuutteestaan kenttäpelaajien osalta. Tämän listan ulkopuolelle jäävät jo pitkään noin piste per -ottelu tahdilla tehoilleet Sebastian Aho ja Teuvo Teräväinen sekä samaan tahtiin tällä kaudella yltänyt Patrik Laine.

9) Emil Ruusuvuori, tennis

Oli vuonna 2019 parempi tennispelaaja kuin kaksinpeliranking 123 osoittaa. Ei päässyt pelaamaan ainuttakaan ATP-tason turnausta eli tapahtumia, joissa rankingin nopea nostaminen olisi ollut hyvin mahdollista.

Kiersi toukokuuhun asti pieniä ITF-kisoja, joista ei juurikaan pisteitä ollut tarjolla. Voitti sen jälkeen peräti neljä haastajatason kilpailua, joten voi todeta hänen olleen ”liian hyvä” kyseisen tason kisoihin kovilla kentillä.

Ensi vuoden haasteena on tasonnosto massakentille sekä luonnollisesti läpimurto ATP-kiertueelle.

10) Viveca Lindfors, taitoluistelu

Tällä kertaa kymppilistasta olisi saanut suhteellisen helposti täysin miespuolisen. Lindforsin saavuttama EM-pronssi naisvaltaisessa lajissa on kuitenkin kova juttu, joka jää ymmärrettävästikin varjoon urheiluvuotta muistellessa. Tapahtuihan saavutus tammikuussa, minkä jälkeen Lindfors ei pystynyt osallistumaan sen enempää MM-kisoihin kuin joulukuisiin SM-kilpailuihinkaan.

Lue Vuoden valmentajan ja joukkueen valinnat tästä linkistä.