Koulun sisäilman laatua ei voi arvioida oppilaiden oireilun perusteella, selviää tuoreesta suomalaistutkimuksesta

4

Koulun sisäilman laatua ei voi luotettavasti arvioida sen perusteella, miten oppilaat oireilevat. Tämä selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Helsingin yliopiston tutkijoiden tekemästä tutkimuksesta, joka on julkaistu Environmental Health -tiedejulkaisussa.
Tutkimuksen mukaan oppilaat kokivat hieman enemmän oireilua rakennuksissa, joiden olosuhteissa oli asiantuntija-arvion perusteella puutteita kuin niissä rakennuksissa, joiden olosuhteet oli todettu hyviksi. Olosuhteiden puutteita olivat esimerkiksi kosteusvauriot, ongelmat lämpötiloissa tai huono ilmanvaihto.
Vaikka rakennusten olosuhteilla oli yhteys oppilaiden oireiluun, oli yhteys tutkimuksen mukaan heikko. Tämän vuoksi oppilaiden oireilun määrän perusteella ei pystytä luotettavasti arvioimaan, millainen rakennuksen sisäilman laatu on.
Sisätiloissa havaituilla puutteilla oli kuitenkin yhteyksiä oppilaiden hengitys- ja yleisoireisiin, kuten nuhaan, yskään tai päänsärkyyn. Joitain yhteyksiä havaittiin myös alahengitystie- tai iho-oireisiin, mutta ei silmäoireisiin.
Tutkimukseen osallistui 129 ala- ja yläkoulurakennusta Helsingin alueelta. Rakennusten olosuhteiden arvio perustuu Helsingin kaupungin selvityksiin. Tiedot oppilaiden oireilusta kerättiin THL:n sisäilmakyselyn avulla. Kyselyyn vastasi reilut 12 000 oppilasta.

Oireiluun vaikuttaa myös viihtyisyys koulussa tai töissä

Myös aiempien tutkimusten perusteella näyttää siltä, että oireilu kuvaa huonosti sitä, onko rakennuksen olosuhteissa puutteita, THL:stä kerrotaan.
Sisäilman lisäksi oireiluun vaikuttavat muun muassa henkilön ikä, terveydentila ja kuormittavat asiat, kuten viihtyisyys ja tyytyväisyys töissä ja koulussa. Myös se vaikuttaa, millaiset käsitykset ja huolet sisäilmaan liittyvistä riskeistä ihmisellä on.
Se, että ihmisten oireiluun sisäympäristöissä vaikuttavat monet asiat, tulee huomioida sisäilmakyselyjen tuloksia tarkasteltaessa, THL lisää.
– Rakennusten käyttäjille suunnatuilla kyselyillä saadaan arvokasta lisätietoa sisäilmatilanteen selvittämiseen. Korjauspäätösten pitää kuitenkin perustua ensisijaisesti tutkittuun tietoon rakennuksen kunnosta, sanoo THL:n ylilääkäri Jussi Lampi tutkimustiedotteessa.

STT

Kuvat:

4
Jätä kommentti

1 Comment threads
3 Thread replies
0 Followers
 
Most reacted comment
Hottest comment thread
2 Comment authors
Urpo

Uutisesta saa sen käsityksen, että asiantuntija-arvio rakennuksesta on absoluuttinen totuus. On kuitenkin yleisesti tunnettu asia, että asiantuntijan tekemä selvitys ei läheskään aina anna luotettavaa kuvaa rakennuksen tilasta.

Uskottavaa siis on, että oireilun ja selvitysten välinen korrelaatio on heikko, mutta tutkittu tieto rakennuksen kunnosta ei sulje pois sisäilmaongelmien mahdollisuutta.

MDI

Asiantuntijan tutkimustulos perustuu kuitenkin rakennuksen tutkimiseen, oireilu on useimmiten silkkaa mutua ja lietsoo joukkohysteriaa.

Oppilaiden (ja opettajien) oireillessa pitäisi aina myös tutkia kotiolosuhteet, siellä ollaan kuitenkin enemmän kuin koulussa.

Tasakattoinen lastulevytalo valesokkelilla ja muovimattokylpyhuone iloiselta 70-luvulta, kissa, koira, tupakointi sisällä jne. eivät ikinä aiheuta mitään, syy on aina koulussa.

Urpo

Oliko kommentissasi jotain, mikä ei ollut mutua?

MDI

Vähemmän kuin omassasi, kuten ”yleisesti tunnetusta asiasta”, ”ei läheskään aina anna” jne. Nämähän ne varmaa tutkimustietoa ovat, vai ovatko?

SSS:n juttuhan käsitteli THL:n ja HY:n tekemää tieteellistä tutkimusta, mutta Urpo vain uskoo.