Käännytys Suomesta lähellä – Salossa asuvan albaanimiehen tarina

0
Bekim on asunut Suomessa Maahanmuuttoviraston myöntämien oleskelulupien ja Schengen-oleskelun turvin yhteensä yli kymmenen vuotta.

Matkalaukut on pakattu. Käännytys Suomesta lähenee. Turvapaikanhakijoilla on kerrottavana tuhansia elämäntarinoita. Tässä yksi. Se ei ole ihan tavallinen.

– Sukuani on asunut Suomessa jo 28 vuotta. Isoisäni on haudattu Helsinkiin. Meillä on täällä pitkä historia.

Pienen tytön isä puhuu sujuvaa suomea. Kielen hän oppi jo lapsena Perniössä. Viime vuonna hän aloitti yrittäjänä, jonka turkulainen bisnesenkeli otti suojiinsa. Hänestä olisi voinut tulla myös kansallisen tason nyrkkeilijä.

Jotain meni kuitenkin pieleen. Maahanmuuttovirasto on määrännyt hänet kahdeksi vuodeksi tulokieltoon koko Schengen-alueelle.

Kutsumme miestä tässä jutussa nimellä Bekim. Se on suosittu nimi Kosovossa. Sieltä Bekim tuli Suomeen ensimmäisen kerran 13-vuotiaana.

Bekim on nyt 26-vuotias. Hän on syntynyt Makedoniassa Tetovon kaupungissa, jonka asukkaista enemmistö on albaaneja. Bekimin kertomus alkaa vuodesta 2001. Silloin tapahtui jotain, mikä sai Bekimin äidin lähtemään heti puolisonsa hautajaisten jälkeen Kosovoon.

– Isä ammuttiin, Bekim sanoo.

Hänen mukaansa isä kuoli sairaalassa ampumavammoihin sen jälkeen, kun isä oli ensin tappanut miehen. Välienselvittelyn syytä Bekim ei tiedä – tai ei kerro. Se oli Tetovossa muutenkin sekavaa aikaa. Albaanikapinalliset ja hallituksen joukot kävivät kaupungissa kiivaita taisteluja.

Bekimin isän kuoleman taustoilla ei sinänsä ole väliä. Olennaista on, mitä siitä seurasi. Bekimin mukaan heitä uhkasi verikosto. Ikivanha tapaoikeus on peräisin Albanian pohjoisosista, ja se on yhä käytössä.

”Isän ampuman miehen poika ja veli uhkaavat minua verikostolla”, Bekim on kertonut Maahanmuuttovirastolle. Uhkaajien nimiä hän ei ole osannut sanoa.

Bekimin äiti haki kahden lapsensa kanssa kansainvälistä suojelua Suomesta loppuvuodesta 2006. Perhe ohjattiin Perniön vastaanottokeskukseen.

Helsingin Sanomat vieraili Ylönkylässä kesäkuussa 2007. Haastateltavaksi osui Bekimin äiti.

”Kosovosta tullut [äiti] seuraa lasten leikkiä hiekkalaatikolla ja jutustelee työntekijöiden kanssa. Hän aikoo muuttaa Helsingin lähelle, sillä osa hänen perheestään asuu siellä”, jutussa kerrottiin.

Turvapaikkapäätös tuli parin viikon päästä – se oli kielteinen.

Valitus hallinto-oikeuteen ei auttanut. Äiti lähti Suomesta poikansa ja tyttärensä kanssa, mutta palasi takaisin parin vuoden kuluttua. Oleskelulupa heltisi vuonna 2010. Äiti löysi suomalaisen miesystävän ja muutti lastensa kanssa Rovaniemelle.

Pohjoisen valmentajalegenda Osmo Pähti (80) muistaa yhä B-juniori-ikäisen maahanmuuttajan, joka yhtenä päivänä ilmestyi Rovaniemen Reippaan nyrkkeilysalille.

– Vilkas, nopea ja energinen kaveri, joka oli hyvä oppimaan.

Hän oli Bekim. Vasenkätisellä iskijällä olisi Pähtin mukaan ollut hyvät edellytykset nousta kansallisen tason nyrkkeilijäksi. Hän ehti kukistaa ruotsalaisen ottelijan A-juniorien 60-kiloisten sarjassa.

Treenaamiseen tuli kuitenkin taukoja. Lopulta nuorukaista ei enää näkynyt. Kokeneena valmentajana Pähti tietää, että nuorten miesten elämässä voi olla kaikenlaisia käänteitä.

Bekim itse kertoo ajautuneensa Rovaniemellä huonoon seuraan. Parikymppisen nuorukaisen elämä oli harhailua. Luottotiedot menivät, ja Bekim päätyi kahdesti Lapin käräjäoikeuteen pahoinpitelystä. Ensimmäisellä kerralla tuli sakkoa, toinen kerta toi viisikymmentä päivää ehdollista vankeutta.

Käräjäoikeuden tuomioiden mukaan Bekim oli lyönyt pesäpallomailalla. Väkivalta oli saanut alkunsa sanaharkasta. Toisen pahoinpidellyn nimi oli afrikkalaisperäinen.

Liiketalouden opinnot Lapin ammattiopistossa jäivät kesken. Bekimin mielestä työharjoittelusta marketin kylmävarastossa ei ollut hyötyä. Bekim halusi yrittäjäksi.

Marraskuussa 2016 Bekim haki oleskeluunsa jatkolupaa. Hän kertoi Maahanmuuttovirastolle kotiutuneensa Suomeen hyvin. Ajatus muualla asumisesta tuntui vieraalta.

Tässä kohtaa Bekimin kertomukseensa syntyy aukko, jota on vaikea täydentää. Sen hän myöntää itsekin.

