Komisuon koulu säästyi, eikä muissakaan kylissä uskota lakkautuslistan läpimenoon

9
Kiikalassa käveltiin Komisuon koulun ja muiden palveluiden puolesta tammikuussa. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Apulaiskaupunginjohtaja Jari Niemelä esittää opetuslautakunnalle, että Hajalan, Teijon ja Hiiden koulut lakkautetaan tänä vuonna. Kolmen kyläkoulun lakkautusesitys ei yllätä kylien asukkaita.

– Esitys oli odotetun mukainen, sanoo Hajalan kyläyhdistyksen puheenjohtaja Pasi Lehti . Hän ei kuitenkaan usko, että esitys saisi opetuslautakunnan hyväksynnän.

– Olen varma, että se muuttuu lautakunnassa.

Teijon alueen kyläyhdistyksen puheenjohtaja Marja-Sisko Ranta arvioi, että viimeistään valtuuston käsittelyssä Teijon koulun sulkeminen torpataan.

– Täytyy olla aika rohkea valtuutettu, jos asettaa lasketut säästöt sen edelle, millaisia menetyksiä koulun lakkautus voi aiheuttaa, sanoo Ranta.

Myös Hiiden koulun vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Piritta Tuominen kyseenalaistaa säästöt.

– Lapset käyvät joka tapauksessa koulua, ja opettajat pitää olla, sanoo Tuominen.

– Ei siinä suuria summia säästettäisi eikä ainakaan lisätä Salon veto- tai pitovoimaa.

Oppimisympäristöselvityksessä esitettiin alunperin myös Komisuon koulun lakkauttamista ensi syksynä. Nyt annetusta esityksestä Komisuo on poistettu, koska Salo on linjannut pitävänsä koulut reuna-alueiden kuntakeskuksissa.

Komisuon koulun vanhempainyhdistyksen sihteeri Matti Hellström kertoo olleensa tietoinen linjauksesta, muttei luottanut siihen sataprosenttisesti.

– Halusimme työskennellä asian puolesta joka tapauksessa. Ajattelimme, ettei linjaus välttämättä riitä, sanoo Hellström.

– Esitys yllätti positiivisesti Komisuon osalta, mutta en hurraa esitykselle kokonaisuudessaan. Jaan sen ahdistuksen, mitä muualla nyt koetaan.

 

 

9
Jätä kommentti

3 Comment threads
6 Thread replies
0 Followers
 
Most reacted comment
Hottest comment thread
8 Comment authors
Salon Matti ja Talouskukkaro

On varsin selvä asia, että säästöjä tarvitaan ja opetuslautakunnalle on asetettu säästövaatimukset 2020 budjetin laadinnassa. Mielenkiinnolla odotan, mistä muualta säästetään, jos nämä säästöt eivät toteudu. Ylipäänsä, onko järkeä pitää koulua, jossa on 20-40 oppilasta? Onko se lapsenkaan etu? Kylien vetovoimaa on vaikea kasvattaa, jotta lapsia saataisiin niihin lisää. Kaupungistuminen on selkeä trendi Suomessa ja siihen yhdistettynä alhainen syntyvyys, niin lopputuloksena kouluja joudutaan sulkemaan aika monessa kylässä muuallakin Suomessa. Maaseudulla asuvien pitää vaan tottua ajatukseen, että maaseudun idyllin vastapainona palvelut ovat heikommat tai ainakin matkan päässä. Kaikkea ei enää voi saada. Jos Salossa ei säästöjä saada aikaan omin poliittisin voimin, niin… Lue lisää »

Urpo

Kun säästöjä haetaan, pitäisi olla kattavat selvitykset muutosten vaikutuksista. Nyt niitä ei ole. On vain mekaaninen leikkauslista. Kuten lehden mielipidekirjoituksessa hiljattain todettiin, valtuutetuilla ei siksi ole edellytyksiä päättää asiasta. Opetuslautakunnassa on tarpeeksi monta fiksua päättäjää, joten luotan esityksen kaatumiseen. Painetta siihen tulee jopa puheenjohtajan puolueesta, vaikka kokoomuslaisia lautakunnan jäseniä virkamiehet vievätkin kuin sitä kuuluisaa pässiä narussa. Pajulaan koulun lakkautus kaatui viiitisen vuotta sitten siihen, että lakkautus ei olisi tuonut esitettyjä säästöjä, mutta olisi aiheuttanut harmia monille lapsille. Vaikka tämän kertaisesta esityksestä sitä ei huomaakaan, uskon tapauksesta jotain opitun. Meillä on lupa vaatia näin merkittävässä asiassa perusteellista valmistelua. Myös niiden, jotka… Lue lisää »

