Ilmalämpöpumppuja asennetaan yhä enemmän myös kerrostaloihin – Saloon tulossa uusi lupamenettely

2
Energiatalo Järven asentaja Juha-Matti Saari asensi tällä viikolla ilmalämpöpumpun kerrostalokohteeseen Salon keskustassa. Asukkaat toivovat laitteen pitävän huoneiston viileänä kesällä.

Miljoonan lämpöpumpun raja rikottiin viime vuonna, ja rahaa on kulunut jo noin kuusi miljardia euroa.

Suomen Lämpöpumppuyhdistys Sulpu ry:n tilastot kertovat lämpöpumppujen myynnin kasvaneen viime vuonna pumpuissa laskettuna 30 prosenttia ja euroissa vielä enemmän.

– Meillä ollaan suunnilleen samoissa kasvunumeroissa, sanoo salolaisen Energiatalo Järven toimitusjohtaja Ari Järvi. Hän on myös Sulpu ry:n hallituksen varapuheenjohtaja.

Viime vuonna myydyistä 98 000 lämpöpumpusta 79 000 oli ilmalämpöpumppuja. Kaukana perässä tulevat maalämpöpumput, ilma-vesilämpöpumput ja poistoilmalämpöpumput.

Alun perin ilmalämpöpumppujen suosio nousi kylmän kauden energiansäästön vuoksi: kun pumpun asentaa esimerkiksi sähkölämmitteiseen omakotitaloon, sähkölasku todennäköisesti pienenee talvipakkasilla.

Nykyisin säästöajatuksen rinnalle on tullut toive asumismukavuudesta. Lämpöpumppu onkin kylmäpumppu, jota käytetään yhä useammin ilmastointilaitteena kesäkuumalla.

– Ilmalämpöpumppuja menee myös kerrostaloihin, jotka ovat kaukolämmössä. Eli pumpulla vain jäähdytetään asuntoa kesällä, sanoo salolaisen Maailmalämpö MIL Oy:n toimitusjohtaja Hannu Tuomikoski.

– Myös omakotitaloissa ja rivitaloissa kesähelle voi pistää hankintapäätöksen liikkeelle, mutta kyllä siinä ajatellaan myös talvikauden säästöä.

Tuomikoski ja Järvi toteavat, että viime vuosina ilmalämpöpumppujen kysyntä on ollut kaikkein kuuminta kesällä, ja asennusjonot ovat kesäaikaan venyneet useisiin viikkoihin.

Energiatalo Järvi aloitti lämpöpumppujen myynnin vuosituhannen vaihteessa. Sen jälkeen kasvua on tullut joka vuosi, mutta Järvi arvioi nyt nähtyjen kasvulukujen tasaantuvan tulevaisuudessa.

– En jaksa uskoa, että kasvu jatkuisi ihan näin kovana. Nyt kyllä alkaa uusi kierros, kun vanhimpien laitteiden tilalle asennetaan uusia, mutta tuskinpa aivan samanlainen kasvu jatkuu.

Maailmalämpö MIL Oy:n Hannu Tuomikoski sanoo, ettei koko kasvupotentiaalia päästä hyödyntämään työvoimapulan vuoksi. Yrityksessä työskentelee 4–5 asentajaa.

– Helposti voisimme ottaa pari kolme lisää, mutta asentajia ei ole.

Energiatalo Järven listoilla on 17 työntekijää. Viime vuonna aloitti kaksi uutta ilmalämpöpumppujen asentajaa.

– Olemme pyrkineet ennakoimaan tarvetta ja kouluttamaan itse. En muista, olisiko koskaan onnistuttu valmista asentajaa palkkaamaan, sanoo Järvi.

 

Salon keskustaan tulossa uusi lupakäytäntö

Saako ilmalämpöpumpun asentaa kerrostaloasuntoon? Tätä kysymystä kysytään usein, sanoo Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry:n neuvontainsinööri Matts Almgrén.

– Varsinkin kesän jälkeen näitä kysymyksiä tulee, kun kuumasta asunnosta kärsineet haluavat seuraavaksi kesäksi jäähdytyksen.

Nyrkkisääntö on, että asennus vaatii aina taloyhtiön luvan ja saattaa vaatia myös kunnan rakennusvalvonnan luvan.

– Kyseessä on julkisivumuutos. Esimerkiksi Turussa on linjattu, että keskusta-alueella ilmalämpöpumppuja ei saa asentaa kadun puoleiseen julkisivuun.

Salossa asiasta ei ole vielä olemassa linjausta, mutta sellainen on tulossa tänä vuonna uudistettavaan rakennusjärjestykseen.

– Ajatuksena on, että keskusta-alueella ja Lukkarinmäessä kadun puolelle asennettava laite tarvitsee toimenpideluvan. Harkinta on tapauskohtaista, sanoo rakennus- ja ympäristövalvonnan johtaja Janne Ranki. Hän arvioi, että salolaisissa kerrostaloissa on tällä hetkellä melko vähän ilmalämpöpumppuja käytössä.

– Asiaan liittyvät kyselyt ovat olleet yksittäisiä, mutta laitteet voivat tulevaisuudessa yleistyä.

Almgrénin tuntuma on, että useimmat taloyhtiöt suhtautuvat pumppuihin myötämieleisesti. Mikäli kiinteistössä on parvekkeet, laitteille löytyy monesti luonteva paikka parvekkeen sisäpuolelta.

Timppa

Miten lasitetulla parvekkeella riittää ilma, ennenkuin lauhtumislämpö tekee siitä saunan🤔

Pertti

Siitä lehtikirjoituksesta oli jätetty perustelut pois. Hovioikeus oli todennut, kun lämpöpumppua ei näy ulospäin sen ollessa parvekkeella sekä hovioikeus tulkitsi niin, että parveke on osakkeenomistajan omaa tilaa. Joten seinän sai puhkaista ja laittaa ilmalämpöpumpun.

Kyllä siellä ilmaa rittää, ei lasitus ole koskaan niin tiivis ja lattiassa on valumareikä.

Sitähän ei kannata käyttää kuin ilman viilentämiseen, jos käyttää lämmittämiseen katkaisee termostaatit lämmityksen vesikeskuspattereita. Tilanne on toinen, jos on sähkölämmitys, silloin saattaa tulla halvemmaksi ilmalämpöpunppu käytössä. Jos laskee kaikki kustannukset, on sekin kyseenalaista.