– Minulla on tässä ongelma.

Bekim kertoo lähteneensä heinäkuussa 2017 tätinsä kyydissä Kosovoon lyhyelle sukulaisvierailulle. Tarkoitus oli hänen mukaansa ”ottaa etäisyyttä” Rovaniemeen. Automatka halki Euroopan tyssäsi Unkarin ja Serbian rajalle.

Bekimillä oli Makedonian passi. Unkarin rajaviranomaiset takertuivat siihen, ettei hänellä ollut näyttää suomalaista oleskelulupaa.

– Minulla oli suomalainen henkilökortti ja suomalainen ajokortti. Pyysin unkarilaisia soittamaan Suomen suurlähetystöön, josta olisi kerrottu, kuka minä olen. He kieltäytyivät soittamasta.

Bekim kertoo joutuneensa tuntikausiksi putkaan seitsemän serbialaisen kanssa. Se teki kipeää, vaikka serbien ja albaanien vihollisuuksista olikin jo aikaa.

Unkari määräsi Bekimille vuoden pituisen tulokiellon Schengen-alueelle. Tädillä ei Bekimin mukaan ollut ongelmia – hän oli Suomen kansalainen.

Maahanmuuttovirasto hylkäsi oleskelulupahakemuksen sillä välin, kun Bekim majaili sukulaisten luona Albaniassa, Kosovossa ja Montenegrossa. Bekim ei valittanut päätöksestä eikä toimittanut pyydettyjä asiakirjoja Suomen suurlähetystölle Pristinassa.

Tarvittavat paperit olisi pitänyt pyytää Suomesta.

– Kosovossa sellaisten asioiden hoitaminen oli todella hankalaa. Kenelle olisin voinut antaa Suomessa valtakirjan? Äitini sairastaa ja puhuu suomea huonosti. Ei hän olisi voinut juosta hoitamassa muiden asioita.

Bekim tapasi albanialaisen tytön ja alkoi seurustella. Häitä juhlittiin elokuussa 2018 Prizrenin kaupungissa Kosovossa.

Tulokiellon päätyttyä Bekim palasi vaimonsa kanssa Suomeen. Työperusteisen oleskeluluvan ehdot eivät täyttyneet. Maahanmuuttovirastossa laskettiin, etteivät Bekimin rahat riitä.

– Kerroin, että en ole tullut Suomeen istumaan sossussa ja Kelassa. Koko sukuni asuu täällä, ei tarvitse pelätä meidän näkevän nälkää tai jäävän ilman vuokra-asuntoa.

Kun kolmen kuukauden luvallinen Schengen-oleskelu alkoi loppua, Bekim haki turvapaikkaa.

– Meille ei jäänyt muuta vaihtoehtoa.

Päätös tuli 1. helmikuuta 2019. Viranomaiset eivät uskoneet, että Bekimiä olisi uhattu verikostolla. Kielteisessä päätöksessä oudoksuttiin, että Bekim oli oleskellut Suomessa kolme kuukautta ennen kuin hän oli vasta hakenut turvapaikkaa. Sitä ei pidetty merkkinä kansainvälisen suojelun tarpeesta.

Tyttövauva syntyi toukokuussa 2019. Vaimo haaveili parturikampaajan opinnoista ammattiopistossa. Esikoinen olisi mennyt päiväkotiin.

Hallinto-oikeus hylkäsi Bekimin valituksen kielteisestä turvapaikkapäätöksestä. Korkeimman hallinto-oikeuden välipäätös ennakoi samaa. Bekim perheineen odottaa Halikon vastaanottokeskuksessa kutsua poliisiasemalle.

– Meidät palautetaan erikseen. Vaimoni ja tyttäreni palautetaan Albaniaan, koska he ovat Albanian kansalaisia. Minut palautetaan Makedoniaan, josta olen verikoston takia paennut lapsena Kosovoon.

Tammikuussa Bekim luopui firmastaan, jonka hän oli perustanut Turkuun viime toukokuussa. Hän oli kävellyt kymmenen kilometriä päivässä. Ensin Märynummelta moottoritien rampin bussipysäkille ja Turussa linja-autoasemalta Iso-Heikkilän perukoille.

Bekimin tukena oli kokenut turkulainen yrittäjä ja kiinteistösijoittaja. Hän vuokrasi Bekimille toimitilat ja huolehti, että myös verot tulivat maksettua.

– Halusin auttaa. Hän on yritteliäs, täsmällinen ja sympaattinen kaveri, jolle olisi voinut antaa mahdollisuuden, kantasuomalainen bisnesenkeli sanoo.

Vuokraisäntä osti Bekimille autonkin, jotta tämän ei tarvitse enää kävellä työmatkoilla. Bekim ehti maksaa autosta osan. Veroja jää rästiin 1 400 euroa. Se tuntuu Bekiniä vaivaavan.

– Rakensin yritystä menestyäkseni. En haluaisi jäädä velkaa, mutta nyt minulta ovat aika ja kortit loppu.

Bekim kokee jääneensä neljän vuoden takaisen pakolaisaallon alle. Hän tuntee olevansa erilainen kuin kymmenettuhannet muut oleskelulupaa hakeneet.

– Olen kasvanut Suomessa ja elänyt suomalaisuutta! Suomessa on työvoimapula ja lapsipula. Me olisimme tuoneet molempia.

Salon Seudun Sanomat on nähnyt Maahanmuuttoviraston kielteisen turvapaikkapäätöksen, mutta ei hallinto-oikeuden ratkaisuja. Bekimin nimi on jutussa muutettu turvallisuussyistä.

Jätä kommentti