Arvoa alentavaa

Pajulan koulua ei lakkautettu koska siellä vanhemmat pistivät hanakasti vastaan koska olisi ollut vanhemmille arvoa alentavaa että lapsi joutuu Ollikkalan kouluun jossa on paljon mm. maahanmuuttajaperheiden lapsia.
Vaikka tosiasiassa Ollikkalan koulu on koulu siinä missä muutkin Salon alueen koulut opetuksen suhteen

Urpo

Pelkkä vastustaminen ei riitä. Pitää olla perusteet ja Pajulassa ne löytyi taloudesta, jossa esityksen säästöt osoittautuivat näennäisiksi.

Tarkkailija A

Oppilaskato näkyy kuitenkin eniten juuri suurissa kaupungin kouluissa, konsulttityössä luetelluissa oppilasmäärissä luokilla 1-6 suurimmat oppilaskohtaiset laskut ovat tapahtuneet Armfeltin ja Uskelan kouluissa. Eli nyt on piirretty kartalle ympyrät näiden isojen koulujen ympärille ja laskettu kuinka kaukaa oppilaita voidaan lain sallimissa puitteissa kuskata maaseudulta keskustan kouluihin, paikkaamaan siellä olevaa ja tulevaa oppilaskatoa. Heikointahan tässä selvityksessä on mm. koulukuljetusten kustannukset, koska käytännössä kaikki kyläkoulujen oppilaat siirtyisivät kuljetettaviksi. Ja onko lapsen etu tosiaan viettää 2,5 tuntia koulutaksissa joka päivä? Miten käy iltapäivätoiminnan, liikunnan, harrastusten? Eikö 7-vuotiaan paikka olisi paremmin turvallisessa kohtuukokoisessa lähikoulussa, kuin lähes tuhannen oppilaan yhtenäiskoulussa pitkien kuljetusmatkojen päässä? Olisiko järkevämpää supistaa… Lue lisää »

Hölmöläisten kylä

Noissa säästöissä lasketaan ruokailut omana säästönään. Tarkoittaako tämä sitä, että oppilaat eivät syö siellä uudessa koulussa lainkaan?

Jotenkin tuntuu, että tätä vaan viedään kuin käärmettä piippuun ja muka säästösyistä.

Mutta miksi on varaa laittaa rahaa Tunnin junan hankeyhtiöön 5 miljoonaa? Ja älkää sanoko, että se on mikään investointi. Ei radan suunnittelusta kukaan Salolle mitään maksa, siis mikä sitten on se investointi?

Vaikka Salo pääsisikin vaikuttamaan siihen mihin tulee paikallispysäkkejä, niin kaikki tämä on turhaa, jos liikennöitsijä sanoo, että paikallisliikennettä ei tule. Mutta onhan se nähty, että Salossa tehdään vain huonoja päätöksiä, esim. vesilaitoksen yhtiöittäminen, iot, lietejuttu tms.

Matias

No, mitkä ovat sinun lääkkeesi, jolla Salon talous saadaan kuntoon?
Vai onko kaikki kuitenkin turhaa?

eläköitynyt kuntapäättäjä

Minne kirjattu laskelmissa lakkautuksista syntyneet kuljetuskulut. (Salossa melkein 3 miljoonaa per vuosi). Oletetaanko että ruokahuolto hoituu muualla kuluitta, jne. Tosiasia on kuitenkin että vain Salon keskusta kehittyy kun eläkeläiset muuttaa kerrostaloihin. Tämä ilmiö tapahtui esim. Perniön kohdalla 1980-90 luvulla. Silloin Perniössä oli useampi pankki, posti,verotoimisto, kelan toimisto ja asiointi hoitui kävelymatkan säteellä. Nyt on enää pankin sivukonttorit ja ainoa lisäys Alkon myymälä. Sen ajan eläkeläiset on poistuneet ja kirkonkylä hiljenee ja lapset kerätään kouluun pitkin maakuntaa. Noin todennäköisesti käy Salon keskustallekin. Ei auta tunnin juna kun pääkaupunkiseudulla työssäkäyvät seuraavat pääkaupunkiseudun myytäviä asuntoja. Kun esim. koulu lopetetaan sen vaikutus kyläyhteisöön on… Lue lisää »

Maija

Muistutan että Suomessa on oppivelvollisuus, ei koulupakkoa.
Oppilaiden vanhemmilla on valta päättää.