Koulutuskeskus, myymälä ja museo – eläinsuojelukeskus Tuulispää laajentaa isosti

0
Touhukas minipossu Stella toteuttaa nykyään lajityypillistä käyttäytymistä ihmiskodin sijasta Tuulispäässä. Huononäköinen Agda-kana nauttii huomiosta Piia Anttosen sylissä. Kuvat: SSS/Marko Mattila

Somerolla sijaitseva eläinsuojelukeskus Tuulispää laajentaa merkittävästi toimintaansa. Eläinsuojelukeskus osti viereiseltä tilalta 13 hehtaaria maata. Kauppaan kuuluu myös kuusi ulkorakennusta.

Lisätilan hankkiminen ei olisi ollut mahdollista ilman tukijoiden rahalahjoituksia. Tuulispäälle on tähän mennessä lahjoitettu kaikkiaan yli 100 000 euroa.

– Ihmiset ovat järjestäneet paljon erilaisia tukitapahtumia Tuulispään hyväksi. Rahaa on kerätty muun muassa joogaamalla, tatuoimalla, brunsseilla ja taidehuutokaupalla, Eläinsuojelukeskuksen perustaja Piia Anttonen kertoo ja jatkaa.

– Myös yksityiset ihmiset ja yritykset ovat lahjoittaneet rahaa. Olemme kiitollisia jokaisesta lahjoituksesta ja Tuulispään hyväksi tehdystä työstä. Tämä oli paras joululahja!

Tarvittava summa satiin kokoon nopeasti, sillä Unelma paremmasta huomisesta -keräys laitettiin pystyyn puolisen vuotta sitten.

Tuulispään eläinsuojelukeskuksen perustaja Piia Anttonen sekä suomenlampaat Unna ja Runo. Taustalla näkyy Sanni Airaksisen maalaus Suuntana vapaus.

Tuulispään toiminta laajenee huomattavasti uusien tilojen ansiosta. Uusiin tiloihin muuttavat ainakin hevoset ja vuohet saavat uuden metsälaitumen.

Anttonen suunnittelee piharakennuksiin myös juhlatilaa, myymälää, koulutuskeskusta sekä varastoja ja tiloja vapaaehtoisille, jotka ovat tähän asti majoittuneet hänen kotonaan.

– Eläinsuojelukeskuksessa on koko ajan kahdesta viiteen vapaaehtoista. Lisäksi töissä on kaksi palkattua työntekijää.

Alueelle aiotaan rakentaa myös pieni leirintäalue.

– Meillä käy vierailupäivinä paljon vieraita kauempaakin, ja he ovat toivoneet majoitusmahdollisuutta.

Uudet tilat mahdollistavat myös Anttosen pitkäaikaisen haaveen toteuttamisen. Tuulispäähän rakentuu tulevina vuosina eläinoikeuksien historiasta kertova museo.

– Olen haaveillut museosta pitkään ja nyt siihen on viimein mahdollisuus, Anttonen iloitsee.

Anttosen mukaan tilojen remontointi uusia käyttötarkoituksia varten tapahtuu pikkuhiljaa.

– Mitään aikatauluja ei ole. Muutostyöt tehdään lähivuosien aikana.

Villisika Osku nauttii pehmeistä pahnoista Tuulispäässä.

Lisätila mahdollistaa myös eläinmäärän maltillisen kasvattamisen. Tällä hetkellä Tuulispäässä asuu noin seitsemänkymmentä eläintä, muun muassa hevosia, sikoja, lampaita, vuohia, kanoja, pupuja sekä sini- ja hopeakettu.

– Uusin tiloihin on tulossa muun muassa ponilauma. Meille tarjotaan todella paljon hevosia ja poneja. Nyt pystymme vihdoin ottamaan vastaan ponejakin, Anttonen sanoo.

Tuulispään ensimmäinen poni saapui eläinsuojelukeskukseen vähän aikaa sitten. Seitsemän kuukauden ikäinen shetlanninponivarsa Aatu kärsi pahoista synnynnäisistä kavio- ja jalkavaivoista, eikä entisellä omistajalla ollut mahdollisuutta kalliiseen leikkaukseen ponin pelastamiseksi.

– Aatulla oli etujaloissaan kutistuneet jänteet, jotka saivat sen kävelemään varpaillaan. Aatun etujalat leikattiin Hyvinkään hevossairaalassa ja samalla se ruunattiin. Jalat eivät vielä toimi kunnolla, joten ponin täytyy opetella kävelemään uudestaan, Anttonen kertoo.

Piia Anttonen pitää sylissään Agda-kanaa, joka tosin luulee itse olevansa kukko.

Anttoselle tarjotaan edelleen eläimiä päivittäin. Eniten olisi tulossa hevosia.

– Myös kukkoja, lampaita, minipossuja ja pupuja on paljon vailla kotia. Yllättäen meille tarjotaan usein myös nautoja. Ne ovat maatilojen lemmikkilehmiä, joista ei raaskita luopua, Anttonen kertoo.

Yksityisten ihmisten lisäksi myös viranomaiset ottavat yhteyttä Tuulispäähän.

– Meille tarjotaan myös kaltoinkohdeltuja eläimiä. Tällä hetkellä meillä on hanhilauma, josta edellinen omistaja ei enää pystynyt huolehtimaan.

Tuulispäässä asuva 15-vuotias suomenhevosruuna Kalle on tyypillinen hevonen, jolle on todella vaikea löytää uutta kotia.

– Kalle on ratsukouluttamaton ja sillä on kiusallinen vaiva kesäihottuma eli se on yliherkkä tietyille hyönteisille. Se oli elänyt 10 vuotta ilman hevoskavereita ennen kuin se tuli Tuulispäähän.

– Kalle oli aivan haltioissaan, kun se näki muita hevosia. Se luuli varmaan päässeensä taivaaseen. Hevonen on laumaeläin eli lajitoverit ovat sille todella tärkeitä, Anttonen huomauttaa.

Piia Anttonen pitää seuraa Aatu-varsalle, joka toipuu vielä jalkaleikkauksesta karsinassa.

Tuulispään eläimillä jo satoja kummeja

Vuonna 2012 perustettu eläinsuojelukeskus Tuulispää on kasvanut seitsemän vuoden aikana paljon. Tuulispään ensimmäinen asukas oli eläkkeelle jäänyt hevonen, jota seurasi neljä häkkikanalassa varttunutta kanaa.

Eläinlauman kasvaessa tuli tarvetta lisämaan hankkimiseen vuonna 2016 ja sitä saatiinkin ostettua laidunkeräyksen turvin noin 4,5 hehtaaria.

Tuulispään perustaja Piia Anttonen haluaa tarjota turvapaikan eläimille ja lisätä samalla ihmisten tietoisuutta eläinten käyttäytymisestä ja tarpeista.

– Tuulispää ei ole kotieläinpiha, jossa eläimiä voi käydä rapsuttelemassa vaan Tuulispäässä järjestetään kesällä vierailupäiviä, jolloin ihmiset voivat käydä tutustumassa eläimiin ja samalla heille kerrotaan eläinten lajityypillisestä käyttäytymisestä.

Tuulispään toiminta on mahdollista lahjoitusten ja eläinten kummien turvin. Myös verkkokauppa ja erilaiset tukitapahtuvat ovat tärkeä tulonlähde eläinsuojelukeskukselle.

– Kummeja on jo joitain satoja, He maksavat joka kuukausi eri suuruisia kummimaksuja. Mukaan pääsee jo kahdeksalla eurolla.

Anttosen toiveena on, että Tuulispää voisi omalta osaltaan muokata ihmisen ja eläimen välistä suhdetta.

– Toivon, että voisimme päästä irti ihmisen ja eläimen hyötysuhteesta, jossa eläin on hyödyllinen vain silloin, kun se tuottaa jotain. Eläimiin ei saisi suhtautua hyödykkeinä vaan tovereina ja kanssakulkijoina, hän sanoo.

Tuulispäässä vierailee paljon muun muassa koululuokkia.

– Tuulispää herättää lapsissa toivottavasti empatian tunteita, kykyä asettua eläimen asemaan, Anttonen sanoo.

Tuulispäähän tarjotaan paljon kukkoja.
Hopeakettu Viima tuli Tuulispäähän vähän aikaa sitten villieläinhoitolasta, jonne tarhakarkuri oli toimitettu. Se odottaa vielä pääsyä ulkotarhaan.